Nopsajalka-tiimistä uusi keino asunnottomuuden kitkemiseksi

Hallituksen tavoite asunnottomuuden puolittamiseksi vaatii uusia keinoja, painottaa Suomen asunnottomuustyön johtava asiantuntija, selvitysmies Juha Kaakinen ympäristöministeri Maria Ohisalolle jättämässään raportissa.
Yksi lupaavimmista asunnottomuuden kitkemisen työkaluista on moniammatillisen ja liikkuvan tuen Nopsajalka-tiimi, jonka idea syntyi Tampereella 2019 toteutetussa Muutoslaboratorio-tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui monipuolinen joukko asunnottomuustyön toimijoita. Nopsajalan toimivuutta on testattu Jyväskylässä vuoden 2020 syksystä alkaen.
Kokeilusta on nyt valmistunut tutkimusraportti, jonka on toteuttanut Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan professori Annalisa Sanninon johtama RESET-tutkimusryhmä. Tutkimusraportin tulokset ovat tärkeä panos asunnottomuustyön uuden vaiheen rakentamiseksi Suomessa.
Nopsajalka-tiimi varmistaa asiakkaan pääsemisen tarvitsemiensa palveluiden piiriin
Nopsajalka-tiimi on pieni ja nopealiikkeinen ryhmä, joka varmistaa asunnottoman tai asunnottomuusuhan alla olevan henkilön pääsemisen tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Jyväskylässä Nopsajalka-tiimiin kuuluu psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Tiimissä on myös aikuissosiaalityön, lastensuojelun, päihde-, kriisi- ja traumatyön osaamista.
– Nopsajalka kulkee asiakkaan mukana sekä neuvottelee ja tarvittaessa toimii tulkkina. Tiimi varmistaa asiakkaan pääsyn esimerkiksi tuettuun asumisyksikköön sekä sen, että asuminen siellä alkaa sujua, Sannino kuvailee.
Tiimin toimintaperiaate on ’saattaen vaihtaminen’, mikä tarkoittaa kirjaimellisesti asiakkaan saattamista tarvittaviin palveluihin ja vuoropuheluun vastaanottavien palvelujen kanssa.
Nopsajalka korjaa palvelujärjestelmässä olevia aukkoja
Merkittävä osa Nopsajalan asiakkaista on kotiutettuina sairaaloiden päihde- ja mielenterveysongelmiin keskittyviltä osastoilta tai vapautettuina vankiloista. Vuoden 2022 loppuun mennessä Nopsajalalla on ollut 134 asiakasta, joista 89 asiakkaan asuminen turvattiin ja 27 asiakasta sai asunnon omalla vuokrasopimuksella.
Nopsajalka-tiimejä tarvitaan jatkossa yhä kipeämmin, kun asiakkaat liikkuvat entistä enemmän palvelujen ja asumisratkaisujen välillä.
– Nopsajalan työ ei ole ainoastaan vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten auttamista, vaan samalla myös palvelujärjestelmän aukkojen ja katkosten korjaamista. Nopsajalka on kustannustehokas malli, koska se ei yritä korvata tai toistaa olemassa olevia palveluja, vaan auttaa asiakkaita ja palveluja löytämään toisensa, Sannino kiteyttää.
Ala kaipaa liikkuvaan työhön valmentavaa koulutusta
Nopsajalassa työskentely on vaativaa, sillä asiakkaista on pidettävä kiinni tapaamisten, puhelinsoittojen ja erilaisten käytännön tukitoimien avulla siitä huolimatta, että heidän tilanteensa vaihtelevat nopeasti ja usein arvaamattomasti.
Nopsajalan vaatima jalkautuva ja joustava työtapa edellyttää, että asianomaiset ministeriöt suunnittelevat ja ryhtyvät tarjoamaan uudenlaista, liikkuvaan työhön valmentavaa koulutusta alan työntekijöille.
– Suosittelemme, että Nopsajalan tyyppiset moniammatillisen liikkuvan tuen tiimit otetaan käyttöön hyvinvointialueilla koko maassa. Tätä varten meidän on koottava, analysoitava ja levitettävä yhteiseen käyttöön eri paikkakunnilta saadut kokemukset vastaavista toimintamalleista. Sillä tapaa voimme tutkimuksen avulla luoda merkittävän osatekijän eri toimijoiden ja sektorien yhteistyölle rakentuvaan uuteen Asunto ensin 2.0. -strategiaan, Sannino toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annalisa Sannino
professori
Tampereen yliopisto
annalisa.sannino@tuni.fi
+358504377327
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Digitaalisessa maailmassa kuluttajien yksityisyyskokemus on jatkuvassa muutoksessa17.6.2025 08:54:53 EEST | Tiedote
Kuluttajien kokemus henkilökohtaiseen dataan liittyvästä yksityisyydestä ei ole pysyvä, vaan rakentuu yhä uudelleen arjen tilanteissa. KTM Johanna Horppu esittää väitöskirjassaan, että yksityisyys on monitasoinen käsite, johon liittyviä päätöksiä ei tehdä vain tiedon, vaan myös tunteiden perusteella.
Väitös: Pajtim Statovci käsittelee siirtolaisuuteen liittyvää etnistä stereotypisointia, rasismia ja queeriyttä16.6.2025 13:29:00 EEST | Tiedote
Etniset stereotypiat, rasismi, queer-näkökulmat ja kulttuurinen identiteetti ovat ajankohtaisia ja merkittäviä teemoja niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla – sekä kaunokirjallisuudessa että laajemmin kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Flóra Várkonyi tutkii niitä Pajtim Statovcin alkutuotantoon kuuluvissa romaaneissa Kissani Jugoslavia (2014) ja Tiranan sydän (2016). Monografia on ensimmäinen väitöstutkimus Suomessa ja kansainvälisestikin tunnetun ja palkitun kirjailijan teoksista.
Väitös: Vastuullinen arviointi ei johda täydellisyyteen, mutta tekee tutkimuksen arvioinnista oikeudenmukaisempaa ja läpinäkyvämpää16.6.2025 10:55:27 EEST | Tiedote
Tutkimus ja tutkijat ovat jatkuvan arvioinnin kohteena. Vaikka tutkimuksen arvioinnin haasteet ovat olleet jo pidempään tiedossa, alkoi keskustelu vastuullisemmasta arvioinnista herättää laajempaa mielenkiintoa tiedeyhteisössä vasta 2010-luvun alussa. Väitöstutkimuksessaan YTM Laura Himanen tutki, mitä vastuullisuus tutkimuksen arvioinnissa tarkoittaa, miksi sitä tarvitaan ja miten sitä toteutetaan käytännössä.
Väitös: Uusi luotettava arviointiväline mahdollistaa omaisten psykososiaalisen tuen palliatiivisen osastohoidon aikana16.6.2025 10:27:30 EEST | Tiedote
Omaisten tukeminen potilaan palliatiivisen hoidon aikana on haastavaa, sillä he kokevat sekä potilaan vointiin ja hoitoon että omaan selviytymiseensä liittyvää kuormitusta. Anu Soikkeli-Jalonen kehitti väitöskirjatutkimuksessaan arviointivälineen, joka auttaa tunnistamaan ja toteuttamaan omaisten tarpeita vastaavaa psykososiaalista tukea potilaan palliatiivisen osastohoidon aikana sairaalassa. Tämä lisää omaisten tukemisen mahdollisuuksia palliatiivisessa hoitoympäristössä.
Oxfordin huippuasiantuntija perehdyttää pakko-oireisen häiriön hoitoon Tampereella12.6.2025 15:04:47 EEST | Tiedote
Professori Paul Salkovskis Oxfordista, Iso-Britanniasta vierailee Tampereella luennoimassa 12.–13.6. Salkovskis on kansainvälisesti tunnustettu kliininen psykologi pakko-oireisen häiriön eli OCD:n (obsessive-compulsory disorder) tutkimuksen kognitiivisiin ja käyttäytymisterapioihin pohjautuvan hoidon alueella. Tampereen yliopiston kaksipäiväisessä seminaarissa tulevat psykoterapeutit saavat työkaluja toteuttaa OCD:n hoitoa tehokkaasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme