Antero Holmila historian professoriksi

Vuodesta 2018 Holmila on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa historian apulaisprofessorina. Vuosina 2008–2017 hän toimi lyhyen aikaa Koneen säätiön post-doc tutkijana, yliassistenttina ja sen jälkeen post-doc tutkijana omassa akatemiahankkeessaan ja lukuisissa Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa. Syksyllä 2015 hän oli vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa Berkeleyssä.

Tutkimuksissaan Holmila on suuntautunut toisen maailmansodan jälkeiseen maailmaan. Hänen vaihtelevissa näkökulmissaan yhdistyy kriisien vaikutus ihmisiin, ihmisyhteisöihin ja yhteiskuntiin. Tutkijauransa alkuvaiheessa Holmila paneutui erityisesti holokaustiin ja sen kollektiivisiin muistoihin sekä siitä käytyihin historiapoliittisiin kiistoihin.

Myöhemmin hän on tutkinut kriisitematiikkaa muun muassa yhteiskuntien rauhaanpaluun, kylmän sodan ajan ja suurvaltasuhteiden näkökulmista. Tutkimuksissa on lähes aina ollut mukana myös Suomi osana kansainvälistä järjestelmää.

Holmilan tutkimuksissa on korostunut myös media- ja viestintähistoria – siis tavat, joilla historiallisia ilmiöitä, tapahtumia ja kriisejä on tuotettu ja ylläpidetty medioiden välityksellä. Tällä hetkellä Holmila on mukana useiden yliopistojen muodostamassa YLE100-tutkimuskonsortiossa, joka kartoittaa vuonna 2026 100-vuotta täyttävän instituution historiaa lukuisista eri näkökulmista.

Historian ja etnologian laitoksella Holmila johtaa ”kriisit ja yhteiskuntien muutos” tutkimuskeskittymää, joka tarkastelee vertailevasti ja monitieteisesti kriisejä poliittisina, yhteiskunnallisina, taloudellisina ja kulttuurisina ilmiöinä.

Omien sanojensa mukaan Holmila on vuosien saatossa ”pyristellyt irti” toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta ja pyrkinyt etenemään kohti ”lähihistoriaa”. Lähihistorian hän käsitteellistää ajaksi, jolloin tämän päivän keskeisimmät yhteiskunnalliset aiheet, kuten ympäristökysymykset ja ilmastonmuutos, yhteiskuntien keskinäisriippuvuudet, jatkuvan kriisin kokemus, energiakysymykset, digitalisaatio ja hyvinvointivaltion tulevaisuus nousivat ensimmäisen kerran yhteiskunnallisen keskustelun asialistalle. Tämä tarkoittaa aikaa suunnilleen 1970-luvun alun öljykriisistä eteenpäin.

Näiden teemojen lisäksi Holmila on tutkinut urheiluhistoriaa. – Urheilu on erinomainen ikkuna yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkasteluun, olipa kyseessä nationalismi, kaupallistuminen, viihteellistyminen, sukupuoliroolit, seksuaalinen häirintä tai kansainvälinen politiikka, hän perustelee.

Tällä hetkellä monet Holmilan tutkimusintressit yhdistyvät hänen tiedettä popularisoivissa kolumneissaan, joita hän kirjoittaa sanomalehti Keskisuomalaiseen. Ne käsittelevät Ukrainan sodan vaikutuksia Suomeen, Eurooppaan ja läntiseen maailmanjärjestykseen.

– Tutkijat – erityisesti historian tutkijat – voisivat ottaa aktiivisemmin osaan julkiseen keskusteluun ja tiedettä popularisoivaan laajalle yleisölle suunnatun historiatietoisuuden rakentamiseen, Holmila toivoo. – Kenttä on nyt hyvin pitkälti ”ei-akateemisten” historiatutkijoiden hallitsema. Siinä toistuvat samat teemat ja kapeakatseinen tulkinta, jossa Suomi on usein kapseloitu omaksi erillistapauksekseen irti globaaleista yhteyksistä, hän huomauttaa.  

Lisätietoa:

Antero Holmila, antero.holmila@jyu.fi, puh. +358408093381 https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/helan-henkilokunta/holmila-antero