Finnvera Oyj

Suomalaisten pk-yritysten kujanjuoksu - Mitä kuuluu viennille?

24.2.2023 11:09:43 EET | Finnvera Oyj | Artikkeli

Jaa
Ajat ovat erikoiset. Taantumaa on odoteltu viime vuoden alkupuolelta lähtien, mutta onneksi pelot eivät ole toteutuneet vielä. Vuonna 2022 Suomen talous kasvoi olosuhteisiin nähden hyvin. Kaupan, palveluiden ja rakentamisen osalta pk-yritysten vientiodotukset ovat heikentymään päin. Sen sijaan hieman yllättäenkin teollisuudessa pk-yritysten vientinäkymä on kääntynyt miedosti koilliseen. Suuria johtopäätöksiä yhdestä tilastopisteestä ei kannata tehdä, mutta heikkona signaalina teollisuuden kehityssuunta herättää toiveita.

Tässä artikkelissa Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki pohtii Suomen viennin nykytilannetta ja tulevaisuutta pk-yritysten näkökulmasta.

Suomen viennin käypähintainen arvo on kehittynyt suotuisasti koronashokin jälkeen. Ensin lapioitiin korona-ajan kuoppaa umpeen, minkä jälkeen jatkettiin voimakkaan noususuhdanteisesti - ainakin euromääräisesti. Mutta samaan aikaan vienti- ja tuontihinnat ovat nousseet voimakkaasti.

Totuimme pitkän matalan inflaation kaudella, että nimelliset ja reaaliset suureet olivat lähellä toisiaan. Näin ei ole enää ja siksi on vältettävä hintasokeutta. Olennaista ei siis olekaan viennin euromääräinen arvo, vaan reaalinen tai kiinteähintainen eli hintatason muutokset huomioiva arvo. Kuilu nimellisen ja reaalisen viennin kasvun välillä oli viime vuoden kolmannella neljänneksellä yli 20 prosenttiyksikköä.

Pk-yritysten viennin kasvu tyrehtyi Venäjän hyökkäyssotaan

Tavaravienti on pääasiallisesti suurten yritysten varassa: runsas 80 prosenttia tavaraviennistä tapahtuu suuryritysten toimesta. Tullin viimeisimmän tilastotiedon mukaan viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä pk-yritysten tavaravienti oli noin 2,8 miljardia ja suuryritysten 17,2 miljardia euroa.

Huolta herättävä tieto on se, että pk-yritysten tavaraviennin kasvu on tyrehtynyt Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Viime vuoden toisella vuosineljänneksellä tavaraviennin euromääräinen kasvu oli 5 prosenttia ja kolmannella vuosineljänneksellä 3 prosenttia. Hintatason nousu huomioiden tämä tarkoittaa reaalista viennin laskua pk-sektorilla. Suomalaiset yritykset ovat löytäneet korvaavia markkinoita Venäjän viennille, mutta ilman vaikutuksia Venäjän kaupan romahtaminen ei ole tapahtunut.

Yritykset solmivat vientisopimukset yleensä hyvissä ajoin. Mikäli hintataso ja kustannukset ehtivät valmistusaikana nousta, tarkoittaa se kannattavuuden heikentymistä. On toivottavaa, että suomalaiset yritykset pystyvät laskevan suhdanteen aikoina pitämään yllä asiakassuhteita, koska taloussuhdanteen korjaantuessa hinnat pystytään päivittämään oikealle tasolle ja kannattavuus taas paranee.

Pk-yritysten viennin kehityksen ennakointia

Kuinka voimme ennakoida pk-yritysten viennin tulevaa kehitystä? Maailmantalouden odotettu kehitys, siis Suomen ulkopuolinen kokonaiskysyntätilanne, vaikuttaa Suomen vientiin kokonaisvaltaisesti. Yleensä maailmantalouden kasvaessa nopeasti, myös suomalaisille tuotteille on kysyntää maailmalla. Odotukset maailmantalouden kasvusta ovat mollivoittoisia. Esimerkiksi OECD ennustaa hieman yli kahden prosentin kasvua tälle vuodelle, mikä on historiallista keskimääräistä noin 3,5 prosenttia selvästi matalampi luku. Suomen vienti ei orjallisesti seuraa maailmantalouden kehitystä, joten hidastuva globaalitalouskasvu ei vääjäämättä tarkoita vaikeuksia Suomen viennille, mutta ei se viejien tilannetta toisaalta helpotakaan.

Pk-yritysten viennin kehittymistä pystytään ennustamaan myös kyselytutkimusten avulla. Pk-yritysbarometri on Suomen suurin, toistuva pk-yrityskentän taloudellista tilannetta luotaava tutkimus. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että viime vuoden viimeisen neljänneksen ja tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta pk-yritysten viennin kehitys tulee olemaan nihkeää. Tämä huomio on sopusoinnussa myös pk-vientiyritysten suhdanneodotusten kanssa, mitkä ovat matalimmalla tasolla kymmeneen vuoteen lukuun ottamatta koronakriisin alkua.

Miltä pk-yritysten viennin odotukset näyttävät toimialoittain?

Kaupan, palveluiden ja rakentamisen osalta vientiodotukset ovat heikentymään päin. Sen sijaan hieman yllättäenkin teollisuudessa pk-yritysten vientinäkymä on kääntynyt miedosti koilliseen. Suuria johtopäätöksiä yhdestä tilastopisteestä ei kannata tehdä, mutta heikkona signaalina teollisuuden kehityssuunta herättää toiveita.

Katso kuva 2, lähde: Pk-yritysbarometri.

Yhteenveto

Tilastojen valossa vaikuttaa siltä, että pk-yritysten vientitoiminta on pienimuotoisissa vaikeuksissa. Mistään katastrofista ei kannata puhua, mutta taantumasta kyllä. Heikko viimeaikainen kehitys vaikuttaisi olevan etupäässä suhdannesyistä johtuvaa.

Pk-yritysten tavaraviennin kasvu on hidastunut merkittävästi viime vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä. Hintataso huomioiden voidaan todennäköisesti puhua viennin alentumisesta. Myös palveluita vievien pk-yritysten odotukset lähitulevaisuuden viennin kehityksestä ovat matalat. Valopilkkuna hämärässä on teollisuuden tilanne. Pk-yritysbarometrin mukaan odotukset viennin kehityksestä ovat maltillisesti nousujohteisia. Signaali on heikko, mutta signaali yhtä kaikki.

Mitä asialle pitäisi tehdä. Vai pitäisikö tehdä yhtään mitään?

Vientisektorin ja varsinkin pk-yritysten asemaa tulee helpottamaan Finnveran uusi rahoitusratkaisu, suora vientiluotto. Sen avulla suomalaiset yritykset pystyvät reilummin kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla, kun suomalaisen vientiyrityksen ostaja-asiakkaalle voidaan tarjota rahoitusratkaisu kaupan yhteydessä.

Yleisestä kustannuskilpailukyvystä kannattaa nyt ja tulevaisuudessa kantaa huolta. Vienti ei vedä, mikäli Suomi hinnoittelee itsensä ulos kansainvälisiltä markkinoilta. Meidän tulee seurata tiiviisti keskeisten kilpailijamaidemme kustannuskehitystä ja peilata itseämme niihin. Työvoimapula on entistä useammin yrityksen kasvun este ja siten myös este laajentua kansainvälisille markkinoille. Suomi on pieni ja avoin talous. Vientiteollisuutta tullaan aina tarvitsemaan tuonnin maksamiseksi.

Lue Mauri Kotamäen kirjoitus kokonaisuudessaan

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878

Kuvat

Lataa
Kaupan, palveluiden ja rakentamisen osalta vientiodotukset ovat heikentymään päin. Sen sijaan hieman yllättäenkin teollisuudessa pk-yritysten vientinäkymä on kääntynyt miedosti koilliseen. Suuria johtopäätöksiä yhdestä tilastopisteestä ei kannata tehdä, mutta heikkona signaalina teollisuuden kehityssuunta herättää toiveita.






Lähde: Pk-yritysbarometri.
Kaupan, palveluiden ja rakentamisen osalta vientiodotukset ovat heikentymään päin. Sen sijaan hieman yllättäenkin teollisuudessa pk-yritysten vientinäkymä on kääntynyt miedosti koilliseen. Suuria johtopäätöksiä yhdestä tilastopisteestä ei kannata tehdä, mutta heikkona signaalina teollisuuden kehityssuunta herättää toiveita. Lähde: Pk-yritysbarometri.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Kutsu: Finnveran aluekatsaus Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan talouteen ja rahoitukseen tiistaina 8.9.2026 klo 9.30 (Teamsilla)25.8.2026 15:52:37 EEST | Kutsu

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsauksen julkistusta tiistaina 8.9.2026 kello 9.00 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluepäällikkö Päivi Kinnunen kertoa Finnveran alkuvuoden 2026 kotimaan rahoituksen jakautumisesta, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä kolmessa maakunnassa. Tilaisuus kestää noin 30 minuuttia. Ilmoitathan osallistumisestasi Finnveran viestintään Johanna Norrenalle, johanna.norrena@finnvera.fi tai 040 837 2511 ennen tilaisuuden alkua. Lähetämme osallistujille Teams-linkin.

Kutsu: Finnveran aluekatsaus Keski-Suomen ja Etelä-Savon talouteen ja rahoitukseen torstaina 3.9. klo 9.30 (Teams)25.8.2026 15:35:57 EEST | Kutsu

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Keski-Suomen ja Etelä-Savon aluekatsauksen julkistusta torstaina 3.9. kello 9.30 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluepäällikkö Markus Raaska kertoo Finnveran alkuvuoden 2026 kotimaan rahoituksen jakautumisesta, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä kolmessa maakunnassa. Tilaisuus kestää noin 30 minuuttia. Ilmoitathan osallistumisestasi Johanna Norrenalle Finnveran viestintään johanna.norrena@finnvera.fi tai 040 8372 511 keskiviikkona 2.9. kello 14 mennessä. Lähetämme osallistujille Teams-linkin. Lämpimästi tervetuloa!

Kutsu: Finnveran aluekatsaus Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan talouteen ja rahoitukseen keskiviikkona 2.9.2026 klo 9.3025.8.2026 11:21:29 EEST | Kutsu

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan aluekatsausta keskiviikkona 2.9. kello 9.30 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluepäällikkö Johanna Reinikainen kertoo alkuvuoden 2026 rahoituksen jakautumisesta alueen yrityksille, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä. Tilaisuus kestää noin 45 minuuttia. Ilmoitathan osallistumisestasi Johanna Norrenalle Finnveran viestintään sähköpostitse johanna.norrena@finnvera.fi tai puhelimitse 040 8372 511 tiistaihin 1.9 klo 14 mennessä. Lähetämme osallistujille Teams-linkin ennen tilaisuuden alkua. Lämpimästi tervetuloa!

Vertailu euroalueeseen ja Ruotsiin paljastaa erot pk-yritysten suhteessa velkarahaan: Suomalaisyritykset pyrkivät rahoittamaan kasvun omasta kassastaan – Lainansaantia jarruttaa usein vakuuksien puute3.8.2026 09:57:13 EEST | Tiedote

Talouden käänne näyttää yrityskentän kannalta lupaavalta, mutta investoinnit kasvuun edellyttävät useimmiten ulkopuolista rahoitusta. Suomessa ulkopuoliseen rahoitukseen ei suhtauduta niinkään kasvun työkaluna vaan tyypillistä on, että yritys pyrkii pärjäämään ja kasvamaan omilla rahoillaan eikä edes hae lainaa. Toisaalta pk-yritysten lainansaantia jarruttaa Suomessa useimmiten vakuuksien puute toisin kuin monissa muissa euroalueen maissa. Erot käyvät ilmi Euroopan keskuspankin laajasta yrityskyselystä. Finnveran ekonomistin Anni Koskisen mukaan suomalaisten pk-yritysten kasvuhalukkuus on ollut pitkään vaatimatonta, ja yritysten varovaisuus velkarahan käytössä syö entisestään pk-yritysten kasvulukuja ja kilpailukykyä talouskasvun vauhdittuessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye