Ulkoasiainvaliokunnan sd-edustajat: Suomen Nato-jäsenyyttä koskeva kansallinen lainsäädäntö on nyt valmis

- Nato-jäsenyyttä koskeva kansallinen päätöksenteko on viety Suomessa nyt lainsäädännön osalta loppuun. Olemme tehneet ulkoasiainvaliokunnassa työtä sen eteen että Ruotsikin haki jäsenyyttä samassa aikataulussa kuin Suomi ja että etenemme samassa aikataulussa. Kun Suomi nyt ratifioi myös Ruotsin jäsenyyden siltä varalta, että muut erottaisivat jäsenyytemme aikataulut, niin Ruotsi tekee samoin Suomen jäsenyyden suhteen. Näin signaloimme sitä, että haluamme kulkea yhdessä Natoon ja teemme yhdessä työtä niin Suomen kuin Ruotsin jäsenyyksien viimeisten ratifiointien edistämiseksi tiiviisti, ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja kommentoi.

- Aivan kuten hallitus toteaa esityksessään, Nato-jäsenyyden myötä Suomi tulee olemaan osa Naton yhteistä puolustusta ja siten Pohjois-Atlantin sopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus tulee tällöin olemaan vastaavasti nykyistä huomattavasti suurempi. Naton jäsenenä Suomi on päättämässä meille keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä samassa pöydässä muiden Nato-maiden kanssa. Ukrainan sota on osoittanut, että kansainvälisestä vakauden ylläpitäminen edellyttää entistä tiiviinpää monikansallista yhteistyötä. Suomi jatkaa roolissaan vakauden ja rauhan vaalijana myös Naton jäsenenä, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Kristiina Salonen sanoo.

- Vahvan kansallisen puolustuskyvyn ja Nato-jäsenyyden yhdistelmä on Suomelle toimiva uusi turvallisuusratkaisu. Suomen puolustuskyky sekä kriisinsietokyky tulevat vahvistamaan Naton yhteistä puolustusta koko Naton alueella eli tuomme tältä osin lisäarvoa myös itse liittokunnalle. Tämä on yksi syistä sille, että Suomen Nato-jäsenyydelle on ollut niin vahva tuki lähes kaikissa Naton jäsenmaissa, valiokunnan jäsen Johannes Koskinen sanoo.

- Hallituksen esityksen tärkeä huomio on, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lainalaisuudet – eli hyvät kahdenväliset suhteet, yhteistoiminta ja vaikuttaminen Euroopan unionissa sekä sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään nojaava monenkeskinen yhteistyö – säilyvät. Liittyminen Pohjois-Atlantin sopimukseen rakentuu tämän kehikon päälle. Suomen rooli EU:ssa ja EU:n rooli laajan turvallisuuden toimijana ja eurooppalaisen puolustusyhteistyön mahdollistajana on keskeinen myös jatkossa, ulkoasianvaliokunnan jäsen Kimmo Kiljunen päättää.