Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri: Tulevaisuuden kasvua tehdään kunnianhimoisella ja oikeudenmukaisella ilmastopolitiikalla

Perussuomalaiset ovat esittäneet uusimmassa energia- ja ilmastopoliittisessa linjapaperissaan muun muassa päästökaupan keskeyttämistä. Päästökaupan tarkoituksena on pitää teollisuus- ja energiantuotantolaitosten sekä Euroopan talousalueen sisäisen lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt koko EU:n päästökauppasektorille asetetun päästökaton rajoissa ja ohjata uudet investoinnit puhtaimpiin. Järjestelmä toimii ja siksi sitä jatketaan.

– EU-maat ja Euroopan parlamentti pääsivät juuri neuvottelutulokseen päästökaupan jatkosta vuoteen 2030 saakka. Päästökaupan keskeyttäminen ei siis ole realistista, ei vaikka perussuomalaiset pääsisivätkin hallitusvastuuseen. On täysin populistinen heitto ehdottaa näin, sanoo Kumpula-Natri. 

Kumpula-Natri ihmettelee perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran väitteitä, joiden mukaan elinkeinoelämä ja yritykset eivät näe kunnianhimoisia ilmastotoimia omaa liiketoimintaansa vauhdittavina tekijöinä. Tänään 27.2.2023 julkaistusta Ilmastobarometrista selviää, että enemmistö suomalaisista toivoo ilmastokriisin torjuntaa seuraavankin hallituskauden kärkiteemaksi. Neljä viidestä suomalaisesta katsoo Suomen voivan parantaa kilpailukykyään panostamalla ilmastoratkaisuihin ja kehittämällä tähän liittyvää osaamista ja teknologioita, ja yli puolet suomalaisista kertoo tekevänsä ilmastokestäviä valintoja.

– On täysin absurdia väittää, etteivät elinkeinoelämä ja yritykset hyötyisi kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta. Päinvastoin, kisa maailmalla kovenee, kun myös Yhdysvallat alkaa tosissaan tehdä siirtymää puhtaampaan infraan, liikenteeseen ja energiantuotantoon. Kestävä kuluttaminen, päästöjen vähentäminen ja kiertotalous on tehtävä kansalaisille helpoksi toteuttaa omassa arjessaan, sanoo Kumpula-Natri.

Perussuomalaisilta on myös törkeää aliarvioida Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia energiakriisiin ja yrittää kääntää syy tehtyihin ilmastotoimiin.

– Totuus on, että Venäjän rajoittavan kaasupolitiikan ja Venäjältä tuodun energiatuonnin rajun vähentämisen lisäksi energiakriisin laukaisi syksyllä Ranskan ydinvoimaloiden liian pitkät huollot ja Keski-Euroopan kuivuus, joka esti osan hiilivoimaloista käytön. Irrottautuminen venäläisestä fossiilienergiasta ja nopea oikeudenmukainen siirtymä uusiutuviin ja päästöttömiin energiamuotoihin, kuten tuulivoimaan, tuovat ratkaisuja myös korkeisiin energian hintoihin, toteaa Kumpula-Natri.