Elintarvikeviennin kasvu vaatii lisää osaamista ja jalostusasteen nostoa – huomio myös keskisuuriin yrityksiin
PTT:n selvityksessä tarkasteltiin keskisuuria eli 50–249 henkeä työllistäviä elintarvikealan yrityksiä sekä niiden kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Nämä yritykset kattavat noin viisi prosenttia alan yrityskannasta, mutta työllistävät noin neljänneksen alan työvoimasta. Aineistoina käytettiin Tilastokeskuksen ja Tullin tilastotietoja, yrityskyselyä sekä asiantuntija- ja yrityshaastatteluita.
“Keskisuurten elintarvikeyritysten määrä on kasvanut maltillisesti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, ja kasvu on tapahtunut ennen kaikkea elintarvikkeiden valmistuksessa”, kertoo vanhempi ekonomisti Henna Busk.
Elintarvikealalla viitataan selvityksessä sekä elintarvikkeiden että juomien valmistukseen.
Suomen elintarvikeviennille on asetettu kunnianhimoisia kasvutavoitteita. Elintarvikkeissa kauppatase on vahvasti alijäämäinen, ja alijäämä on merkittävästi suurempi kuin vuosituhannen alussa. Tuonnin arvo on lähes kolminkertainen viennin arvoon nähden.
“Vaikka uusia avauksia vientimarkkinoilla on saatu, ja viennin kehittämistä on edistetty Food from Finland -ohjelmalla ja eri hankkeiden avulla, viennin kasvu on jäänyt maltilliseksi tavoitteisiin nähden”, toteaa tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
Osaaminen kuntoon ja jalostusarvo korkeammalle
Keskisuurille yrityksille vienti voisi tarjota liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia. Selvityksessä toteutettu kysely tukee tätä ajatusta, sillä merkittävä osa yrityksistä tavoittelee viennin kasvua seuraavien kolmen vuoden aikana. Potentiaalisimpana vientimaana nähtiin Ruotsi.
”Kyselyn mukaan viennin haasteet johtuvat enemmän sisäisistä kuin ulkoisista tekijöistä. Tämä on sinänsä hyvä tulos, sillä sisäisiin tekijöihin yritys voi usein itse vaikuttaa, ulkoisiin ei niinkään. Keskisuurten yritysten merkittävimpiä pulmia on muun muassa osaamis- ja resurssipula. Yritysten olisikin hyvä lähteä kehittämään tarvitsemaansa vientiosaamista sekä vahvistamaan resurssejaan”, kertoo maatalousekonomisti Elli Lemmetti.
Vientiä tulisi keskisuurissa elintarvikeyrityksissä rakentaa mahdollisimman paljon lisäarvotuotteiden varaan. Lisäarvotuotteiden vienti on usein taloudellisesti kannattavampaa kuin perusraaka-aineiden vienti. Suomalaisella elintarviketuotannolla on kertynyt osaamista esimerkiksi laktoosittomien ja gluteenittomien tuotteiden markkinoinnista, ja tätä kokemusta voitaisiin hyödyntää myös muiden tuotteiden viennissä.
Keskisuurten yritysten yhteistyötä voitaisiin lisätä esimerkiksi klusteri- tai ekosysteemimalleilla, joilla on saatu merkittäviä vientionnistumisia muun muassa Tanskassa. Tanskassa klustereihin kuuluu toimijoita alkutuotannosta, jalostuksesta sekä tutkimuksesta.
Julkinen tuki kohdennettava paremmin vienti- ja kasvuhaluisiin yrityksiin
Yritysten mukaan julkista tukea tulisi kehittää pitkäjänteisesti ja harkitusti. Moni yritys toivoi Food from Finland -ohjelman tyyppisen toiminnan jatkuvan. Monet yritykset pitivät sen toimintaa onnistuneena, joskin vientiä ja kasvua edistävien tukien toivottiin kohdistuvan paremmin juuri vienti- ja kasvuhaluisiin yrityksiin. Vientiin kaivattiin myös yhteistä kotimaista vientibrändiä, sillä sen alle kaikenkokoiset yritykset voisivat halutessaan brändätä itsensä.
Rahallisen tuen merkitys yrityksille oli yksimielisen positiivinen. Investointituet ovat yrityksille varsinkin kasvuvaiheessa tärkeitä. Hyvänä tukimuotona mainittiin myös Business Finlandin messutuet, joiden avulla yritykset voivat solmia uusia vientikontakteja.
Tärkeää on myös kiinnittää huomiota siihen, miten yrityksiä voidaan auttaa viennissä eteenpäin messutapahtumien jälkeen. Yritykset toivovat toimivien tukien yksinkertaistamista sekä keskittämistä vienti- ja kasvuhaluisiin yrityksiin.
Suosituksia:
-Keskisuurten elintarvikeyritysten roolin ja potentiaalin kehittäminen elintarvikeviennissä vaatii tavoitteellisuutta. Näillä yrityksillä on potentiaalia panostaa erityisesti lisäarvotuotteiden jalostukseen, mikä tarjoaa raaka-ainevientiä paremmat mahdollisuudet kannattavaan vientiin.
-Viennin tavoitteellinen kasvu edellyttää yrityksiltä panostusta vientiosaamiseen. Vientiosaamisen kehittämiseen tulisi panostaa eri koulutusasteilla osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
-Julkista tukea tulisi suunnata vastaamaan nykyistä paremmin keskisuurten yritysten tarpeita. Lisäksi julkista tukea ja palveluita tulisi kohdentaa niihin keskisuuriin yrityksiin, joilla on kasvuhalukkuutta ja -potentiaalia kansainvälisillä markkinoilla.
-Erilaisten vientiklustereiden ja yhteistyömallien näkyvyyttä ja houkuttelevuutta tulisi lisätä. Klustereiden toimintamalleja tulisi kehittää yritysten sitouttamiseksi, ja niiden onnistumisista tulisi viestiä aktiivisesti. Hyviä käytäntöjä ja onnistumisia voitaisiin tunnistaa kansainvälisistä esimerkeistä.
-Keskisuurten elintarvikeyritysten ja laajemminkin alan yritysten viennin ja kansainvälistymisen kehityksestä tarvitaan lisää tutkimustietoa. Viennin ja kansainvälistymisen kasvupolkujen ja -mallien tunnistaminen on tärkeää, jotta julkisella tuella, palveluilla ja hanketoiminnalla voitaisiin nykyistä tavoitteellisemmin edistää yritysten vientiä ja kansainvälistymistä. Myös yrityksille suunnatun julkisen tuen, palvelujen ja hanketuen vaikuttavuutta tulisi mitata.
Raportti ”Keskisuurten elintarvikeyritysten kasvu ja kansainvälistyminen viennin näkökulmasta” on osa Business Finlandin rahoittamaa PTT:n ja VTT:n yhdessä toteuttamaa tutkimushanketta 50+ Companies Sustainable Growth Paths and Resilience in Global Business Ecosystems (50+ SIBS). Raportti on julkaistu PTT:n verkkosivuilla www.ptt.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elli Lemmetti, 050 353 3030, elli.lemmetti@ptt.fi
Sari Forsman-Hugg, 0400 639 450, sari.forsman-hugg@ptt.fi
Henna Busk, 040 164 8136, henna.busk@ptt.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
EU:n metsäkatoasetuksesta suurimmat kustannukset puuta käyttäville yrityksille ja suurille kaupan alan toimijoille30.4.2025 09:02:02 EEST | Tiedote
EU:n metsäkatoasetus voi aiheuttaa jopa satojen miljoonien eurojen kustannukset suomalaisille yrityksille, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Suurimmat kustannukset koituisivat puuta käyttäville yrityksille ja suurille kaupan alan yrityksille. Yritykset kaipaavat asetuksen toimeenpanoon käytännönläheistä koulutusta ja neuvontapalveluja sekä vastuullisuusvelvoitteiden tehokasta koordinointia.
KUTSU: Millaisessa muutoksessa on maatalouden rahoitus – miten varmistetaan investointien rahoitus? Loppuseminaari 20.5. klo 13.0025.4.2025 11:54:42 EEST | Kutsu
Niin pankkien kuin maatalouden toimintaympäristö on muutoksessa ja samaan aikaan sääntely lisääntyy. Millaisia vaikutuksia tällä on maatalouden rahoitusasemaan erityisesti pankkirahoituksen näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa?
Kuolinpesien aktiivisuutta metsissään voisi lisätä huomioimalla erilaiset omistajat ja tarjoamalla tukea ristiriitatilanteisiin25.4.2025 09:39:24 EEST | Tiedote
Metsiä omistavien kuolinpesien päätöksentekoa ja pesien purkamista tulisi edistää, esittää Pellervon taloustutkimus PTT:n keskustelunavaus. Keinoina voisivat toimia muun muassa omistajien erilaiset tavoitteet huomioivat palvelut sekä ristiriitatilanteiden käsittelyn tukeminen.
Markus Lahtisen kommentti kehysriihestä: Suomi tarvitsisi vastuullista ja vakaata finanssipolitiikkaa – nyt päätöksenteko on liian poukkoilevaa24.4.2025 11:01:01 EEST | Tiedote
Hallitus julkisti myöhään keskiviikkoiltana puoliväliriihen keskeiset toimenpiteet. Tiedotustilaisuuden otsikko oli lupaava ”Suomi saadaan kasvuun vain työllä ja yrittämisellä -hallitus tukee kasvupaketilla”. Kasvun nostaminen talouspolitiikan keskiöön on perusteltua sekä ihmisten taloudellisen hyvinvoinnin ja sitä tukevan hyvinvointiyhteiskunnan riittävän rahoituksen kannalta. Vaikka julkisen talouden sopeutustoimet ovat välttämättömiä, julkisen talouden kestävyyttä on mahdotonta turvata ilman riittävän nopeaa talouskasvua. Riihipäätösten keskiössä ovat työnteon kannustavuuden parantaminen ja yritysten verotuksen keventäminen. Tätä hallituksen linjausta voi pitää pääosin onnistuneena. Valitut toimenpiteet muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, joka antaa aihetta kritiikkiin sekä talouskasvun että ennen kaikkea vastuullisen finanssipolitiikan näkökulmasta.
Pikakommentti: Työttömyys jatkaa nopeassa kasvussa24.4.2025 08:54:25 EEST | Tiedote
Työmarkkinoilla työllisyyden lasku taittui maaliskuussa, mutta työttömyys jatkaa yhä nopeaa kasvua. Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk arvioi, että kehitykseen vaikuttaa julkisen sektorin ja erityisesti sote-alan työllisyyden heikkeneminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme