Kyselytutkimus: Puoluekenttä jakautuu kahtia suhtautumisessa taloudelliseen eriarvoisuuteen ja sen kaventamiseen
24.2.2023 02:00:00 EET | Kalevi Sorsa -säätiö | Tiedote

– Kyselyn tulokset osoittavat, että suhtautuminen eriarvoisuuteen jakaa puoluekenttää vaalien alla. Ero tulee näkyväksi erityisesti, kun on kyse tulo- ja varallisuuserojen kaventamisesta sekä keinoista puuttua köyhyyteen. Varallisuuden keskittymistä Suomessa pitävät ongelmana vasemmistopuolueet ja vihreät, kun taas keskusta- ja oikeistopuolueet eivät ole siitä niin huolissaan, vetää tuloksia yhteen tutkimuksen kirjoittanut säätiön hankevastaava Anna Rajavuori (VTT).
Kyselyn mukaan sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät vähentäisivät taloudellista eriarvoisuutta korottamalla etuuksia ja kiristämällä varakkaimpien verotusta tulevalla vaalikaudella. Keskusta, kokoomus, kristillisdemokraatit ja ruotsalainen kansanpuolue eivät korottaisi pääomien verotusta. Isoista puolueista perussuomalaiset ei vastannut kyselyyn.
– Vaikuttaa siltä, että talouspoliittisen keskustelun kääntyminen julkisen talouden sopeutukseen ja velkaan on nostanut puolueiden arvoerot vahvemmin pintaan kuin neljä vuotta sitten. Asetelma, jossa julkisia varoja ei ole määrättömästi, on pakottanut tekemään arvovalintoja sen välillä, kuka saa ja keneltä otetaan, arvioi Rajavuori.
Taloudellisen eriarvoisuuden lisäksi kyselyssä tiedusteltiin puolueiden näkemyksiä muun muassa pienituloisten äänestysaktiivisuuden lisäämisestä sekä ammattialojen sukupuolittuneisuudesta. Näissä kysymyksissä erot puolueiden välillä olivat pienempiä.
– Kaikki kyselyyn vastanneet puolueet olivat huolissaan pienituloisten matalan äänestysaktiivisuuden vaikutuksesta demokratiaan. Ainoastaan Sdp kertoi keskittävänsä näissä vaaleissa kampanjointia nimenomaan matalan tulotason asuinalueille, Rajavuori toteaa.
Säätiön kysely perustui 12 eriarvoisuustutkijan havaintoihin ja suosituksiin viime lokakuussa julkaistussa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportissa. Kaikille eduskuntapuolueille lähetetyssä kyselyssä tiedusteltiin niiden näkemyksiä taloudelliseen eriarvoisuuteen, verotukseen, köyhyyden vähentämiseen, äänestysaktiivisuuteen, koulutusalojen sukupuolittuneisuuteen sekä hyvinvoinnin mittaamiseen. Kyselyyn vastasivat keskusta, kokoomus, kristillisdemokraatit, ruotsalainen kansanpuolue, sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto
Kyselytutkimus julkaistaan 24.2.2023 kello 9.30 alkavassa Kalevi Sorsa -säätiön Veroareena-tilaisuudessa Helsingin Oodi-kirjastossa. Tilaisuuden ohjelma on liitteenä. Tilaisuuteen voi ilmoittautua sähköpostitse Anna Rajavuorelle ja tutkimuksen voi pyytää etukäteen embargolla. Veroareenan keynote-puhuja on David Hope (King’s College London), joka on tutkinut varakkaiden verotuksen vaikutuksia kasvuun ja eriarvoisuuteen.
Lisätietoja:
Anna Rajavuori
hankevastaava, Kalevi Sorsa -säätiö
p. 050 556 2447
anna.rajavuori@sorsafoundation.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna RajavuoriKalevi Sorsa -säätiö, Eriarvoisuuden vähentäminen
Puh:050 556 2447anna.rajavuori@sorsafoundation.fiKuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Lihavuus ja mielenterveysongelmat ovat yleistyneet merkittävästi – suomalaisten koulutuspolut eriytyvät jo lapsuudessa25.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten mielenterveydestä johtuvat vuosittaiset sairauspäivärahapäivät ovat kasvaneet noin 1,3 miljoonalla vuosikymmenessä. Lihavien suomalaisten osuus on noin tuplaantunut 2000-luvun aikana. Pojat ja matalammin koulutettujen lapset etenevät edelleen harvemmin lukioon ja korkeakouluun. Tiedot käyvät ilmi Kalevi Sorsa -säätiön tuoreesta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportista, jonka julkaisutilaisuus järjestetään tänään kello 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.
Eriarvoisuuden tila Suomessa -raportti: Suomi on siirtynyt 2020-luvulla uuteen eriarvoisuuden aikaan18.8.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat edelleen intohimoisesti tasa-arvoon. 2020-luvulla kansalaisten näkemykset ja kokemukset hyvinvoinnistaan ovat kuitenkin eriytyneet aiempaa enemmän eri ryhmien välillä. Orpon hallituksen vero- ja sosiaaliturvauudistukset voivat syventää railoa, kun ne lisäävät tuloja suurituloisimmalla viidellä prosentilla keskimäärin yli 2 000 eurolla ja heikentävät pienituloisimman viiden prosentin toimeentuloa lähes 1 000 eurolla vuodessa. Muun ohessa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportista.
Ennakkotieto: Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportti osoittaa Suomen siirtyneen uuteen eriarvoisuuden aikaan12.8.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tiistaina 18.8. julkaistavasta raportista käy ilmi muun muassa se, että kansalaisilla on edelleen laaja tuki tasa-arvolle. Se ei ole kuitenkaan näkynyt poliittisissa päätöksissä eikä ihmisten kokemuksissa viime vuosina.
Tutkimusraportti: Ennustelaitosten menetelmät eivät mahdollista tulevan talouskehityksen ennustamista11.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ennustelaitokset eivät pysty ennustamaan tulevia bruttokansantuotteen muutoksia tai suhdanteita, sillä ne nojaavat epätarkkoihin tietoihin talouden tilasta sekä epävarmoihin oletuksiin. Vuosia 2011–2025 koskevat kasvuennusteet ovat osuneet säännönmukaisesti harhaan. Suoraan menneiden vuosien talouskehityksestä johdetut yksinkertaiset kehitysarviot olisivat osuneet jopa ennusteita paremmin. Raportissa suositetaan, ettei talouspolitiikkaa sidottaisi ennusteisiin.
ENNAKKOTIETO JA KUTSU: Uusi tutkimusraportti tarkastelee talousennusteiden puutteita ja ennustevirheiden syitä6.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Tiistaina 11.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee, miten Suomen keskeiset ennustelaitokset ennustavat talouden kehitystä. Raportissa kuvataan ennustamisen menetelmiä ja sitä, miksi talousennusteet poikkeavat toteutuneesta talouskehityksestä. Se sisältää myös katsauksen siitä, miten ennusteet ovat poikenneet toteutuneesta talouskehityksestä vuosina 2011–2025. Lisäksi raportissa esitetään suosituksia siitä, miten ennusteita tulisi hyödyntää talouspolitiikassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme