Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta kerätty ensimmäistä kertaa yhteen osoitteeseen - toiminta laajentunut valtavasti viime vuosina
8.2.2023 07:00:00 EET | Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry | Tiedote
- Suomi tarvitsee juuri nyt erityisen paljon juuri ammattikorkeakoulujen käytännönläheistä, mutta tutkimuksellisesti korkeatasoista TKI-työtä. Sivusto tarjoaa yrityksille, hyvinvointialueille, järjestöille paremmat mahdollisuudet löytää kumppanit tutkimus- ja kehittämistyölle. Toivottavasti myös moni päättäjä ja virkamies päivittäisi näkemyksensä ammattikorkeakouluissa tehtävästä TKI-työstä ja sen mahdollisuuksista, kertoo Arenen TKI-valiokunnan puheenjohtaja, rehtori Vesa Taatila.
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta laajentunut merkittävästi viime vuosina
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on kasvanut ja kehittynyt valtavalla voimalla viimeiset vuodet. TKI-toimintaan vuosittain käytetyn TKI-rahoituksen määrä on kasvanut yli 100 miljoonalla eurolla vuoden 2015 jälkeen, ja suurin osa rahoituksen kasvusta on tullut ulkoisen rahoituksen kasvusta.
- Ammattikorkeakoulut ovat pystyneet kasvattamaan merkittävästi TKI-toimintaansa, vaikka perusrahoituksen reaalinen taso on laskenut ja koulutukseen tavoitteet kasvaneet. Ulkoisen rahoituksen määrää on näissä vaikeissa oloissa kyetty kasvattamaan ulkoisen rahoituksen määrää kuudessa vuodessa lähes 65 miljoonalla eurolla, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.arene.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Suomen työn tuottavuuden kasvu vuonna 2022 oli 0,2 prosenttia (Global Innovation Index, 2022). Olimme maavertailussa sijalla 84, ja tilanne ei ole parantunut finanssikriisin jälkeen. Heikko tuottavuus on Suomen suurimpia haasteita myös kansainvälisten arvioiden ja vertailujen perusteella. Ammattikorkeakoulut ovat pystyneet siihen, mihin muu Suomi ei eli tuottavuuden kasvattamiseen. Ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksen tuottavuus kasvoi vuosien 2011 ja 2021 välillä 58 prosenttia.
Työn tuottavuuden parantamiseksi T&K-rahoitusta tulee suunnata nykyistä enemmän yhteistyössä tehtävään soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Koulutusorganisaatiot huolehtivat osaamisen ja tiedon kierrättämisestä. Ammattikorkeakouluilla on valtava potentiaali erityisesti pk-yritysten T&K-työn vahvistamisessa.
Ammattikorkeakouluille keskeiseksi haasteeksi TKI-toiminnan kehittämisen ja laajentamisen kannalta on muodostumassa perusrahoituksen taso, koska ulkoinen rahoitus edellyttää usein merkittävää omarahoitusosuutta.
- Pelkän kilpaillun TKI-rahan lisääminen ei varmista laadukasta, strategista ja pitkäjänteistä TKI-toiminnan kehittämistä, Mielityinen huomauttaa.
Ammattikorkeakouluja tarvitaan tohtorikoulutuksen kehittämiseen
TKI-investointien lisääminen ja työelämän TKI-kyvykkyyden parantaminen edellyttää tohtorikoulutusmäärien kasvattamista kansallisesti. Määrän lisäksi nykyistä useamman tulisi työllistyä yksityiselle sektorille. Suomen T&K-henkilöstöstä vain 20 prosenttia on suorittanut tutkijankoulutuksen (tohtori, lisensiaatti). Yrityssektorilla T&K-työtä tekevistä vain 7 prosenttia on tutkijankoulutettuja (Tilastokeskus). Osuus on kasvanut erittäin hitaasti kehittämispyrkimyksistä huolimatta.
- Työelämälähtöisen TKI-toiminnan tekijöinä ammattikorkeakoulut pystyisivät tukemaan tohtoritutkintojen kehittämistä juuri elinkeinoelämän tarpeisiin – sekä yhdessä yliopistojen kanssa että yksin. Euroopassa ammattikorkeakoulujen rooli onkin tunnistettu ja esimerkiksi Alankomaissa ja Saksassa ammattikorkeakoulut ovat saaneet oikeuden kouluttaa tohtoreita. Toivottavasti nyt otamme opiksi koulutustason kehityksessä tehdyistä virheistä vaan pysymme kehityksessä mukana, Mielityinen toteaa.
Professorin ammattinimikkeen puuttuminen vaikeuttaa ammattikorkeakoulujen kykyä rekrytoida kansainvälisiä osaajia ja kotiuttaa rahoitusta esimerkiksi EU:n rahoituslähteistä. Tohtorikoulutuksen laajentaminen ja professorin ammattinimikkeen käyttöönotto ammattikorkeakouluissa tukisi ammattikorkeakoulujen TKI-kyvykkyyden vahvistamista.
- Professorin ammattinimike on maailmalla korkeakouluissa yleisesti käytetty ammattinimike ja Suomen lisäksi ainoastaan Belgian Flanderissa ammattikorkeakouluilla ei ole mahdollisuutta käyttää nimikettä. Nimikkeet vaikuttavat korkeakoulujen uskottavuuteen, erityisesti kansainvälisessä kontekstissa, toteaa Mielityinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ida MielityinenToiminnajohtajaAmmattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Puh:0505940731ida.mielityinen@arene.fiTietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Päiväkodin johtajan kelpoisuuden laajentaminen tunnistaa YAMK-tutkinnon johtamisosaamisen10.11.2026 13:33:47 EET | Tiedote
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene pitää tärkeänä nyt hyväksyttyä lakimuutosta, jonka mukaan sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (sosionomi, ylempi AMK) suorittaneella henkilöllä on kelpoisuus toimia päiväkodin johtajana, kun hän täyttää laissa asetetut lisäosaamisvaatimukset.
Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen vahvuuksien hyödyntäminen on ratkaisu koulutustason nostoon ja alueiden elinvoiman vahvistamiseen1.10.2026 09:34:47 EEST | Tiedote
Koulutustason nostaminen edellyttää toimivia koulutuspolkuja ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut muodostavat yhdessä väylän, joka vahvistaa osaamista, vastaa työelämän tarpeisiin ja tukee alueiden elinvoimaa.
Akava ja Arene: Ammattikorkeakoulutus on Suomen kasvun ja työelämän uudistumisen moottori – Akava ja Arene peräänkuuluttavat panostuksia osaamiseen eduskuntavaalitavoitteissaan30.9.2026 08:45:03 EEST | Tiedote
Suomen kestävä talouskasvu, tuottavuus ja kansainvälinen kilpailukyky edellyttävät panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä osaamiseen. Akava ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene esittävät 2027 eduskuntavaaleihin yhteisenä vetoomuksena vahvempaa panostusta osaamiseen.
Ammattikorkeakoulujen päivitetyt tekoälysuositukset ja tulevaisuuden visiotyö - yhteisiä periaatteita ja toimenpidesuosituksia tekoälyn vastuulliseen käyttöön26.5.2026 08:48:20 EEST | Tiedote
Tekoälyosaaminen on erityisesti ammattikorkeakoulusta valmistuville merkittävä työelämätaito. Päivitettyjen suositusten avulla edistetään tekoälylukutaidon kehittymistä ja tekoälyn vastuullista käyttöä opetuksessa ja oppimisessa.
Ammattikorkeakoulujen kestävyysohjelma päivitettiin vastaamaan muuttuvia tarpeita13.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ammattikorkeakoulujen yhteinen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma on päivitetty vastaamaan muuttuneita kestävyystarpeita ja kasvavaa osaamista. Vuodesta 2020 voimassa ollut ohjelma on toiminut keskeisenä viitekehyksenä ammattikorkeakoulujen kestävyystyölle, sitouttaen ammattikorkeakoulut yhteisiin tavoitteisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
