Työterveyslaitos

Työpaikkojen opit koronapandemiasta kerättiin talteen tulevan varalle

Jaa
Työterveyslaitos selvitti työpaikkojen toimintatapoja ja kokemuksia vuosilta 2020–2021. Koronapandemiasta saatuja oppeja voi hyödyntää tulevien pandemioiden hallintakeinoja pohdittaessa.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 9.2.2023

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa selvitettiin työpaikkojen toimintatapoja koronapandemian aikana. Riskien hallinnan onnistumisessa keskeistä oli työpaikkojen oma riskien arviointi sekä julkinen ohjeistus.

– Työpaikkojen kokemuksia ja oppeja on nyt tärkeää tallentaa, jotta niitä voi hyödyntää pohdittaessa tulevien pandemioiden hallintakeinoja, sanoo johtava tutkija Pia Perttula Työterveyslaitoksesta.

Koronapandemian aikana työpaikat alkoivat kiinnittää erityistä huomiota terveyteen ja turvallisuuteen. Koronan myötä työpaikat tunnistivat aikaisempaa selkeämmin tarpeen biologisten tekijöiden riskien arvioinnille.

Työpaikoilla riskejä tulee arvioida kokonaisuutena

Koronapandemian aikaisia kuormitustekijöitä työpaikoilla olivat muun muassa pelko sairastumisesta koronaan, etätyökäytäntöjen nopea omaksuminen ja hallinta sekä yhteisöllisyyden heikkeneminen työpaikalla. Myös työsuhteisiin liittyvät asiat aiheuttivat huolta.

– Jatkossakin on tärkeää, että eri riskejä arvioidaan kokonaisuutena ja työpaikoille tuotetaan tietoa ja ohjeistusta riskien hallintaan, muistuttaa vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen.

Jo pandemian alkuvaiheessa työpaikoilla tunnistettiin ja toteutettiin toimivia riskien hallintakeinoja, kuten hygienia- ja siivouskäytäntöjen tehostaminen, turvavälit ja ihmisten välisten kohtaamisten vähentäminen työpaikalla. Työpaikat hyödynsivät työterveyshuollon asiantuntemusta riskien arvioinnissaan.

Myös sisäisen viestinnän tarve korostui pandemian aikana. Riskien hallitsemiseksi oli viestinnän avulla tärkeää tavoittaa sekä työpaikan oma henkilöstö että muut työpaikan tiloissa toimivat henkilöt.

Julkinen ohjeistus syntyy parhaiten yhteistyössä

Tiedon tarve työpaikoilla oli koronapandemian aikana suuri. Etenkin alkuvaiheessa kiinnostivat konkreettiset vinkit, millaisia toimia työpaikoilla tulee tehdä koronariskin hallitsemiseksi. Työpaikat kokivat julkisen viestinnän tarpeelliseksi, mutta arvioivat tiedotuksen olevan ajoittain ristiriitaista ja haastavaa soveltaa työpaikalla.

– Julkisten ohjeiden tuottajien tiivis yhteistyö on edellytys sille, että ohjeistus on yhdenmukaista ja tavoittaa työpaikat, vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä sanoo.

Koronapandemiasta saatuja oppeja on tärkeää tallentaa tulevan varalle ja huomioida pandemian eri vaiheet. Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat tuottaneet ohjeet työpaikoille pandemianjatkumon eri vaiheisiin. Ne löytyvät tutkimushankkeen loppuraportista.

– WHO:n mukaan olemme vielä pandemiavaiheessa. Käytännössä työpaikoilla on kuitenkin menossa pandemiasta palautumisen vaihe. Viimeistään nyt on tärkeää laittaa muistiin ne pandemian ohjeet ja teot, jotka olivat oman työpaikan kannalta ratkaisevia tartuntojen torjumisessa, toteaa Mäkelä.

Tutustu

Tutkimushanke: Pandemia ja riskien hallinta

  • Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja arvioida työpaikkojen oppeja ja kokemuksia koronapandemian vaikutuksista työturvallisuuden hallintaan.
  • Lisäksi selvitettiin työpaikkojen toimintatapoja ja toimenpiteiden ajoitusta altistumisen ehkäisemiseksi sekä työpaikan riskien arvioinnissa ja hallinnassa hyödyntämä tiedonkulun verkosto epidemian ajalta. Tavoitteena oli löytää hyviä keinoja, joiden avulla työpaikat voivat varautua jatkossakin biologisten tekijöiden aiheuttamiin riskeihin.
  • Tutkimuksen kohdejoukkona oli Nolla tapaturmaa -foorumin verkoston työpaikat sekä tahot, joiden tuottamaa tietoa työpaikat hyödynsivät pandemian aikana. Tutkimusaineistona toimivat pandemian aikaiset julkiset ohjeistukset.
  • Tutkimuksessa tarkasteltiin aikaa 1.1.2020 - 31.12.2021.
  • Hanketta rahoittaa Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto.
  • Hankesivu: Pandemia ja riskien hallinta | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Lisätiedot

  • Johtava tutkija Pia Perttula (tutkimus), pia.perttula@ttl.fi, +35843 820 0499
  • Vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen (biologiset riskitekijät), Sirpa.Laitinen@ttl.fi, +35846 851 1911
  • Vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä (riskinhallintaohjeistus), erja.makela@ttl.fi, +35846 851 4948
  • Projektipäällikkö Tiina-Mari Monni, Tiina-Mari.Monni@ttl.fi, +35850 433 1607

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande

Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.

Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.

Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release

A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye