B3-vitamiini nikotiiniamidiribosidista on hyötyä lihasten mitokondrioille ja suoliston mikrobistolle
8.2.2023 08:07:05 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreessa kaksostutkimuksessa selvisi, että B3-vitamiini nikotiiniamidiribosidi (NR) pitkäaikaisesti annettuna lisäsi solujen energialaitosten eli mitokondrioiden määrää lihaksessa. Sen lisäksi NR paransi suoliston bakteerikannan koostumusta ja lisäsi veren NAD+-pitoisuuksia ihmisillä.
B3-vitamiinin eri muodot, kuten niasiini, nikotiiniamidi ja NR, tehostavat solujen energia-aineenvaihduntaa, koska ne toimivat solujen mitokondrioille tärkeän NAD+-molekyylin esiasteina.
– NAD+-esiasteita tutkitaan tällä hetkellä maailmanlaajuisesti erittäin aktiivisesti, koska NR:n on havaittu jyrsijöillä lisäävän mitokondrioiden toimintaa sekä lieventävän metabolista oireyhtymää ja lihavuutta, apulaisprofessori Eija Pirinen kertoo.
On kuitenkin ollut epäselvää, onko NR:llä edullisia vaikutuksia mitokondrioihin ja metaboliseen terveyteen ihmisillä.
– Tutkimuksemme osoitti NR:n hyödylliset vaikutukset NAD+-aineenvaihduntaan, ja erityisesti lihasten mitokondrioihin sekä ulostemikrobistoon ensimmäistä kertaa ihmisillä, Pirinen kertoo.
Tutkimukseen osallistuneilta identtisiltä kaksosilta kerättiin veri-, rasva-, lihas- ja ulostenäytteet ennen ja jälkeen NR-lisän. Näytteitä analysoitiin muun muassa mittaamalla veren NAD+:n aineenvaihduntatuotteita, tutkimalla kudosten mitokondrioiden määrää ja määrittämällä ulostenäytteiden mikrobikoostumusta.
Vaikutukset todettiin sekä hoikemmilla että painavammilla kaksosilla. NR-lisästä voivat siis todennäköisesti hyötyä kaikki ihmiset painosta riippumatta.
Tulevaisuuden lääke mitokondrioiden ja suoliston mikrobiston häiriöiden hoitoon?
NR:n havaittiin vaikuttavan myös moniin lihaskudoksen toimintoihin. Se lisäsi lihaksen kantasolujen erilaistumista lihassoluiksi ja muokkasi geenien ilmentymistä säätelemällä DNA:han kiinnittyneiden metyyliryhmien määrää eli DNA:n metylaatiota.
Tulosten perusteella NR-lisä vaikuttaakin lupaavalta vaihtoehdolta tutkittavaksi taudeissa, joille on tyypillistä suoliston mikrobiomin epätasapaino tai lihaksen mitokondrioiden toimintahäiriö, kuten sarkopeniassa eli ikääntymiseen liittyvässä lihaskadossa. Seuraavaksi NR:n pitkäaikaiskäyttöä tulisi tutkimuksen tekijöiden mukaan tutkia lisää kliinisissä kokeissa - tosin harkiten valikoiduilla potilailla, koska NR:n todettiin heikentävän insuliiniherkkyyttä.
– Tämä on suuri edistysaskel B3-vitamiinien kehitystyössä lääkekäyttöön. Tämän tutkimuksen perusteella ymmärrämme paremmin NR:n pitkäaikaisia vaikutuksia, kun aiemmissa tutkimuksissa NR-lisää on käytetty vai lyhyen aikaa, professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta toteaa.
Tutkimus on julkaistu Science Advances -lehdessä.
Alkuperäinen artikkeli:LapattoH, Kuusela M, HeikkinenA, MuniandyM, van der KolkBW GopalakrishnanS, PöllänenN, SandvikM, SchmidtMS, HeinonenS, SaariS, KuulaJ, HakkarainenA, TampioJ, SaarinenT, TaskinenM-R, LundbomN, GroopP-H, TiirolaM, KatajistoP, LehtonenM, BrennerC, KaprioJ, PekkalaS, OllikainenM, PietiläinenKH and PirinenE. Nicotinamide riboside improves muscle mitochondrial biogenesis, satellite cell differentiation and gut microbiota in a twin study. Sci. Adv. doi/10.1126/sciadv.add5163.
Lisätietoja
Eija Pirinen
Apulaisprofessori
Oulun yliopisto ja Helsingin yliopisto
Puh: +358405877066
Sähköposti: eija.pirinen@helsinki.fi
Twitter: @pirinenlab
Kirsi Pietiläinen
Kliinisen metabolian Gyllenberg-professori
Helsingin yliopisto, Lihavuustutkimusyksikkö ja HUS, Vatsakeskus, Painonhallintatalo
Puh: +358505992295
Sähköposti: kirsi.pietilainen@helsinki.fi
Twitter:@DrPietilainen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme