Yrityslainojen korot nousivat voimakkaasti vuonna 2022
Joulukuussa 2022 uusia yrityslainoja[1] nostettiin Suomessa toimivista pankeista 2,8 mrd. euron edestä, mikä on hieman keskimääräistä joulukuun nostomäärää enemmän[2]. Joulukuussa lainojen lyhennyksiä[3] (4,6 mrd. euroa) oli kuitenkin enemmän ja yrityslainakanta (62,6 mrd. euroa) supistui 1,6 mrd. euroa marraskuusta. Lainakannan supistumisen vuoksi yrityslainakannan vuosikasvuvauhti hidastui 4,4 prosenttiin joulukuussa. Joulukuussa 2022 nostetuista uusista yrityslainoistavaltaosa (57 %) kohdistui energia- ja teollisuustoimialoille ja suurin osa (81 %) oli suuria, yli 1 milj. euron lainoja.
Uusien yrityslainojen korot nousivat voimakkaasti vuoden 2022 aikana. Joulukuussa 2022 uusien yrityslainojen keskikorko oli 3,80 %, mikä on 0,12 prosenttiyksikköä korkeampi kuin marraskuussa 2022. Suurien, yli 1 milj. euron lainojen keskikorko oli 3,54 %, ja pienten alle 250 000 euron lainojen keskikorko oli 5,12 %. Joulukuussa 2022 keskikorot muuttuivat eniten keskisuurten lainojen kategoriassa (yli 250 000 ja enintään 1 milj. euroa), jossa keskikorko oli 4,76 %. Nousua edelliseen kuukauteen verrattuna oli 0,29 prosenttiyksikköä.
Viimeksi kuluneiden kuukausien aikana uusien yrityslainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on pidentynyt. Joulukuussa 2022 uusien yrityslainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 3,3 vuotta, kun se elokuussa 2022 oli vain 1,8 vuotta. Joulukuussa takaisinmaksuaika lähestyi uusien yrityslainojen historiallista keskimääräistä[4] takaisinmaksuaikaa, 4,2:ta vuotta. Joulukuussa 2022 nostetuista yrityslainoista suurin (57 %) osa oli maturiteetiltaan yli vuoden ja enintään 5 vuoden mittaisia.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat joulukuussa 2022 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, mikä on 730 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 90 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi marraskuusta ja oli 3,30 % joulukuussa. Asuntolainakanta oli joulukuun 2022 lopussa 108,5 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 0,5 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,8 mrd. euroa asuntolainakannasta[5]. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli joulukuun lopussa kulutusluottoja 17,1 mrd. euroa ja muita lainoja 18,0 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja joulukuussa 3,4 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 640 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi marraskuusta ja oli 3,74 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli joulukuun lopussa 104,9 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 42,3 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli joulukuun 2022 lopussa 111,8 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,21 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 101,9 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 3,7 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat joulukuussa 580 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli joulukuussa 1,85 %.
Lisätietoja antavat
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen@bof.fi,
Tuomas Nummelin, puh. 09 183 2373, sähköposti: tuomas.nummelin(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 28.2.2023 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
[1] Pl. asuntoyhteisöt.
[2] Vuodesta 2010 lähtien laskettuun joulukuun mediaaniin (2,5 mrd.) verrattuna yrityslainojen nostoja tehtiin hieman enemmän joulukuussa 2022.
[3] Laskennalliset lyhennykset.
[4] Vuodesta 2010 lähtien laskettu laskennallisten keskimääräisten takaisinmaksuaikojen mediaani.
[5] Osa pankeista kirjasi korkosuojausten markkina-arvon muutokset tase-erään, johon korkosuojaussopimus on sovittu pankin ja asiakkaan välillä. Esimerkiksi korkojen noustessa asuntolainakantaan kirjatut korkosuojausten arvonmuutokset pienensivät kyseisten pankkien asuntolainakantaa ja vastaavasti korkojen laskiessa kasvattivat. Raportointimuutoksen vuoksi joulukuun 2022 tiedoissa näitä eriä ei ole enää raportoitu tase-erässä, jota varten korkosuojaussopimus on sovittu. Näiden tietojen muutos ei koske historiatietoja. Raportoinmuutoksen vuoksi asuntolainakanta kasvoi huomattavasti joulukuussa 2022.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Utlåningen till bostadsbolag ökade i april 20252.6.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utlåningen till bostadsbolag[1] utgjorde 45,4 miljarder euro vid utgången av april 2025. Vid utgången av april var genomsnittsräntan (3,36 %) på utlåningen 1,12 procentenheter lägre jämfört med motsvarande tidpunkt för ett år sedan. Som helhet har utlåningen till bostadsbolag fortsatt att öka också efter att räntorna stigit, även om utlåningen till privata nationella bostadsaktiebolag som omfattar över hälften av bostadsbolagens utestående lån har minskat[2] på sista tiden. Vid utgången av april var den årliga tillväxttakten för utlåningen till bostadsbolag 2,5 %, då exempelvis utlåningen till hushåll minskade med −0,2 % och utlåningen till företag[3] med −1,8 %. Av de utestående bostadsbolagslånen är ca hälften, dvs. 22,4 miljarder euro[4] på hushållens ansvar. I april 2025 utbetalades nya bostadsbolagslån för sammanlagt 560 miljoner euro, vilket är 17,4 % mindre än vid motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Genomsnittsräntan på nya utbetalda bostadsbolagslån var 3,15 % i april 2025, v
Asuntoyhteisöjen lainakanta kasvoi huhtikuussa 20252.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Asuntoyhteisöjen[1] lainakanta oli 45,4 mrd. euroa huhtikuun 2025 lopussa. Huhtikuun lopussa lainakannan keskikorko (3,36 %) oli 1,12 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kokonaisuudessaan asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu on jatkunut korkeampien korkojen aikana, vaikka yli puolet asuntoyhteisöjen lainakannasta kattava yksityisten kotimaisten asunto-osakeyhtiöiden (taloyhtiöt) lainakanta on supistunut[2] viime aikoina. Huhtikuun lopussa asuntoyhteisöjen lainakannan vuosikasvuvauhti oli 2,5 %, kun esimerkiksi kotitalouslainakanta supistui −0,2 % ja yrityslainakanta[3] −1,8 %. Asuntoyhteisöjen lainakannasta noin puolet eli 22,4 mrd. euroa[4] oli kotitalouksien maksettavana. Uusia asuntoyhteisölainoja nostettiin huhtikuussa 2025 yhteensä 560 milj. euron edestä, mikä on 17,4 % vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Huhtikuussa 2025 uusien nostettujen asuntoyhteisölainojen keskikorko oli 3,15 %, mikä on alhaisempi kuin yrityslainojen (pl. asuntoyhteisö
Stock of housing corporations’ loans grew in April 20252.6.2025 10:00:00 EEST | Press release
At the end of April 2025, housing corporations’[1] loan stock stood at EUR 45.4 billion, and the average interest rate on the stock (3.36%) was 1.12 percentage points lower than at the same time a year earlier. Overall, the growth of housing corporations’ loan stock has continued through the period of higher interest rates, although the stock of loans granted to private domestic limited-liability apartment house companies (housing companies), which constitutes over half of housing corporations’ loan stock, has recently contracted.[2] At the end of April, the year-on-year rate of growth of the housing corporation loan stock was 2.5%, whereas, for example, the household loan stock contracted by -0.2 and the NFC loan stock[3] contracted by -1.8%. Approximately half of the housing corporation loan stock, EUR 22.4 billion[4], was payable by households. In April 2025, housing corporations drew down new loans in the total amount of EUR 560 million, which is 17.4% less than in the same period
Den internationella kraftpolitiken medför ökade risker för den finansiella stabiliteten21.5.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det finländska finansiella systemets omvärld har försämrats betydligt i år. Rysslands anfallskrig utgör alltjämt ett hot mot säkerheten i Europa. Till det spända läget bidrar nu också händelser i väst, då den amerikanska administrationen under president Trump har fått förtroendet för det internationella samarbetet att vackla.
Kansainvälinen voimapolitiikka kasvattaa riskejä rahoitusvakaudelle21.5.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen rahoitusjärjestelmän toimintaympäristö on heikentynyt merkittävästi tänä vuonna. Venäjän hyökkäyssota uhkaa edelleen Euroopan turvallisuutta. Jännitteitä tulee nyt myös lännestä, kun presidentti Trumpin hallinto horjuttaa luottamusta kansainväliseen yhteistyöhön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme