Talouden tilan kuvailu ei enää riitä pankkien lisäpääomavaatimusten perusteluiksi
Finanssivalvonnalla on mahdollisuus tarvittaessa asettaa kaksi lisäpääomavaatimusta, joilla hallita rahoituslaitosten järjestelmäriskiä: rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella pankeille asetettava lisäpääomavaatimus (järjestelmäriskipuskurivaatimus) sekä rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävälle pankille määrättävä lisäpääomavaatimus.
Huhtikuussa 2021 uudistettujen säännösten perusteella molemmat vaatimukset voidaan asettaa yhtä aikaa, mutta päätökset on perusteltava aiempaa huolellisemmin.
Kun lisäpääomavaatimukset ovat yhtä aikaa sovellettavia, on tarpeellista erottaa vaatimusten taustalla olevat riskit tarkasti toisistaan. Säännökset yksiselitteisesti kieltävät pääomavaatimuksen laskemisen kahteen tai useampaan kertaan samasta riskistä.
Finanssivalvonnalle on lainsäädännössä annettu toimivalta tunnistaa erilaisia riskejä, mitata niitä ja asettaa järjestelmäriskipuskurivaatimus niiden perusteella. Tällaisen toimivallan olemassaolo heikentää luonnollisesti viranomaisten päätösten ennakoitavuutta. Säännökset eivät kuitenkaan salli täysin vapaata harkintavaltaa. Ennakoitavuuden turvaamiseksi viranomaisen tulee avata vaatimuksen laskenta eli se, miten vaatimukseen päädyttiin. Tätä kuvastaa lain tulkintaa ohjaava talousvaliokunnan mietinnön kirjaus:
” [--] …talousvaliokunta pitää näiden säännösten soveltamisessa välttämättömänä, että järjestelmäriskipuskurin asettamispäätöksessä avataan kattavasti ne riskit, joiden perusteella järjestelmäriskipuskuri asetetaan, tunnistetun riskin suuruus arvioidaan määrällisesti ja pääomavaade johdetaan siitä läpinäkyvästi niin, että järjestelmäriskipuskurin asettamispäätöksen perusteet ovat toistettavissa… [--]”
Asuntoluottoriskien on kerrottu olleen olennaisessa roolissa, kun järjestelmäriskipuskurivaatimus edellisen kerran asetettiin. Muutaman viime vuoden aikana pankeissa on näitä riskejä kattamaan kuitenkin varattu lisää omia varoja ilman, että riskeissä on tapahtunut välttämättä kasvua. Lisääntyneet pääomat on otettava huomioon, kun puskurivaatimuksesta päätetään. Muutoin seurauksena voisi olla omien varojen vaateen laskeminen uudelleen samoista riskeistä, joille varoja on jo nyt laskennassa varattu. Tästäkin syystä on tärkeää, että viranomainen avaa tarkasti laskelmansa.
Jää nähtäväksi, päätyykö Finanssivalvonta asettamaan järjestelmäriskipuskurivaatimusta tulevassa päätöksessään. Se saattaa nimittäin myös katsoa, että jo olemassa olevat vaatimukset, pankkien nousseet vakavaraisuusvaateet ja muut varautumistoimet riittävät järjestelmäriskien kattamiseen.
Jos järjestelmäriskipuskurivaatimus päätetään kuitenkin asettaa, erityisen mielenkiintoisia ovat vaatimuksen perustelut. Uuden lainsäädännön myötä pankeilla on oikeus saada seikkaperäisempiä perusteluja päätökselle. Viime kädessä jää pankkien harkintaan, pitävätkö ne asettamispäätöstä perusteltuna ja perusteluja riittävinä vai onko päätökseen syytä hakea valitusmenettelyn kautta tarkennusta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkibarometri: Kotitalouksien ja yritysten luotonkysyntä kasvussa – talouden epävarmuus näkyy kuitenkin investointiodotuksissa5.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kevään 2025 aikana selvästi enemmän kuin vuosi sitten, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta kesälle 2025 ovat nekin korkealla. Erityisesti asuntolainoja odotetaan kysyttävän vilkkaasti. Hallituksen puoliväliriihen päätöksellä keventää asuntorahoituksen sääntelyä on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asuntokaupoille. Yrityksetkin ovat kysyneet kevään 2025 aikana luottoja selvästi vuodentakaista enemmän. Odotukset myös yritysten lähikuukausien lainankysynnälle ovat positiiviset. Investointeja varten otettavien luottojen kysynnän odotetaan kehittyvän heikommin kuin edellisessä, maaliskuussa julkaistussa barometrissa.
Nopeasta toiminnasta kiitos – rahastoliiketoiminta voi pysyä jatkossakin Suomessa28.5.2025 16:17:10 EEST | Tiedote
Finanssiala kiittää hallituksen päätöstä esittää määräaikaisen rahastopoikkeuksen jatkamista vuodella. Nykyinen määräaikainen rahastopoikkeus päättyy vuoden 2025 lopulla, mikä voisi johtaa rahastoliiketoiminnan siirtymiseen ulkomaille. Rahastopoikkeus juontaa juurensa sääntelyyn, jonka tavoitteena on estää veronkiertoa siten, että tosiasiassa Suomesta johdettujen yritysten kotipaikkaa pidettiin verojen välttämiseksi ulkomailla. Sääntelyn muutoksella ei haluttu puuttua sijoitusrahastotoiminnan harjoittamiseen, minkä takia poikkeus säädettiin. Finanssiala ry (FA) muistuttaa, että rahastoalan työpaikkojen ja verotulojen menettäminen kilpailijamaihin olisi suuri riski. Suomeen keskitetty sijoitustoiminta tuo työpaikkoja ja verotuloja. Vaikka määräaikaisen rahastopoikkeuksen jatkaminen on hyvä uutinen, tarvitaan pysyvämpi ratkaisu rahastoalan epävarmuuden poistamiseksi. Samalla on tarkasteltava tiettyjä muita rahastoalan säännöksiä ja varmistettava suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytyks
Finanssiala: Pankkilainsäädännön uudistuksessa on otettava huomioon pankkien mahdollisuudet rahoittaa yrityksiä ja kotitalouksia28.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on antanut eriävän mielipiteen valtiovarainministeriön mietintöön pankkilainsäädännön uudistamisesta. FA on mukana uudistusta valmistelevassa valtiovarainministeriön työryhmässä. Finanssialan mielestä Suomen on otettava käyttöön vähäriskisiä asuntolainoja koskeva sääntelyoptio. Lisäksi laissa on säilytettävä nykyinen viiden prosentin enimmäismäärä järjestelmäriskejä koskevalle lisäpääomavaatimukselle. Vaatimus tulee lisäksi perustella seikkaperäisesti, jos se asetetaan. Hankalasti ennakoitavat lisäpääomavaatimukset heikentävät pankkien mahdollisuuksia rahoittaa kotitalouksia ja yrityksiä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Monihuippuinen työura – Pidempään, paremmin ja yhdessä 5.6.2025 klo 14.00–15.0022.5.2025 10:20:58 EEST | Tiedote
Ikääntyvä Suomi tarvitsee osaamista ja kokemusta koko työuran mitalla. Perinteinen käsitys työurasta yhtenä pitkänä nousuna kohti eläköitymistä ei ole katoamassa. Työura voi kulkea myös polkuna, joka koostuu siirtymisistä, uusista mahdollisuuksista ja useista huipuista. Aiheesta keskustellaan Talouden pyöreän pöydän webinaarissa torstaina 5.6.2025 klo 14.00–15.00.
Ahosniemi: Finanssialan kasvustrategian hyvät eväät jäävät torsoksi, ellei sääntelyä yksinkertaisteta ja järkevöitetä15.5.2025 12:14:37 EEST | Tiedote
Finanssialan kasvustrategiaa selvittänyt työryhmä on julkistanut politiikkasuosituksensa kasvun vauhdittamiseksi. Ahosniemi pitää työryhmän suosituksia monelta osin hyvinä, mutta peräänkuuluttaa rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviota, joka oli alun perin määrä tehdä kasvustrategian yhteydessä. Työryhmä suosittelee muun muassa listautumiskynnyksen madaltamista, kansankapitalismin ja talousosaamisen vahvistamista sekä sääntelyn muuttamista, jotta Suomesta voidaan luoda merkittävä rahastojen kotipaikka. Suositukset perustuvat selvitykseen siitä, miten finanssiala voisi edistää nykyistä vahvemmin kestävää talouskasvua ja samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme