Huoltovarmuus nähtävä vahvemmin osana kokonaisturvallisuutta, painottaa Huoltovarmuuskeskus

Huoltovarmuuden tavoitteena on, että yhteiskunnan elintärkeät toiminnot pystytään ylläpitämään riittävällä tasolla myös erilaisissa vakavissa kriisi- ja häiriötilanteissa. Viime vuodet ovat osoittaneet, että toimintaympäristö ja turvallisuustilanne voivat muuttua nopeasti ja siksi huoltovarmuuden kehittäminen ei saa loppua tai hidastua. Päinvastoin, meidän on tehtävä enemmän ja entistä paremmin. Lähivuosien huoltovarmuustyössä korostuu poikkeuksellinen maailmantilanne, jonka Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut.

Yhteenveto: HVK:n terveiset tulevalle hallitukselle

1. Uusien uhkien keskellä huoltovarmuuden taso on määriteltävä uudelleen ja nähtävä huoltovarmuus vahvemmin osana kokonaisturvallisuutta. Kokonaisturvallisuus ja -maanpuolustus edellyttävät siviiliyhteiskunnan toimintojen, mm. kriittisen infrastruktuurin, tehokasta turvaamista, pelkkä sotilaallinen suorituskyky ei riitä. Ukrainan tilanne osoittaa tämän käytännössä. Vain toimiva ja kriisinkestävä yhteiskunta voi taata sotilaallisen suorituskyvyn.

Hallitusohjelmaan: Laaja-alainen vaikuttaminen ja uudet uhat kohdistuvat pitkälti siviiliyhteiskuntaan, sen kriittiseen infrastruktuuriin ja yhteiskunnalliseen resilienssiin. Huoltovarmuuden tasoa nostetaan kokonaisturvallisuuden osatekijänä. HVK:lle annetaan kokonaisvastuu kriittisen siviili-infrastruktuurin suojaamisen koordinaatiosta normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

2. Uhkien kirjo ja määrä on laajentunut, mutta huoltovarmuuden resurssit kapenevat koko ajan. On erittäin tärkeää, että tuleva hallitus turvaa huoltovarmuusrahaston toimintakyvyn, esimerkiksi sen pääomaa vahvistamalla. Lisäksi tulee toteuttaa nopeat ja pysyvät toimenpiteet huoltovarmuusmaksun vuosittaisen kertymän kasvattamiseksi ja maksun trendinomaisen alenemisen mekanismin purkamiseksi.

Hallitusohjelmaan: Huoltovarmuuden rahoitusjärjestelmä ja huoltovarmuusmaksu uudistetaan huoltovarmuustoiminnan rahoituspohjan vahvistamiseksi ja rahaston toimintakyvyn säilyttämiseksi myös uudessa turvallisuustilanteessa.

3. Suomen nykyinen huoltovarmuusmalli ja -toiminta soveltuu erinomaisesti sekä EU:n että Naton tiivistyvän ja laajenevan huoltovarmuus- ja resilienssitoiminnan toimeenpanoon, ja sitä tulee hyödyntää ja kehittää nämä huomioiden

Hallitusohjelmaan: Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi annetaan toimia EU:n CER-direktiivissä (kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva direktiivi) kuvattuna kansallisena yhteyspisteenä sekä Naton resilienssitoiminnan kehittäjänä ja kokonaiskuvan ylläpitäjänä.

Lue perustelut HVK:n näkemyksille oheisesta dokumentista tai vieraile verkkosivuillamme www.huoltovarmuuskeskus.fi.