Keskusta julkisti talous- ja kasvulinjauksensa

- Keskusta on sitoutunut laittamaan julkisen talouden kuntoon oikeudenmukaisella tavalla, jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan pelastaa. Tarvitsemme kahden vaalikauden mittaisen talouden tervehdyttämisohjelman, sanoo Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.

- Julkisen talouden kestävyyttä on vahvistettava, jotta selviämme tulevista kriiseistä ja väestön ikääntymisestä seuraavasta menopaineesta. Seuraavan vaalikauden isoin asia on sopeutua ikääntyväksi kansakunnaksi, Saarikko sanoo

Keskustan mukaan Suomi tarvitsee sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää kasvua, joka ottaa kaikki mukaan ja jonka tuloksista jokainen saa myös osansa. Keskusta lupaa tehdä työtä sen eteen, että talouden uusi suunta, fossiilisista polttoaineista vapaa vihreä ja vähähiilinen talous siivittää maakunnat ja Suomen uuteen nousuun. Vihreät innovaatiot luovat työpaikkoja ja kestävää kasvua. Samalla ihmiset, ilmasto ja ympäristö kiittävät.

- Emme voi tyytyä Suomelle tälle vuosikymmenelle ennakoituun noin yhden prosentin kasvuun vaan tavoitteeksi on asetettava vähintään sen kaksinkertaistaminen, Saarikko linjaa.

- Keskustan mielestä maamme todellinen menestys vaatii koko Suomen mahdollisuuksiin tarttumista. Ensi vaalikaudella on eri alueiden vahvuuksia kehitettävä toden teolla. Keskustan erottaa muista puolueista aito, kaikkien Suomen alueiden puolustaminen – myös vaalien välillä. Valjastamalla koko Suomen voimavarat käyttöön, voi maamme menestyä tulevaisuudessakin.

Keskustan tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä Työllisten määrä 18-70 vuotiaissa on noussut 150 000:lla, puolet ikäluokasta on suorittanut korkeakoulututkinnon ja mm. TKI-investointien ansiosta tuottavuuden kasvu on vauhdittunut. Tämän saavuttaakseen Keskusta esittää mm. työuran pidentämisen verokannustinta sekä työperäisen maahanmuuton helpottamista, ansioturvan ja työmarkkinatuen uudistamista sekä paikallisen sopimisen lisäämistä. Toisen asteen oppilaitosten on sijaittava kohtuullisen matkan päässä kotoa ja jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi korkeakoulu. 

Keskustan talouden saattamiseksi kestävälle pohjalle Keskusta linjaa, että vuoteen 2030 mennessä

• Julkista taloutta on tasapainotettu 9 miljardilla eurolla. 
• Suomi on netto-omavarainen sähkössä ja lämmössä mm. vetytalouden, tuulivoiman, aurinkoenergian, ydinvoiman ja bioenergian avulla
• Vaalikaudella 2023-2027 vahvistamme julkista taloutta 4,5 – 5,5 miljardia:  Menoleikkauksilla 2,5-3 miljardia euroa, työllisyyttä ja talouskasvua vahvistamalla 1,5 miljardia euroa, verotuksella 0,5-1 miljardia euroa.

Keskusta linjaa julkisen talouden tasapainotuksesta myös, että

• Valtion taloudessa on sitouduttava kehysmenettelyyn. Menokehysten tulee olla mahdollisimman kattavat siten, että ne pitivät sisällään myös investointimenot. Julkisen talouden vahvistamistoimet tulee laskea nettomääräisesti.
• Julkisen talouden säästöt on menokartoituksen pohjalta kohdennettava siten, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa turvallisuudelle, hyvinvoinnille, kasvulle ja työllisyydelle. 
• Mitään kohdetta ei pidä rajata menosäästöjen ulkopuolelle. Tasapainotuksen on oltava etupainotteista, mutta ajoituksessa huomioitava myös talouden yleinen kehitys.
• Merkittävä säästöpotentiaali tulee esimerkiksi indeksikorotusten leikkaamisesta ja asumistukijärjestelmän uudistamisesta.
• Korotamme lapsilisää 200€ vuositasolla. Edistämme lapsimyönteistä Suomea. Tämä nostaa 178 milj. € muuta sopeutustarvetta.

Veropolitiikan osalta Keskusta toteaa, ettei realismia tulevalla vaalikaudella ole merkittävä verotuksen keventäminen. Veronkorotuksia ei tule kohdistaa työntekoon ja yrittämiseen, vaan lähinnä haittaveroihin ja välilliseen verotukseen. Keskusta on valmis jatkamaan suurituloisten solidaarisuusveroa.

Puolue esittää liikenteen verotuksen uudistamista niin, että aloitetaan vaiheittainen siirtyminen polttoaineiden verotuksesta tieluokkien mukaiseen kilometriperusteiseen verotukseen. Siinä autoilu on suhteellisesti edullisempaa siellä, missä ei ole toimivaa joukkoliikennettä, henkilöauton käyttö on välttämätöntä ja etäisyydet pitkiä. Keskusta esittää myös dieselin käyttövoimaverosta luopumista, koska sille ei nykyhinnoin ole perusteita.

Kasvun vauhdittamiseksi Keskusta haluaa vuoteen 2030 mennessä yksityiset ja julkiset TKI-panostukset ovat 4 prosenttiin BKT:sta ja liikkeelle kymmenien miljardien eurojen lisäinvestoinnit vauhdittamaan Suomen siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Kohteina ovat etenkin uusiutuva energia ja vetytalous, mineraalisektori, akkuteollisuus, bioenergia, kiertotalous ja start-up -yritykset. Keinoina mm. investointien joustava luvitus, investointeja tukevan infrastruktuurin rakentaminen, strategiset TKI-investoinnit sekä strategisten valtionyhtiöiden valjastaminen vihreän uusteollistamisen moottoreiksi.

Talouslinjauksessa on myös vahva aluepoliittinen leima. Keskusta näkee, että Suomi kasvaa parhaiten kaikkien alueiden vahvuuksia hyödyntäen. Keskustan tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä:

• Kaikkialla Suomessa voidaan hyvin ja Suomessa on useita toimivia erityistalousalueita, jotka luovat hyvinvointia koko Suomeen alueiden vahvuuksia hyödyntäen,
• huonosti kannattavista uusista miljardien ratahankkeista on luovuttu ja sen sijaan hoidettu nykyisen liikenneverkon korjausvelkaa koko maassa,
• erityistalousalueille tulee kannustimia, kuten määräaikainen vapautus elinkeinoverotuksesta, opintolainojen hyvitys, muuttoavustus, porrastettu sähköverotus, alennetut sosiaaliturvamaksut, poistojen vapaa käyttöönotto, ohituskaista luvituksille, työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen sekä TKI:hin ja osaamiseen panostamista.