Suomen Kulttuurirahasto

Kulttuurirahasto jakoi 31,5 miljoonaa euroa – suurapurahoja muinaisen DNA:n ja tulevaisuuden teknologioiden tutkimiseen

Jaa
Suomen Kulttuurirahaston lokakuun hakukierroksella myönnettiin lähes 500 kokovuotista tieteen ja taiteen työskentelyapurahaa. Vähintään 100 000 euron apurahoja myönnettiin 24.
Sanna Huttunen (vas.) ja Mia Lempiäinen-Avci tutkivat DNA-menetelmillä eliöyhteisöjen monimuotoisuutta Suomessa kivikaudelta nykyaikaan. Kuva: Robert Seger
Sanna Huttunen (vas.) ja Mia Lempiäinen-Avci tutkivat DNA-menetelmillä eliöyhteisöjen monimuotoisuutta Suomessa kivikaudelta nykyaikaan. Kuva: Robert Seger

Lokakuun haku on suurin Kulttuurirahaston neljästä vuosittaisesta hausta. Tänä vuonna haussa jaettiin 31,5 miljoonaa euroa. Yhteensä Suomen Kulttuurirahasto tukee suomalaista tiedettä, taidetta ja kulttuuria vuosittain lähes 60 miljoonalla eurolla.  

Lokakuun hakukierroksella saatiin lähes 10 000 hakemusta, joista 1080 menestyi. Myönnetyistä apurahaeuroista tieteen osuus oli 61 % ja taiteen 38 %. Jakaumaa selittävät haun erityiskohteet, jotka painottuivat tällä kertaa tieteeseen. ”Muinais-DNA:n tutkimus sai vuoden suurimmat apurahat, yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Toisaalta kurotimme tulevaisuuteen tukemalla vihreää siirtymää vauhdittavien uusien materiaalien ja teknologioiden kehittämistä 1,25 miljoonalla eurolla”, kertoo Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Hanna Hiidenpalo 

Vuositasolla tieteen ja taiteen jakauma tasoittuu Kulttuurirahaston monien taiteeseen painottuvien hankkeiden ja erityiskohteiden myötä.  

Kulttuurirahaston tavoitteena on ollut lisätä koko- ja monivuotisia apurahoja, jotka mahdollistavat saajalle kokopäiväisen tieteellisen tai taiteellisen työn vähintään vuodeksi. Kokovuotisia apurahoja myönnettiin 464 ja monivuotisia 159, joista seitsemän oli nelivuotisia apurahoja.  

Keskimäärin joka kymmenes hakemus menestyi. Läpimenoprosentit kuitenkin vaihtelevat tieteen- ja taiteenaloittain, sillä Kulttuurirahaston lahjoittajien määrittelemät tarkoitukset ohjaavat apurahojen jakoa.  

”Monet lahjoittajamme ovat halunneet tukea lääketieteen eri aloja. Siksi olemme voineet myöntää merkittäviä apurahoja, kuten 250 000 euroa fil. tohtori Anu Kauppisen tutkimusryhmälle (Itä-Suomen yliopisto) silmänpohjan ikärappeuman lääkekehitystä käsittelevään tutkimukseen”, kertoo apurahoista vastaava asiamies Juhana Lassila Suomen Kulttuurirahastosta.  

Taiteen hakemusmäärät ovat selvässä kasvussa. ”Erityisesti kuvataiteissa hakemuksia tulee valtavasti, ja apurahoille tuntuu olevan kova tarve”, sanoo Lassila.  

Kulttuurirahastoon saapuvat apurahahakemukset käsitellään paneeleissa, jotka muodostuvat vuosittain vaihtuvista kyseisen alan asiantuntijoista. Tänä vuonna hakemuksia arvioi yhteensä noin 150 asiantuntijaa. ”Asiantuntijoita kannustetaan valitsemaan hakijoista ne, joihin he itse uskovat ja joiden haluavat saavan mahdollisuuden. Laatu ja kiinnostavuus ratkaisevat”, kertoo Lassila.   

Kulttuurirahaston lähes kahden miljardin euron omaisuus koostuu yli 80 vuoden aikana saaduista pienistä ja suurista lahjoituksista. Peruspääoma hankittiin vuonna 1938 kansalaiskeräyksellä, johon osallistui 170 000 suomalaista. Apurahat jaetaan lahjoittajien määrittelemien tarkoitusten mukaisesti. Siksi Kulttuurirahasto tukee mitä moninaisimpia hankkeita tieteen, taiteen ja kulttuurin eri aloilla.  

Muinaisen DNA:n salat julki yhdeksässä tutkimushankkeessa 

Kulttuurirahasto tuki kahden miljoonan euron erityisrahoituksella muinais-, ympäristö- ja sedimentti-DNA:n tutkimusta. Muinais-DNA:n tutkimus on laajentanut arkeologian menetelmiä ja tietämystä ihmisen menneisyydestä. Maaperän kerrostumissa piilevä ympäristö- ja sedimentti-DNA taas tuottaa tietoa menneistä ja nykyisistä ekosysteemeistä.  

”Muinais-, ympäristö- ja sedimentti-DNA:n tutkimus kehittyy voimakkaasti maailmalla. Halusimme tällä tuntuvalla tuella edistää alaa Suomessa ja kannustaa eri tieteenaloilta tulevien tutkijoiden yhteistyötä”, kertoo Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava. ”Muinaiset kerrostumat kätkevät tietoa ajankohtaisista ilmiöistä, kuten ilmastonmuutoksesta, pandemioista ja luontokadosta.”   

Rahoitus jaettiin yhdeksän tutkimushankkeen kesken. Fil. tohtori Petri Auvisen työryhmä tutkii jääkauden jälkeisiä ekosysteemimuutoksia (Helsingin yliopisto, 400 000 e), professori Antti Sajantilan ryhmä muinaisia ihmisiä ja heidän kantamiaan mikrobeja, (Helsingin yliopisto, 400 000 e) sekä fil. tohtori Sanna Huttusen ryhmä kasvien, eläinten ja hyönteisten sekä eliöyhteisöjen monimuotoisuutta Suomessa kivikaudelta nykyaikaan (Turun yliopisto, 240 000 e).  

Vihreä siirtymä vaatii uusia materiaaleja ja teknologioita 

Toinen Lokakuun haun isoista erityiskohteista vahvistaa 1,25 miljoonalla eurolla tutkimusta, joka paneutuu vihreää siirtymää jouduttaviin materiaaleihin ja teknologioihin. ”Vihreän siirtymän vauhdittamisella on kiire. Tutkimusaiheet kuulostavat kenties hankalilta maallikon korviin, mutta voivat vaikuttaa kaikkien arkeen tulevaisuudessa”, sanoo yliasiamies Arjava. 

Apurahaa sai yhteensä kuusi hanketta, muun muassa fil. tohtori Antti Karttusen työryhmä hukkalämpöä sähköenergiaksi muuntavien materiaalien tutkimiseen (Aalto-yliopisto, 200 000 e), fil. tohtori Jussi Topparin työryhmä tehokkaampiin aurinkokennoihin tähtäävään tutkimukseen (Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskus, 250 000 e) sekä Ph.D. Yagut Allahverdiyeva-Rinteen työryhmä biohybriditeknologian kehittämiseen yhteyttävien bakteerien ja kestävien materiaalien avulla (Turun yliopisto, 200 000 e). 

Suuria apurahoja metsäkylpyihin ja Itämeren kulttuurihistoriaan 

Yli 100 000 euron apurahoja myönnettiin yhteensä 24. Saajia ovat muun muassa lääket. tohtori Heikki Hyöty ja työryhmä, jotka saivat apurahan varhaislapsuudessa annettavaa päivittäistä metsäkylpyä allergisten sairauksien ehkäisijänä käsittelevään tutkimukseen (Tampereen yliopisto, 200 000 e), professori Anu Kantele ja työryhmä ulosteensiirron tehoa toistuvien virtsatieinfektioiden ehkäisyssä käsittelevään tutkimukseen (Helsingin yliopisto, 170 000 e), Helsingin Barokkiorkesteri Itämeren kulttuurihistoria 1700-luvulla -hankkeeseen (110 000 e) sekä muusikko Harri Lidsle Vaskisoitinakatemia 2.0 -koulutushankkeeseen (100 000 e).  

Näkövammaisuutta koskeviin aiheisiin myönnettiin yhteensä runsaat 500 000 euroa. Fil. maisteri Jonna Heynke sai 28 000 euroa opaskoiran muistelmien kirjoittamiseen ja tamperelainen Rajataide ry 30 000 euroa nykytaiteen kuvailutulkkaamiseen näkövammaisille.  

Uhanalaisiin suomalaisiin vähemmistökulttuureihin liittyviä aiheita käsittelee muun muassa Lindsay Doran, joka tutkii väitöskirjassaan saamelaisten asuinkoulukokemuksia (28 000 e). Suvi West taas tarkastelee kirjassaan saamelaisnaisen asemaa, alkuperäiskansataiteilijuuden kipupisteitä ja esiäitien voiman etsimistä (28 000 e).  

Tiedekasvatus, Taidetta kaikille ja Eminentia erityiskohteina 

Lokakuun haussa oli ensimmäistä kertaa erityiskohteena lasten ja nuorten tiedekasvatus. Kaikkiaan siihen jaettiin kahdeksan apurahaa, yhteensä 550 000 euroa. Apurahaa myönnettiin yliopistoille, yhdistyksille ja säätiöille ympäri Suomen, esimerkiksi kenttäkursseihin tutkimusasemilla Lapissa (Helsingin yliopisto, 96 000 e), ulkoluokkakonseptin kehittämiseen (Pohjois-Savossa toimiva Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu, 72 000 e) sekä monimediaisten matematiikkakoulujen kehittämiseen (MAOL ry, 50 000 e).  

Taidetta kaikille -apurahoja (aiemmin Taidetta hoitolaitoksiin) on jaettu jo vuodesta 2014. Tukimuodon tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta. Tänä vuonna jaettava summa oli runsaat 400 000 euroa. Kasvatust. maisteri Pyry-Pekka Jaala ja työryhmä sai 25 000 euroa rapmusiikkihankkeen toteuttamiseen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa ja tait. maisteri Elina Airikkala 33 000 euroa Syliryijy-metodin toteuttamiseen vanhusten, kielitaidottomien ja vammaisten parissa.  

Kulttuurirahaston 25 000 euron suuruiset Eminentia-apurahat on tarkoitettu tieteellisen tai taiteellisen elämäntyön sekä siitä saadun kokemuksen pohdiskeluun ja jakamiseen kirjallisessa muodossa. Kahdeksan apurahansaajan joukossa ovat professori emeritus Matti Kortteinen erityyppisten aineistojen yhdistämistä empiirisessä sosiaalitutkimuksessa käsittelevän kirjan kirjoittamiseen, akateemikko Marjo Kuusela pohdintojen ja mietteiden kokoamiseen elämästä tanssitaiteen ja teatterin parissa sekä professori emeritus Tapio Vapaasalo muotoilusta, viestinnästä ja opetuksesta saatujen kokemusten kokoamiseen.  

Seuraava haku maaliskuussa 

Kulttuurirahaston seuraava haku on maaliskuussa 2023. Silloin ovat haettavina soitinlainat, liikkuvuusapurahat sekä Taide2-apurahat, jotka on tarkoitettu laajaa yleisöä puhutteleville korkealaatuisille taidehankkeille. Jaossa on myös Maailmankirjallisuuden suomennostuki, jota voivat hakea kirjojen kustantajat korkeatasoisen maailmankirjallisuuden suomentamiseen. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Sanna Huttunen (vas.) ja Mia Lempiäinen-Avci tutkivat DNA-menetelmillä eliöyhteisöjen monimuotoisuutta Suomessa kivikaudelta nykyaikaan. Kuva: Robert Seger
Sanna Huttunen (vas.) ja Mia Lempiäinen-Avci tutkivat DNA-menetelmillä eliöyhteisöjen monimuotoisuutta Suomessa kivikaudelta nykyaikaan. Kuva: Robert Seger
Lataa
Jussi Toppari (vas.) ja Gerrit Groenhof kehittävät Kulttuurirahaston tuella paljon aiempaa tehokkaampia aurinkokennoja. Kuva: Jiri Halttunen
Jussi Toppari (vas.) ja Gerrit Groenhof kehittävät Kulttuurirahaston tuella paljon aiempaa tehokkaampia aurinkokennoja. Kuva: Jiri Halttunen
Lataa
Petri Auvisen työryhmä sai sedimentti-DNA:n tutkimiseen yhden vuoden isoimmista apurahoista. Kuva: Petri Summanen
Petri Auvisen työryhmä sai sedimentti-DNA:n tutkimiseen yhden vuoden isoimmista apurahoista. Kuva: Petri Summanen
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kulttuurirahasto
Suomen Kulttuurirahasto
PL 203
00121 Helsinki

Puh. 09 612 810http://skr.fi

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka tukee tiedettä ja taidetta myöntämällä apurahoja, käynnistämällä ja toteuttamalla erilaisia hankkeita ja vahvistamalla tieteen ja taiteen asemaa yhteiskunnassa. Myös Taidekoti Kirpilä, taiteilijoille suunnattu residenssiohjelma ja Mirjam Helin -laulukilpailu ovat osa säätiön toimintaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kulttuurirahasto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye