Talouden isot murrokset voivat tukea Viitoskäytävän kasvua – metsät ja kaivokset ovat alueen talouden vankka perusta

”Viitoskäytävän vahvuuksia ovat runsaat metsämaat ja kaivosteollisuus, jotka muodostavat vankan perustan alueen arvontuotannolle. Lisäksi Viitoskäytävä tarjoaa vehreän ja runsasjärvisen seudun vapaa-ajan asumiseen ja matkailuun”, sanoo ekonomisti Veera Holappa.

PTT on julkaissut laajan selvityksen Viitoskäytävän merkityksestä alue- ja kansantaloudellisesta näkökulmasta. Selvityksessä käsitellään viennin rakennetta ja eri toimialojen arvonlisää, sekä tuotetaan tietoa väestörakenteesta, muuttoliikkeestä, koulutuksesta ja työllisyydestä.

Viitoskäytävän tärkeimmät toimialat ovat metsäteollisuus, kaivostoiminta sekä maa- ja elintarviketalous. Näiden toimialojen yrityksillä on suuri merkitys koko maan tuotannolle ja taloudelle. Viitoskäytävällä tuotetaan reilu neljäsosa koko Suomen metsätalouden arvonlisästä, ja alueelta kuljetetaan paljon puuta muihin kuntiin jalostettavaksi. Alueella toimii suuria metsäalan yrityksiä, kuten Andritz Oyj, Valmet Oyj ja Ponsse Oyj.

Merkittävä osa Suomen kaivosteollisuudesta sijaitsee Viitoskäytävällä ja kaivostoiminnan arvonlisästä 23 prosenttia tulee alueelta. Erityisesti malmien kaivuu on keskittynyt Viitoskäytävälle, mistä tulee lähes 90 prosenttia Suomessa kaivetuista malmeista. Alueen tärkein kaivos on Sotkamossa sijaitseva Terrafame Oy, joka on erikoistunut sähköautojen akkukemikaalien valmistukseen.

Viitoskäytävä on 900 kilometriä pitkä käytävä, joka muodostuu Valtatie 5:n ja Savon junaradan ympärille. Siihen kuuluu yhteensä 48 kuntaa.

Talouden isot murrokset tuovat mahdollisuuksia Viitoskäytävälle

Viitoskäytävällä on paljon potentiaalia hyötyä käynnissä olevista murroksista: Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä pakottavat taloudet järjestelemään toimintojaan uudella tavalla. Globalisaation haasteet ja järkkynyt turvallisuusilmapiiri vaativat tuotantoketjujen uudelleenorganisointia.

Viitoskäytävällä on esimerkiksi akkukemikaalien tuotantoa, joka tukee liikenteen sähköistymistä, ja maataloustuotteiden, monien malmien ja niiden rikasteiden huoltovarmuuden osalta Viitoskäytävän tuotanto on korvaamatonta. Uudet tuotteet, kuten puusta jalostettavat tekstiilikuidut, voivat jatkossa yhä korostaa Viitoskäytävän merkitystä. Lisäksi kasvavat etätyömahdollisuudet ja iso kausiväestö tukevat osaavan työvoiman saatavuutta sekä yritysten ja palveluiden kannattavuutta.

Monipuolisena mökki- ja matkailuseutuna Viitoskäytävän kunnat luovat suomalaisille laajat mahdollisuudet vapaa-ajan monipaikkaisuuteen. Viitoskäytävällä sijaitsee 22 prosenttia Suomen kesämökeistä, ja Kuopio on maan suosituin mökkikunta. Etelä-Savossa kausiväestö tuplaa väestön määrän vuoden aikana.

Koulutus ja logistiikkaketjut tärkeässä roolissa

Viitoskäytävän alueen investointien kasvu edellyttää alueen elinkeinoelämää jo nykyisellään palvelevan kattavan ammattikorkeakoulu- ja ammattikouluverkoston ylläpitoa ja kehittämistä. Riittävä opiskelupaikkojen tarjonta sekä alueen yritysten ja koulutuslaitosten välinen yhteistyö lisää todennäköisyyttä opiskelijoiden sijoittumiselle alueen yrityksiin tutkinnon suorittamisen jälkeen.

”Viitoskäytävän osalta erityinen huomio onkin kiinnitettävä koulutuspaikkojen määrään ja siihen, kuinka hyvin annettava koulutus vastaa nykyisten ja tulevien kasvualojen tarpeita”, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

Viitoskäytävän suhteellinen vahvuus verrattuna muihin Suomen alueisiin verrattuna on fyysisissä tuotteissa. Tämän vuoksi toimiva ja kustannustehokas logistiikkaketju on välttämätön edellytys investoinneille. Erityisesti maanteiden, myös alemman tieverkon, toimivuus on ensiarvoisen tärkeää.

Maakunnista Viitoskäytävään kuuluvat Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi. Pohjois-Pohjanmaan osalta alue rajautuu Koillismaahan eli Kuusamoon ja Taivalkoskeen. Itä-Lapista mukana ovat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla ja Sodankylä. Lisäksi mukana on historiallisista syistä Heinävesi, vaikka se liittyi 2021 alusta Pohjois-Karjalan maakuntaan.

Selvitys ”Viitoskäytävän taloudellinen merkitys Suomelle”, on julkaistu PTT:n verkkosivuilla. Tutkimuksen rahoitti Viitoskäytävä - kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke, joka on työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama aluekehitys-, verkostoitumis- ja edunvalvontahanke.