Nykyinen metsätalouden vesiensuojelu ei vähennä vesistöjen tummumista – systeeminen muutos tarvitaan
Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus tiedottavat
Perinteinen turvemaiden metsätalous lisää vesistöjen tummumista
Turvemaavaltaisilla alueilla on luonnostaan tummia, humuspitoisia vesistöjä. Viimeisten vuosikymmenien aikana vesistöjen on kuitenkin havaittu tummuvan entisestään. Kansainvälisessä, vertaisarvioidussa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin perinteisen, kiertoaikaan perustuvan turvemaametsien tasaikäiskasvatuksen vaikutusta vesistöjä tummentavan hiilikuormituksen lisääntymiseen. Lisäksi arvioitiin nykyisten vesiensuojelukeinojen vaikutusta orgaanisen hiilen pidättämiseen.
”Turvemaiden metsätalous on merkittävä paikallinen tekijä vesistöjen tummumisen taustalla. Ojitus, avohakkuut ja maanmuokkaus lisäävät humuksen kulkeutumista vesistöihin. Samaan aikaan mitkään tällä hetkellä käytössä olevat metsätalouden vesiensuojelumenetelmät eivät pysty pidättämään liukoista orgaanista hiiltä”, kertoo erikoistutkija Laura Härkönen Suomen ympäristökeskuksesta.
”Laajamittaisella soiden metsäojituksella on onnistuttu lisäämään merkittävästi puuntuotosta, ja sillä on huomattava taloudellinen merkitys. Samalla tehokas kuivatus ja tiheät ojaverkostot ovat edesauttaneet raudan ja orgaanisen hiilen huuhtoutumista ja kulkeutumista vesistöihin”, erikoistutkija Sakari Sarkkola Luonnonvarakeskuksesta (Luke) jatkaa.
Tummumista torjuttava metsätalouden toimintatapoja kehittämällä
Kirjallisuuskatsauksen perusteella jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen siirtyminen voisi vähentää humuskuormitusta, kun vedenpinnan vaihtelusta johtuva turpeen maatuminen vähenisi ja kunnostusojituksen tarve pienenisi. Lisäksi tulisi vähentää valuma-alueiden ja vesistöjen välisiä veden virtausreittejä ojia patoamalla sekä soita ja purouomia ennallistamalla.
”Turpeen maatumisen vähentäminen ja valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantaminen ovat avainasemassa vesistökuormituksen vähentämisessä. Kuormituksen synnyn ennaltaehkäisy on tehokkainta vesiensuojelua, sillä liikkeelle lähtenyttä hiilikuormitusta on lähes mahdotonta saada kiinni yksittäisillä vesiensuojelurakenteilla”, Härkönen toteaa.
Tummumisella on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia vesistöjen ekologiaan, minkä vuoksi sitä on pyrittävä torjumaan. Tummuminen muuttaa veden valaistus-, lämpötila- ja happiolosuhteita, joissa tapahtuvat muutokset heijastuvat vesistöjen eliöyhteisöihin. Lisäksi tummuminen lisää vesistöjen hiilidioksidipäästöjä, vaikuttaa raakaveden ottoon ja käsittelyyn sekä vesistöjen virkistyskäyttöön.
Vesistöjen tummumisen torjunta huomioitava metsäpolitiikassa
Mikään yksittäinen tekijä ei selitä laaja-alaista vesistöjen tummumiskehitystä. Lisääntyneen humuskuormituksen taustalla on maankäytön ohella ilmastonmuutoksen myötä kohonnut lämpötila sekä runsaammat sademäärät ja valunta. Lisäksi tummumiseen vaikuttaa teollisuuden ja energiantuotannon päästöjen laskusta johtuva happaman laskeuman väheneminen. Suomessa erityisesti turvemaiden maankäytön vaikutus voi kuitenkin olla paljon aikaisempia arvioita merkittävämpi.
”Vesistöjen tummumisen torjuntaan tulisi pyrkiä vaikuttamaan kansallisella tasolla niin metsäpolitiikan kuin ohjauskeinojen ja kannustimien avulla. Myös parempien vesiensuojelumenetelmien kehittämistä tarvitaan”, Sarkkola painottaa.
Kestävää maankäyttöä ja ilmastoviisaita ratkaisuja
Kirjallisuuskatsaus tehtiin osana SysteemiHiili-hanketta, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelmasta. Hankkeessa tuetaan ilmastoviisaiden ja moniarvoisten ratkaisujen käyttöönottoa valuma-aluetasolla ja tuotetaan tietoa maankäytön vaikutuksesta valuma-alueen ja vastaanottavien vesistöjen hiilivirtoihin. Hanke tuottaa toimintaympäristön muutoksia ennakoivia ratkaisuehdotuksia, joilla maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä saadaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä suunnattua ilmasto- ja vesistökestävämmäksi. Hankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto sekä Savonia-ammattikorkeakoulu.
Lisätietoja
- Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 009, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoistutkija Sakari Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), puh. 0295 325 409, etunimi.sukunimi@luke.fi
Linkkejä
- Tammikuussa 2023 julkaistu vertaisarvioitu kirjallisuuskatsaus on avoimesti saatavilla Forest Ecology and Management-sarjassa: Reviewing peatland forestry: Implications and mitigation measures for freshwater ecosystem browning (Sciencedirect.com
- Lisää artikkeleita aiheesta löydät Vesitalous-lehden "hiili vesistöissä" -teemanumerosta (Vesitalous.fi, maksumuuri)
- Hankesivu: SysteemiHiili (Syke.fi)
- Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelma (mmm.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 18.–22.8.202514.8.2025 11:51:03 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Få pollinerare på grund av den kalla försommaren14.8.2025 10:21:25 EEST | Pressmeddelande
Sommaren har varit svår för pollinerare, visar det observationsmaterial som Finlands miljöcentral har sammanställt. Till följd av den kyliga försommaren har färre dagfjärilar och humlor observerats än året innan.
Pölyttäjät vähälukuisia kylmän alkukesän vuoksi14.8.2025 08:48:59 EEST | Tiedote
Kuluva kesä on ollut pölyttäjille vaikea, selviää Suomen ympäristökeskuksen kokoamista havaintoaineistoista. Kolean alkukesän seurauksena sekä päiväperhosia että kimalaisia on havaittu laskennoissa edellisvuotta vähemmän.
The blue-green algae situation has remained calm7.8.2025 13:05:00 EEST | Press release
During the past week, the blue-green algae situation has remained calm in inland waters, coastal areas, and open sea areas. Less blue-green algae has been observed in inland waters and coastal areas than is typical for late summer. The situation has also remained stable in open sea areas, with windy weather keeping the algae mixed into the water across all water areas.
Läget med cyanobakterier har förblivit lugnt7.8.2025 13:05:00 EEST | Pressmeddelande
Under den gångna veckan har situationen med cyanobakterier varit lugn både i insjöar, kustområden och öppet hav. Det har observerats mindre cyanobakterier i insjöar och längs kusterna än vad som är vanligt för sensommaren. Även på öppet hav har situationen varit stabil, och det blåsiga vädret har hållit cyanobakterierna väl blandade i vattnet över hela vattenområdena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme