Itä-Suomen valmiustoimikunta perehtyi hyvinvointialueiden varautumiseen

Alueellisen valmiustoimikunnan tehtävänä on ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa, toimia alueellisen varautumisen yhteensovittamisen sekä siihen liittyvän yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon foorumina sekä edistää alueellista ja paikallista turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusyhteistyötä.

Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue kattaa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat sekä hyvinvointialueet. Alueellisessa valmiustoimikunnassa on mukana varautumisen keskeiset viranomaiset ja toimijat Itä-Suomen alueelta.

Teemana hyvinvointialueiden varautumisen rakenteet

Itä-Suomen valmiustoimikunnan vuoden ensimmäisessä kokouksessa aiheena oli hyvinvointialueet ja pelastustoimi Itä-Suomessa. Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta alusti aiheesta, kertoen mm. alueellisen yhteisen varautumisen rakenteesta Pohjois-Karjalassa.

Varautumisen yhteistyössä hyödynnetään ensisijaisesti Pohjois-Karjalan alueen käytössä olevia varautumisen rakenteita (valmiusfoorumi, valmiussihteeristö ja paikalliset valmiusryhmät) sekä teemakohtaisia operatiivisia rakenteita, kertoi Markus Viitaniemi. Rakenteiden koordinoinnista vastaa pelastuslaitos. Eri toimijat yhdessä huolehtivat alueellisen yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä sekä arvioivat myöskin alueellisesti merkittäviä riskejä ja suunnittelevat varautumista sekä järjestävät alueellaan valmiusharjoituksia.

Alueellinen yhteinen varautuminen ei kuitenkaan korvaa tai rajoita eri toimialojen varautumisen johtamis-, yhteensovittamis- tai valvontatehtäviä tai -vastuita. Pohjois-Karjalan kokemukset toimialojen välisestä yhteistyöstä ovat olleet hyviä ja yhteistyötä on myös käytännössä onnistuneesti testattu, totesi Markus Viitaniemi alustuksessaan.

Pelastusjohtaja Jukka Koponen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta sekä pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Markku Pulkkinen Etelä-Savon hyvinvointialueelta kertoivat kommenttipuheenvuoroissaan varautumisen rakenteista omilla alueillaan. Vastaavat rakenteet kuin Pohjois-Karjalassa toimivat myös muilla hyvinvointialueilla, tosin hieman eri nimillä ja kokoonpanoilla.

Hyvinvointialueiden pelastustoimen palveluihin voi tutustua hyvinvointialueiden verkkosivuilla:

• Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
• Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote
• Pohjois-Savon hyvinvointialue

Valmiustoimikunnan tavoitteena kattava tieto Itä-Suomen alueen valmiustilanteesta

Keskustelussa tuotiin esiin Itä-Suomen alueen yhteisen tilannekuvan tärkeys. Itä-Suomen alueella olisi hyvä olla yhteinen toimintatapa, jonka kautta koko alueen yhteinen tilannekuva rakentuisi kattavasti.

”Meillä Itä-Suomessa on alueellisen varautumisen perusrakenne hyvässä kunnossa, mutta harjoittelu ja toiminnan jatkuva arviointi on tärkeää. Vielä enemmän voisimme tavoitella koko alueelle yhtenäisiä toimintatapoja. Se hyödyttäisi kaikkia ja nopeuttaisi toimintaa häiriötilanteissa, sillä kriisit eivät noudata organisaatio- tai maakuntarajoja.”, totesi valmiustoimikunnan puheenjohtajana toimiva Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Soile Lahti.

Itä-Suomen valmiustoimikunta käsitteli myös valmiustoimikunnan oman toiminnan kehittämistä. Moniviranomaisfoorumina valmiustoimikunta palvelee erittäin hyvin tiedonjakokanavana, mutta toimintaa on hyvä myös tehostaa toimintatapoja kehittämällä. Työtä jatketaan hyvässä yhteistyössä eteenpäin, ennakoiden ja riskiperusteisesti.

Lisätietoja

ylijohtaja Soile Lahti, p. 0295 016 964
johtaja Taina Rautio, p. 0295 017 042
pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen, p. 0295 016 884

etunimi.sukunimi@avi.fi, Itä-Suomen aluehallintovirasto