Luontokadon pysäyttäminen ja kestävä hyvinvointi edellyttävät luonnon monien arvojen ottamista osaksi päätöksentekoa
Kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentaminen vaatii ajattelutapaa, jossa luonto nähdään laajemmin kuin vain hyödyntämisen näkökulmasta. Tämä oli keskeinen sanoma luonnon monia arvoja käsittelevässä laajassa raportissa, jonka hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi heinäkuussa 2022. Raportti kokosi yli 50 menetelmää ja lähestymistapaa luonnon arvojen määrittämiseksi sekä keinoja niiden jalkauttamiseksi osaksi päätöksentekoa.
”Luontohaittoja aiheuttavia tai luontoa tukevia toimia ei aina osata tunnistaa riittävästi. Taustalla voi olla myös lyhytaikaiseen aineelliseen hyötyyn liittyvien arvojen painottuminen ylisukupolvista kestävyyttä painottavien arvojen sijaan. Kestävyysmurroksen aikaansaaminen vaatii parempaa ymmärrystä ihmisen ja muun elämän keskinäisriippuvuuksista”, sanoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho.
Sitoumuksista huolimatta Suomi ei ole onnistunut pysäyttämään luontokatoa. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen pitäisi asettaa lainsäädännössä etusijalle läpileikkaavana toimintamallina, kuten ihmisoikeuksien kohdalla on tehty.
”Yksi keino pitkäjänteisen ja johdonmukaisen luontopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tukemiseksi olisi säätää ilmastolakia vastaava luontolaki, joka vahvistaisi eri hallinnonalojen tavoitteellisuutta luontohaittojen minimoimiseksi”, Kotiaho sanoo.
Suomen Luontopaneeli on ehdottanut toimia, joilla luontopääoma ja luonnon monet arvot huomioitaisiin yrityksissä ja valtion taloudenpidossa paremmin, kuten luontovaikutusten näkyväksi tekeminen niin kansallisessa kuin yritysten tilinpidossa. Ympäristölle haitallista toimintaa tulisi säädellä haittamaksuin aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Valtion julkisissa hankinnoissa pitäisi edellyttää luontohaittojen välttämistä ja kompensoimista.
”Nykyinen maa- ja metsätalouden tukipolitiikka ohjaa tuotantoa osin kestämättömään suuntaan. Monien luonnolle haitallisten käytäntöjen jatkumista ei vain sallita, vaan niille myönnetään tukia, joita ilman toiminta ei olisi taloudellisesti kannattavaa. Yhteiskunnalle olisi edullisempaa rajoittaa luontohaittojen aiheuttamista ja velvoittaa väistämättömien haittojen aiheuttajat hyvittämään aiheuttamansa luontohaitat. Ympäristölle haitallisten toimien tukemisen sijaan tulisi tukea ympäristön tilaa parantavia toimia”, Kotiaho sanoo.
Tarvitaan laajempaa keskustelua luonnon arvoista
Jotta päätöksenteon taustalla vaikuttavat ja usein myös risteävät arvot tunnistettaisiin, tulee eri kansalais- ja sidosryhmien – mukaan lukien paikallisyhteisöt, saamelaiset sekä lapset ja nuoret – osallistaminen päätöksenteon prosesseihin turvata.
Esimerkiksi metsät voidaan nähdä tärkeänä raaka-aineen lähteenä, luonnon monimuotoisuuden ja hiilivarastojen ylläpitäjänä, kulttuurimaisemana tai erottamattomana osana ihmisen tai yhteisön identiteettiä. Erilaiset luontosuhteen muodot eivät ole toisiaan poissulkevia ja yksilöt tai yhteisöt voivat painottaa eri arvoja eri tilanteissa.
”Pysäyttääksemme luontokadon tarvitsemme kaikkien eri yhteiskunnan osa-alueiden osallistumista sekä yhteisesti jaetun ja tutkittuun tietoon pohjautuvan tilannekuvan luonnon tilasta ja siihen vaikuttavista ilmiöistä”, Kotiaho sanoo.
Kestävien elämäntapojen valtavirtaistaminen vaatii muutosta läpi yhteiskunnan. Esimerkiksi ympäristökasvatuksella ja -koulutuksella voidaan tukea kansalaisten ympäristövastuullista toimijuutta.
Luonnon arvojen juurruttamisesta päätöksentekoon keskusteltiin maanantaina 13. helmikuuta Tiedekulman tilaisuudessa, jonka järjestivät Suomen Luontopaneeli, Kansallinen IPBES-työryhmä ja ympäristöministeriö. Tilaisuuden yhteydessä julkaistiin Suomen Luontopaneelin mietintö IPBESin arvoraportin keskeisistä näkökulmista Suomessa sekä suomenkielinen käännös IPBESin raportin pääviesteistä.
”Luontopaneelin mietinnöllä ja IPBESin raportin pääviestien suomennoksella haluamme kannustaa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua luonnon monista arvoista ja niiden roolista päätöksenteossa. Tarvitsemme uusia tulevaisuuden visioita, jotka rakentuvat kestävän maailmankuvan varaan. Jaettu ymmärrys luontokadosta ja luonnon monista arvoista voi auttaa hyväksymään esimerkiksi sen, että luontoarvoja kunnioittava hyvä elämä tarkoittaa murrosta tietyissä elinkeinoissa ja elintavoissa”, sanoo Kotiaho.
Lisätietoja
-
Suomen Luontopaneelin julkaisuja 1/2023: Luonnon monet arvot ja niiden määrittäminen – Hallitustenvälisen luontopaneelin (IPBES) raportin mukautus Suomen kansallisiin olosuhteisiin
-
Miten juurrutamme luonnon arvot osaksi päätöksentekoa? -keskustelutilaisuus Tiedekulmassa Helsingissä ma 13.2. klo 13–15
-
Janne Kotiaho, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston ekologian professori, puh. 050 594 6881, janne.kotiaho@jyu.fi
-
Christopher Raymond, Suomen Luontopaneelin jäsen ja Helsingin yliopiston professori sekä yksi hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin arvoraportin (ns. Values Assessment) pääkirjoittajista, puh. +358 50 556 0850, christopher.raymond@helsinki.fi
-
Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Suomen Luontopaneeli, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna AutereViestinnän asiantuntijaSuomen Luontopaneeli
Puh:0505329301sanna.autere@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Luontopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Luontopaneelin rooli ja tehtävät on kirjattu luonnonsuojelulakiin. Luontopaneelin kannanotot ja raportit perustuvat tieteelliseen näyttöön ja monialaiseen asiantuntemukseen. Luontopaneeli antaa tutkimuksen pohjalta suosituksia luonnon monimuotoisuuteen liittyvään päätöksentekoon.
www.luontopaneeli.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Luontopaneeli
Monimuotoinen luonto maatalousalueilla turvaa kestävän ruoantuotannon edellytykset – luontokatoa voi torjua yksinkertaisilla toimilla14.6.2024 00:57:12 EEST | Tiedote
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuus on jatkanut köyhtymistään 2000-luvun Suomessa. Monimuotoisuutta voidaan parantaa suhteellisen yksinkertaisilla toimilla, kuten lisäämällä niittyjä ja viljelemättömiä alueita sekä edistämällä luomutuotantoa, kertoo Suomen Luontopaneelin tuore raportti. Monimuotoisuustoimet edistävät usein myös maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Luontokatoa voidaan torjua kotimaista ruoantuotantoa vaarantamatta – päin vastoin, monimuotoinen maatalousluonto auttaa turvaamaan kestävän ruoantuotannon edellytykset.
Vedenalainen rannikkoluonto köyhtyy kaikilla Suomen merialueilla – luontokadon pysäyttäminen vaatii tehokkaita toimia ja riittäviä resursseja22.3.2024 01:00:08 EET | Tiedote
Suomen rannikkoalueilla etenevä luontokato ilmenee monin eri tavoin. Vedenalaisen rannikkoluonnon monimuotoisuuden heikkenemistä tapahtuu kaikilla Suomen merialueilla, ja luontokato kohdistuu lähes kaikkiin rantavyöhykkeen vedenalaisiin luontotyyppeihin ja eliöryhmiin, kertoo Luontopaneelin tuore raportti. Rehevöityminen ja ilmastonmuutos ovat merkittävimmät luontokadon aiheuttajat. Kehityksen kääntäminen elpymisuralle vaatii tehokkaita toimia ja riittäviä resursseja sekä ihmistoiminnan aiheuttamien ympäristöpaineiden hillitsemistä.
Suomen luontokato voidaan pysäyttää lisätoimilla – toimenpidekuilun kiinni kurominen vaatii resursseja ja pitkäjänteistä politiikkaa8.12.2023 00:59:00 EET | Tiedote
Luonnon monimuotoisuus on suomalaisten hyvinvoinnin ja kestävän talouden perusta. Nykytoimet eivät kuitenkaan riitä luontokadon pysäyttämiseksi, osoittaa Suomen Luontopaneelin tuore raportti, joka luo kokonaiskuvaa Suomen luonnon heikentymisestä 2000-luvulla ja arvioi erilaisten skenaarioiden avulla, miten luonnon monimuotoisuus voidaan kääntää elpyvälle uralle. Luontotavoitteiden ja nykytoimenpiteiden välinen kuilu voidaan kuroa umpeen määrätietoisilla lisätoimilla. Ilman jatkuvien haittojen hillitsemistä luonnon tilaa ei saada elpymään pysyvästi. Siksi tarvitaan nykyistä pitkäjänteisempää luontopolitiikkaa.
Luontokato jatkuu ilman merkittävää suojelupinta-alan lisäystä – Suomen luontotavoitteisiin tarvitaan konkretiaa ja selkeät mittarit7.11.2023 10:01:10 EET | Tiedote
Suomi on sitoutunut kansainvälisiin tavoitteisiin luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi on ryhdyttävä heti. Luontopaneelin tuore mietintö tarjoaa eväitä valmisteilla olevan kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian sekä sen osana laadittavan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman kehittämiseen. Mittarien valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida.
Haitalliset vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta – niiden torjuminen vaatii toimialarajat ylittävää kansainvälistä yhteistyötä 4.9.2023 14:59:00 EEST | Tiedote
Haitalliset vieraslajit ovat yksi keskeisistä luontokadon aiheuttajista. Vieraslajit leviävät ihmisen toimien seurauksena ennennäkemättömän nopeasti, ja niiden haittojen hillitsemiseksi tarvitaan määrätietoisia toimenpiteitä, kertoo hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin arviointiraportti. Suomen Luontopaneelin tuore julkaisu esittää, miten IPBESin raportin keskeisiä havaintoja voidaan hyödyntää haitallisten vieraslajien torjumisessa Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme