Suomalaisten pk-yritysten kujanjuoksu - Mitä kuuluu viennille?

Tässä artikkelissa Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki pohtii Suomen viennin nykytilannetta ja tulevaisuutta pk-yritysten näkökulmasta.
Suomen viennin käypähintainen arvo on kehittynyt suotuisasti koronashokin jälkeen. Ensin lapioitiin korona-ajan kuoppaa umpeen, minkä jälkeen jatkettiin voimakkaan noususuhdanteisesti - ainakin euromääräisesti. Mutta samaan aikaan vienti- ja tuontihinnat ovat nousseet voimakkaasti.
Totuimme pitkän matalan inflaation kaudella, että nimelliset ja reaaliset suureet olivat lähellä toisiaan. Näin ei ole enää ja siksi on vältettävä hintasokeutta. Olennaista ei siis olekaan viennin euromääräinen arvo, vaan reaalinen tai kiinteähintainen eli hintatason muutokset huomioiva arvo. Kuilu nimellisen ja reaalisen viennin kasvun välillä oli viime vuoden kolmannella neljänneksellä yli 20 prosenttiyksikköä.
Pk-yritysten viennin kasvu tyrehtyi Venäjän hyökkäyssotaan
Tavaravienti on pääasiallisesti suurten yritysten varassa: runsas 80 prosenttia tavaraviennistä tapahtuu suuryritysten toimesta. Tullin viimeisimmän tilastotiedon mukaan viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä pk-yritysten tavaravienti oli noin 2,8 miljardia ja suuryritysten 17,2 miljardia euroa.
Huolta herättävä tieto on se, että pk-yritysten tavaraviennin kasvu on tyrehtynyt Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Viime vuoden toisella vuosineljänneksellä tavaraviennin euromääräinen kasvu oli 5 prosenttia ja kolmannella vuosineljänneksellä 3 prosenttia. Hintatason nousu huomioiden tämä tarkoittaa reaalista viennin laskua pk-sektorilla. Suomalaiset yritykset ovat löytäneet korvaavia markkinoita Venäjän viennille, mutta ilman vaikutuksia Venäjän kaupan romahtaminen ei ole tapahtunut.
Yritykset solmivat vientisopimukset yleensä hyvissä ajoin. Mikäli hintataso ja kustannukset ehtivät valmistusaikana nousta, tarkoittaa se kannattavuuden heikentymistä. On toivottavaa, että suomalaiset yritykset pystyvät laskevan suhdanteen aikoina pitämään yllä asiakassuhteita, koska taloussuhdanteen korjaantuessa hinnat pystytään päivittämään oikealle tasolle ja kannattavuus taas paranee.
Pk-yritysten viennin kehityksen ennakointia
Kuinka voimme ennakoida pk-yritysten viennin tulevaa kehitystä? Maailmantalouden odotettu kehitys, siis Suomen ulkopuolinen kokonaiskysyntätilanne, vaikuttaa Suomen vientiin kokonaisvaltaisesti. Yleensä maailmantalouden kasvaessa nopeasti, myös suomalaisille tuotteille on kysyntää maailmalla. Odotukset maailmantalouden kasvusta ovat mollivoittoisia. Esimerkiksi OECD ennustaa hieman yli kahden prosentin kasvua tälle vuodelle, mikä on historiallista keskimääräistä noin 3,5 prosenttia selvästi matalampi luku. Suomen vienti ei orjallisesti seuraa maailmantalouden kehitystä, joten hidastuva globaalitalouskasvu ei vääjäämättä tarkoita vaikeuksia Suomen viennille, mutta ei se viejien tilannetta toisaalta helpotakaan.
Pk-yritysten viennin kehittymistä pystytään ennustamaan myös kyselytutkimusten avulla. Pk-yritysbarometri on Suomen suurin, toistuva pk-yrityskentän taloudellista tilannetta luotaava tutkimus. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että viime vuoden viimeisen neljänneksen ja tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta pk-yritysten viennin kehitys tulee olemaan nihkeää. Tämä huomio on sopusoinnussa myös pk-vientiyritysten suhdanneodotusten kanssa, mitkä ovat matalimmalla tasolla kymmeneen vuoteen lukuun ottamatta koronakriisin alkua.
Miltä pk-yritysten viennin odotukset näyttävät toimialoittain?
Kaupan, palveluiden ja rakentamisen osalta vientiodotukset ovat heikentymään päin. Sen sijaan hieman yllättäenkin teollisuudessa pk-yritysten vientinäkymä on kääntynyt miedosti koilliseen. Suuria johtopäätöksiä yhdestä tilastopisteestä ei kannata tehdä, mutta heikkona signaalina teollisuuden kehityssuunta herättää toiveita.
Katso kuva 2, lähde: Pk-yritysbarometri.
Yhteenveto
Tilastojen valossa vaikuttaa siltä, että pk-yritysten vientitoiminta on pienimuotoisissa vaikeuksissa. Mistään katastrofista ei kannata puhua, mutta taantumasta kyllä. Heikko viimeaikainen kehitys vaikuttaisi olevan etupäässä suhdannesyistä johtuvaa.
Pk-yritysten tavaraviennin kasvu on hidastunut merkittävästi viime vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä. Hintataso huomioiden voidaan todennäköisesti puhua viennin alentumisesta. Myös palveluita vievien pk-yritysten odotukset lähitulevaisuuden viennin kehityksestä ovat matalat. Valopilkkuna hämärässä on teollisuuden tilanne. Pk-yritysbarometrin mukaan odotukset viennin kehityksestä ovat maltillisesti nousujohteisia. Signaali on heikko, mutta signaali yhtä kaikki.
Mitä asialle pitäisi tehdä. Vai pitäisikö tehdä yhtään mitään?
Vientisektorin ja varsinkin pk-yritysten asemaa tulee helpottamaan Finnveran uusi rahoitusratkaisu, suora vientiluotto. Sen avulla suomalaiset yritykset pystyvät reilummin kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla, kun suomalaisen vientiyrityksen ostaja-asiakkaalle voidaan tarjota rahoitusratkaisu kaupan yhteydessä.
Yleisestä kustannuskilpailukyvystä kannattaa nyt ja tulevaisuudessa kantaa huolta. Vienti ei vedä, mikäli Suomi hinnoittelee itsensä ulos kansainvälisiltä markkinoilta. Meidän tulee seurata tiiviisti keskeisten kilpailijamaidemme kustannuskehitystä ja peilata itseämme niihin. Työvoimapula on entistä useammin yrityksen kasvun este ja siten myös este laajentua kansainvälisille markkinoille. Suomi on pieni ja avoin talous. Vientiteollisuutta tullaan aina tarvitsemaan tuonnin maksamiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran omistajanvaihdoskatsaus 1–6/2023: Rahoituksen myöntäminen edelleen vilkasta – yrityskauppojen koko kasvoi11.9.2023 09:08:02 EEST | Tiedote
Alkuvuosi 2023 oli edelleen vilkas Finnveran omistajanvaihdosten rahoituksessa toimintaympäristön muutoksista, korkojen noususta ja inflaatiosta huolimatta. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin tammi–kesäkuussa 2023 yhteensä noin 74 miljoonaa euroa.
Finnveras regionöversikt för Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten 1–6/2023: Finnveras finansiering till SMF- och midcap-företag minskade. Behovet av driftskapital ökade – investeringarna fortsatte7.9.2023 10:28:04 EEST | Tiedote
I början av 2023 beviljade Finnvera inhemsk finansiering till landskapen Österbotten, Södra Österbotten och Mellersta Österbotten till ett belopp av sammanlagt 43 miljoner euro (69). Finnveras finansiering minskade tydligt i alla landskap och hundra procent av finansieringen riktades till SMF- och midcap-företag. Investeringarna fortsatte trots osäkerheten. Ägarbytena förblev oförändrade, i Österbotten nästan fördubblades antalet företagsförvärv jämfört med motsvarande period i fjol. Antalet nystartade företag som finansierades minskade jämfört med året innan, vilket återspeglar förändringarna i verksamhetsmiljön. Det grundas allt fler företag som bisyssla.
Finnveran Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1-6/2023: Rahoitus pk- ja midcap-yrityksille laski. Käyttöpääoman tarve kasvoi – investoinnit jatkuivat7.9.2023 10:25:03 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin kotimaan rahoitusta alkuvuonna 2023 yhteensä 43 miljoonaa euroa (H1/2022: 69). Finnveran myöntämä rahoitus laski selvästi kaikissa maakunnissa ja kohdistui sataprosenttisesti pk-ja midcap-yrityksille. Investoinnit jatkuivat epävarmuudesta huolimatta. Omistajanvaihdokset pysyivät ennallaan, Pohjanmaalla yrityskauppojen määrä lähes kaksinkertaistui viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Rahoitettujen aloittavien yritysten lukumäärä laski edellisvuodesta, mikä heijastelee toimintaympäristön muutoksia. Sivutoimiyrityksiä perustetaan yhä enemmän.
Finnveran Sisä-Suomen aluekatsaus 1–6/2023: Finnveran rahoitus kasvoi Pirkanmaalla mutta laski Päijät-Hämeessä – Kanta-Hämeessä yrityskauppamarkkina piristyi5.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa 2023 rahoitusta Sisä-Suomen alueelle eli Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 84 miljoonaa euroa (86). Myönnetyn rahoituksen määrä kääntyi Pirkanmaalla reippaaseen kasvuun ja kohdistui aiempaa enemmän myös investointeihin. Sen sijaan Päijät-Hämeessä rahoitus laski edellisvuosien kasvutrendin jälkeen. Myös Kanta-Hämeessä myönnetyn rahoituksen määrä edelleen laski hieman, mutta rahoitettujen yrityskauppojen määrä kasvoi. Toimialoista Finnveran rahoitusta kohdistui eniten maakuntien teollisten toimialojen yrityksille.
Finnveran Lounais-Suomen aluekatsaus 1–6/2023: Finnveran rahoitus pk- ja midcap-yrityksille kasvoi – myös investointien ja yrityskauppojen rahoitus piristyi30.8.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Pk- ja midcap-yritysten rahoituskysyntä näyttää nousevan edellisvuoden kuopasta. Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa 2023 rahoitusta Varsinais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille 57 miljoonaa euroa ja Satakuntaan 21 miljoonaa euroa. Molempien maakuntien osalta myönnetty rahoitus kasvoi yli 10 prosenttia. Varsinais-Suomessa myös rahoitettujen investointien arvo kääntyi selvään kasvuun. Teollisuus on veturitoimiala, johon maakuntien rahoituksesta kohdistui jälleen yli 60 prosenttia. Yrityskauppoihin kohdistui edellisvuotta enemmän rahoitusta, etenkin Satakunnassa yritysten omistajanvaihdosmarkkina vilkastui.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme