Kaikkien Suomen kuntien ja maakuntien kulutusperäiset päästöt laskettu ensimmäistä kertaa

”Kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen laskenta on luonteva jatkumo Syken kansainvälisesti ainutlaatuiselle päästölaskentajärjestelmälle. Saamme ensimmäistä kertaa systemaattista tietoa siitä, miten päästöt jakautuvat kunnan sisällä kotitalouksien ja kuntaorganisaation välillä”, erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Uuden päästölaskennan mukaan Suomen kuntien yhteenlasketut kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 57,4 MtCO₂e. Näistä kuntien päästöistä 83 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta, 11 prosenttia kuntien hankinnoista ja loput 6 prosenttia investoinneista.

Kotitalouksien kulutuksen päästöistä asumisen osuus on 25 prosenttia, ruoan kulutuksen 23 prosenttia, liikkumisen 22 prosenttia, muiden tavaroiden 16 prosenttia ja muiden palveluiden 14 prosenttia.

Kuntien hankintojen päästöt aiheutuvat valtaosin palveluiden ostoista, jotka vastaavat 60 prosenttia kaikista kuntien hankintojen päästöistä. Investoinneissa korostuvat rakentamisen päästöt. Osuudet vaihtelevat merkittävästi alueiden välillä.

Kulutusperäisissä päästöissä suuria maantieteellisiä eroja

Suurimmat yhteenlasketut asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt ovat Kainuussa. Muuta maata intensiivisempi rakennustoiminta näkyy muita korkeampina investointien päästöinä Uudenmaan päästötasossa. Kotitalouksien kulutuksen päästöt ovat pienimmät Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Pohjoisilla alueilla Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla asumisen päästöt ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla osittain ilmasto-olosuhteiden takia. Lämmön tarpeen ohella myös muun muassa kaukolämmön polttoainejakauma määrittää suuresti asumisen päästöjä.

Maantieteelliset ominaispiirteet ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet ohjaavat liikkumisen päästöjä, minkä vuoksi henkilöautoliikenteen päästöt korostuvat etenkin maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa kaupunkimaisiin kuntiin verrattuna.

Toisaalta kuljetuspalveluiden päästöt, lentomatkustaminen mukaan lukien, ovat keskimäärin korkeammat kaupunkimaisissa kunnissa.

Kaupunkimaisissa kunnissa ruoan kulutus painottuu maaseutumaisia ja taajaan asuttuja kuntia enemmän kasviperäisiin tuotteisiin, ja sitä kautta ruoan kulutuksen päästöt ovat pienimmät kaupunkimaisissa kunnissa.

Toisaalta kaupungeissa ravintolapalveluita käytetään enemmän kuin harvemmin asutuilla seuduilla, mikä osaltaan tasoittaa aluetyyppien välistä eroa ruoan kulutuksen päästöissä. Muiden tavaroiden ja palveluiden, kuten vaatteiden, terveyspalveluiden sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden osalta kulutuksen päästöt ovat aluetyypeissä hyvin samankaltaiset.

”Tulosten tulkinnassa tulee kuitenkin huomata, että samaan aluetyyppiin luetaan kuuluvan kuntia, jotka poikkeavat toisistaan muun muassa väestörakenteeltaan ja maantieteellisiltä ominaisuuksiltaan, mitkä heijastuvat kuntien välisiin eroihin”, Karhinen sanoo. 

 

Kuva 2: Maakuntien asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt

 

 

Kuva 3: Kuntaseutujen asukaskohtaisten päästöjen jakautuminen

Noin puolet Suomen kotitalouksien päästöistä kohdentuu ulkomaille

Kuntien kulutuksen päästöt sisältävät myös tuontihyödykkeiden kulutuksen päästöt. Tulokset tekevät siis näkyväksi kulutuksemme ilmastopäästöt kuntarajojemme ulkopuolella, eli mikä tärkeintä, mukana ovat myös päästöt, jotka muodostuvat ulkomailla tapahtuvasta tuotannosta.

”Tämän takia suomalaiset eivät voi siirtää vastuuta ilmastotyöstä muille valtioille. Noin puolet Suomen kotitalouksien kulutuksen ilmastopäästöistä kohdentuu ulkomaille, minkä vuoksi kunnianhimoisen ilmastotyön tulisi tähdätä päästöjen vähentämiseen globaalilla tasolla”, sanoo Karhinen.

Kuva 4: Kotitalouksien kulutuksen päästöjen jakautuminen omalle alueelle ja tuontialueille

Julkisella sektorilla ja yrityksillä tärkeä rooli kulutuksen päästöjen vähentämisessä

Karhisen mielestä on tärkeää ymmärtää, että kulutuksen päästöjen vähentäminen on julkisen sektorin, yritysten ja kotitalouksien yhteispeliä. Julkinen sektori kehittää yritysten ja kotitalouksien toimintaympäristöä, jonka rajoissa päästöjä on mahdollista vähentää.

Esimerkiksi kunnan tai alueen kaukolämmön polttoainevalinnat heijastuvat alueen yritysten tuotantoon ja sitä kautta myös tuotteiden käyttäjien eli asukkaiden päästöihin.

Yhdyskuntarakenteella, kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä ja julkisen liikenteen kehittämisellä voidaan vaikuttaa kuntalaisten liikkumisvalintoihin. Kuntalaisten on tärkeää vaatia toimintaympäristöä, joka tukee kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämistä.

”Laskennan keskeisenä tarkoituksena on osoittaa, että alueen ilmastopäästöt syntyvät toimijoidensa summana. Laskenta osoittaa myös, että kotitaloudet tarvitsevat tukea yrityksiltä ja paikallishallinnolta kulutuksen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen. Tietojen avulla toimenpiteitä voidaan suunnitella ja kohdentaa vaikuttavasti”, Karhinen sanoo.

Tulokset täydentävät kuntien ja alueiden päästötietopalvelua

Kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen laskenta täydentää Suomen ympäristökeskuksen vuodesta 2020 lähtien ylläpitämää kuntien ja alueiden päästötietopalvelua. Laskenta on toteutettu osana Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hanketta.

Laskennan periaatteet poikkeavat perinteisemmän käyttöperusteisen laskennan periaatteista huomattavasti. Käyttöperäisten päästöjen laskennassa lähtökohtana ovat tietyn maantieteellisen alueen sisällä muodostuvat päästöt.  Kulutusperäisessä lähestymistavassa taas tarkastellaan päästöjä, jotka ovat aiheutuneet kunnassa kulutetun hyödykkeen tuotannossa sen tuotantoalueesta riippumatta.

Esimerkiksi maataloustuotannon päästöt kohdistetaan kuntiin sen perusteella, missä maataloustoimijoiden tuottamat hyödykkeet kulutetaan. Myös ulkomailta tuotujen hyödykkeiden tuotannon päästöt kohdistetaan siihen kuntaan, jossa tuontihyödyke hankitaan ja kulutetaan.

Laskenta perustuu vuoden 2015 tietoihin. Seuraavan kerran Suomen ympäristökeskus päivittää laskentaa vuoden 2019 tiedoilla.

”Etenkin asumisen ja liikkumisen päästöissä on vuoden 2015 jälkeen tapahtunut hyvin myönteistä kehitystä, koska rakennusten lämmitysratkaisut ja henkilöajoneuvojen käyttövoimat ovat muuttuneet vähäpäästöisemmiksi. Sen sijaan ruokahyödykkeiden sekä muiden tavaroiden ja palveluiden osalta on mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan päästökehitys kulkee”, sanoo Karhinen.

Kunta- ja maakuntakohtaiset kulutuspäästötiedot 

Kulutuspäästötiedot löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta excel-tiedostosta: 

• ALasKulutus1.0-data.xlsx

Lisää aiheesta

Kulutusperäisten päästöjen tietopalvelu: kulutus.hiilineutraalisuomi.fi (avautuu 31.1.2023 klo 9.00)

Animaatio kulutuspäästöistä (Youtube, julkaistaan 31.1.2023 klo 9.00)

Kulutusperusteinen päästölaskenta kuntien ilmastotyön tukena (blogikirjoitus 11.10.2022)

Kohti alueperusteista hiilineutraaliutta ja sen yli (blogikirjoitus 26.10.2021)

Mitä kuntien alue-, kulutus- ja käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt meille kertovat? (blogikirjoitus 18.12.2019)