Kyselytutkimus: Puoluekenttä jakautuu kahtia suhtautumisessa taloudelliseen eriarvoisuuteen ja sen kaventamiseen

– Kyselyn tulokset osoittavat, että suhtautuminen eriarvoisuuteen jakaa puoluekenttää vaalien alla. Ero tulee näkyväksi erityisesti, kun on kyse tulo- ja varallisuuserojen kaventamisesta sekä keinoista puuttua köyhyyteen. Varallisuuden keskittymistä Suomessa pitävät ongelmana vasemmistopuolueet ja vihreät, kun taas keskusta- ja oikeistopuolueet eivät ole siitä niin huolissaan, vetää tuloksia yhteen tutkimuksen kirjoittanut säätiön hankevastaava Anna Rajavuori (VTT).
Kyselyn mukaan sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät vähentäisivät taloudellista eriarvoisuutta korottamalla etuuksia ja kiristämällä varakkaimpien verotusta tulevalla vaalikaudella. Keskusta, kokoomus, kristillisdemokraatit ja ruotsalainen kansanpuolue eivät korottaisi pääomien verotusta. Isoista puolueista perussuomalaiset ei vastannut kyselyyn.
– Vaikuttaa siltä, että talouspoliittisen keskustelun kääntyminen julkisen talouden sopeutukseen ja velkaan on nostanut puolueiden arvoerot vahvemmin pintaan kuin neljä vuotta sitten. Asetelma, jossa julkisia varoja ei ole määrättömästi, on pakottanut tekemään arvovalintoja sen välillä, kuka saa ja keneltä otetaan, arvioi Rajavuori.
Taloudellisen eriarvoisuuden lisäksi kyselyssä tiedusteltiin puolueiden näkemyksiä muun muassa pienituloisten äänestysaktiivisuuden lisäämisestä sekä ammattialojen sukupuolittuneisuudesta. Näissä kysymyksissä erot puolueiden välillä olivat pienempiä.
– Kaikki kyselyyn vastanneet puolueet olivat huolissaan pienituloisten matalan äänestysaktiivisuuden vaikutuksesta demokratiaan. Ainoastaan Sdp kertoi keskittävänsä näissä vaaleissa kampanjointia nimenomaan matalan tulotason asuinalueille, Rajavuori toteaa.
Säätiön kysely perustui 12 eriarvoisuustutkijan havaintoihin ja suosituksiin viime lokakuussa julkaistussa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportissa. Kaikille eduskuntapuolueille lähetetyssä kyselyssä tiedusteltiin niiden näkemyksiä taloudelliseen eriarvoisuuteen, verotukseen, köyhyyden vähentämiseen, äänestysaktiivisuuteen, koulutusalojen sukupuolittuneisuuteen sekä hyvinvoinnin mittaamiseen. Kyselyyn vastasivat keskusta, kokoomus, kristillisdemokraatit, ruotsalainen kansanpuolue, sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto
Kyselytutkimus julkaistaan 24.2.2023 kello 9.30 alkavassa Kalevi Sorsa -säätiön Veroareena-tilaisuudessa Helsingin Oodi-kirjastossa. Tilaisuuden ohjelma on liitteenä. Tilaisuuteen voi ilmoittautua sähköpostitse Anna Rajavuorelle ja tutkimuksen voi pyytää etukäteen embargolla. Veroareenan keynote-puhuja on David Hope (King’s College London), joka on tutkinut varakkaiden verotuksen vaikutuksia kasvuun ja eriarvoisuuteen.
Lisätietoja:
Anna Rajavuori
hankevastaava, Kalevi Sorsa -säätiö
p. 050 556 2447
anna.rajavuori@sorsafoundation.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna RajavuoriKalevi Sorsa -säätiö, Eriarvoisuuden vähentäminen
Puh:050 556 2447anna.rajavuori@sorsafoundation.fiKuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Tutkimusraportti: Miljoonatuloisille ensi vuonna keskimäärin 130 000 euron veroale26.8.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista. Verohallinnon ja Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvat laskelmat osoittavat, että hallituksen marginaaliveronalennus hyödyttää noin kahta prosenttia suurituloisimmista suomalaisista. Suurimmat veronalennukset kertyvät vielä pienemmälle joukolle. Raportin tutkimuskatsauksen mukaan suurituloisten veronalennukset eivät lisää olennaisesti talouskasvua.
ENNAKKOTIETO: Uusi tutkimusraportti tarkastelee hallituksen veronalennusten jakautumista suurituloisten, tuloluokkien, alueiden ja sukupuolten välillä21.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tiistaina 26.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista Verohallinnon sekä Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvien laskelmien avulla. Raportin tilastot kuvaavat, miten suurituloisille suunnattu noin 400 miljoonan euron marginaaliveronalennus jakautuu sekä suurituloisten kesken että eri ryhmien välillä. Lisäksi raportissa käsitellään kaikkien ensi vuoden tuloveronalennusten jakautumista eri tuloluokissa.
Hoivavastuun siirtäminen läheisille heikentää työllisyyttä ja tuottavuutta1.8.2025 10:13:34 EEST | Tiedote
Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on herätellyt keskustelua siitä, pitäisikö aikuisten lasten kantaa enemmän vastuuta ikääntyneiden vanhempiensa hoivasta. Kalevi Sorsa -säätiön vastikään julkaistu tutkimusraportti osoittaa, että hoivavastuun siirtäminen läheisille heikentäisi työllisyyttä ja tuottavuutta. Julkisen talouden kannalta se voisi tulla kalliiksi.
MEDIAKUTSU: Vaikutusarvioiden rooli ja rajat talouspolitiikassa – miten työllisyyslaskelmia tulisi kehittää? (Helsinki 4.6. klo 17)28.5.2025 14:00:00 EEST | Kutsu
Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on saada 100 000 työllistä lisää hallituskauden aikana. Huhtikuun puoliväliriihessä se päätti veronalennuksista, joiden toivotaan osin rahoittavan itsensä. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtiovarainministeriön vaikutusarviolaskelmien avulla. Laskennalliset vaikutukset eivät kuitenkaan välttämättä kuvaa toteutuvaa kehitystä. Hallituskauden aikana työllisyys on jopa laskenut ja ministeriön arvioita veronalennusten vaikutuksista on luonnehdittu optimistisiksi.
Tutkimuskatsaus: demokratian instituutiot auttavat kestävyyssiirtymässä16.4.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuskatsaus osoittaa, että demokraattisemmat maat tekevät ympäristön kannalta parempaa politiikkaa. Katsauksessa käytiin läpi 56 tutkimusta, joista 73 prosentissa löydettiin tilastollista näyttöä demokratian yhteydestä pienempiin ympäristöongelmiin. Tutkimukset osoittavat myös, että hyvinvointivaltion turvaverkot, konsensushakuinen politiikka ja vapaa media sekä kansalaisyhteiskunta luovat edellytyksiä kunnianhimoiselle ympäristöpolitiikalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme