Sosiaalinen tuki ei aina suojaa rahapeliongelmilta – voi käydä päinvastoin

Koronapandemian myötä rahapelaaminen siirtyi entistä voimakkaammin verkkoon. Vaikka näyttöä rahapeliongelmien lisääntymisestä ei ole koko väestön tasolla, ongelmat ovat voimistuneet erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla, kuten erilaisista psykososiaalisista ongelmista kärsivillä henkilöillä.

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkijat selvittivät koronapandemian aikaiseen ongelmalliseen rahapelaamiseen yhteydessä olevia psykososiaalisia riskitekijöitä. Kyselyaineisto (N=3000) kerättiin huhtikuussa 2021 Suomesta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta 18–75-vuotiailta aikuisilta. Vastaajista 2022 oli pelannut rahapelejä edeltävän vuoden aikana.

Tutkimuksessa havaittiin, että yksinäisyys oli merkittävä riskitekijä pandemia-ajan rahapeliongelmille. Tulos on linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa.

– Yksinäisyys on ollut riskitekijä rahapeliongelmille jo ennenkin, mutta pandemia-ajan sosiaalinen eristäytyminen on entisestään voimistanut yksinäisyyden negatiivisia vaikutuksia. Merkitykselliset ihmissuhteet ovat hyvinvoinnille elintärkeitä ja niiden puute johtaa moniin ongelmiin, tutkijatohtori Anu Sirola kertoo.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, olisivatko sosiaalinen tuki tai henkinen selviytymiskyky voineet suojata ongelmalliselta rahapelaamiselta pandemia-aikana. Odotusten vastaisesti näyttöä näiden suojaavasta vaikutuksesta ei löytynyt, vaan sosiaalinen tuki jopa lisäsi todennäköisyyttä rahapeliongelmille. Tämä voi selittyä esimerkiksi tuen muodolla.

– Sosiaalinen tuki voi pahentaa rahapeliongelmaa, jos tuki perustuu liialliseen rahapelaamisen ihannointiin, kuten monissa verkon rahapeliyhteisöissä tapahtuu. Lisäksi ongelmia usein salaillaan läheisiltä, eikä lähipiiriltä saatu tuki tällöin välttämättä ulotu peliongelmiin, Sirola pohtii.

Nuoret aikuiset alttiita ongelmille

Tutkimuksen löydöksissä korostuivat psykososiaaliset riskitekijät, kuten yksinäisyys. Rahapeliongelmat alkavat usein kehittyä jo nuoruusiässä, ja nuoret aikuiset olivat myös tämän tutkimuksen perusteella kaikkein alttiimpia rahapeliongelmille.

– Rahapeliongelmat kasaantuvat usein pienelle joukolle, ja pandemia on lisännyt ongelmia erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla aikuisilla. Rahapeliongelmien seuraukset ovat pitkäkestoisia, minkä vuoksi aihetta on tärkeää tutkia myös tulevaisuudessa, Sirola korostaa.

Tutkimus on osa DigiConsumers-hanketta, joka on saanut rahoitusta Strategisen tutkimuksen neuvostolta ja Suomen Akatemian COVID-19 -lisärahoituksesta.

Tutkimusjulkaisu:

Anu Sirola, Jussi Nyrhinen & Terhi-Anna Wilska (2023): Psychosocial perspective on problem gambling: The role of social relationships, resilience, and COVID-19 worry. Journal of Gambling Studies, https://doi.org/10.1007/s10899-022-10185-9

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Anu Sirola, anu.r.s.sirola@jyu.fi, 050 347 4820