Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka turvaa reilun siirtymän hiilineutraaliin yhteiskuntaan

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on välttämätöntä – siinä on mitä suurimmassa määrin kyse nykyisten ja tulevien sukupolvien oikeuksien turvaamisesta. Ilmastotoimilla voidaan korjata nykyisiä fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen perustuvan järjestelmän epäoikeudenmukaisuuksia, esimerkiksi vähentämällä päästöistä aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja. Politiikkatoimilla voi kuitenkin olla moninaisia oikeudenmukaisuusvaikutuksia, jotka tulee arvioida kattavasti.

“Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointia tarvitaan, sillä ilmastopolitiikkaan kytkeytyy paljon vääriä tai liian kapeita oletuksia sen vaikutuksista ihmisiin ja yhteisöihin”, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, tutkimusprofessori Paula Kivimaa.

”Ilmastopolitiikan vaikutuksista elinkeinoihin on puhuttu aika paljon, erityisesti hiili-intensiivisten alojen alasajon sekä uusien elinkeinojen syntymisen kautta. Työelämä- ja toimeentulovaikutusten ohella on tärkeää arvioida oikeudenmukaisuusvaikutuksia myös laajemmin, esimerkiksi miten mahdolliset positiiviset ja negatiiviset vaikutukset kohdistuvat lapsiin ja nuoriin, tai vaikkapa terveyteen ja elinympäristöihin”, Kivimaa jatkaa.

Oikeudenmukaisuusvaikutuksia tulee tarkastella laajasti eri näkökulmista

Uuden ilmastolain mukaan ilmastosuunnitelmissa ja raportoinnissa tulee jatkossa arvioida toimien oikeudenmukaisuusvaikutuksia. Oikeudenmukaisuuden erilaisia ulottuvuuksia avaava Ilmastopaneelin tuore raportti ja politiikan suunnittelun tueksi tarkoitetut arviointikysymykset tarjoavat tähän eväitä.

Erilaiset politiikkatoimet – ilmastopolitiikka mukaan lukien – vaikuttavat siihen, miten hyödyt ja haitat yhteiskunnassa jakautuvat. Ihmisten erilainen yhteiskunnallinen asema ja sosiokulttuuriset tekijät voivat johtaa siihen, että politiikkatoimet kohdentuvat eri ryhmiin eri tavoin. Kasautuvia vaikutuksia ja haavoittuvuuksia tulee tarkastella ja huolehtia, etteivät toimet lisää eriarvoisuutta. Päätöksenteossa on hyvä tarkastella myös menettelytapojen oikeudenmukaisuutta eli esimerkiksi sitä, miten reiluja erilaiset poliittisen päätöksenteon vaiheet ovat, ja miten eri tahot pääsevät osalliseksi päätöksentekoon.

”Vähemmistöjen rooli sekä tulevien sukupolvien ja saamelaisten oikeudet tulee myös huomioida. Jos syntyy merkittäviä haittoja, niiden hyvittäminen voi olla tarpeen – kuitenkin niin, että toimien ilmastopoliittinen ohjausvaikutus säilyy”, Kivimaa sanoo.

Kansalaiskyselyyn vastanneiden enemmistön mielestä tulevien sukupolvien oikeuksien turvaaminen vaatii ripeämpiä ilmastotoimia

Ilmastopaneelin toteuttaman kansalaiskyselyn vastaajista 60 prosenttia on sitä mieltä, että oikeudenmukaisuus tulevia sukupolvia kohtaan vaatii Suomelta nykyistä ripeämpiä ja tehokkaampia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Eriarvoistumisen välttäminen ja saastuttaja maksaa -periaate olivat vastaajien selvän enemmistön mielestä oikeudenmukaisia vastuiden ja vaikutusten jakautumisen periaatteita. Kyselyaineisto kerättiin kesäkuussa 2022 kolmelta tutkimusalueelta: Helsingistä, Pohjois-Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta.

“Suurin osa vastaajista pitää oikeudenmukaisena, että ilmastotoimien hyödyt ja haitat jakautuisivat mahdollisimman tasaisesti eri ihmisryhmien välillä, ja että eri alueet huomioitaisiin nykyistä paremmin. Taustastaan riippumatta vastaajat kantavat huolta haavoittuvista ja harvaan asutuilla alueilla asuvista. Tämä kertoo, että reilulle ja erityistarpeet tunnustavalle ilmastopolitiikalle on tilausta", toteaa Ilmastopaneelin jäsen, professori Jukka Käyhkö.

Kyselyssä selvitettiin myös kansalaisten kokemuksia ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta. Vastausten perusteella siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten asuinpaikka, sukupuoli ja koulutustausta. Vastaajat, joilla oli enemmän tietoa ilmastopolitiikasta, kokivat sen myös oikeudenmukaisemmaksi kuin muut. Vain 35 prosenttia vastaajista koki, että tietoa ilmastopolitiikasta on hyvin saatavilla, ja vain 30 prosenttia koki saaneensa riittävästi tietoa siitä, miten osallistua ilmastopolitiikkaan.

Ilmastopolitiikkaan liittyvät käsitteet eivät olleet vastaajille kovin tuttuja, ja vastauksissa ilmeni myös väärinymmärryksiä. Esimerkiksi reilu neljännes vastaajista oletti, että energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat kasvaneet, vaikka ne ovat vähentyneet. Myös ilmastopolitiikan kustannusvaikutuksista oli epäselvyyttä. Virheellisten käsitysten korjaaminen olisikin tärkeää ilmastopolitiikan hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden kokemuksen lisäämiseksi.

“Monipuolinen ja eri kanavia hyödyntävä viestintä voisi auttaa lisäämään ymmärrystä ilmastopolitiikasta ja vahvistaa oikeudenmukaisuuden kokemusta. Myös erilaisten ryhmien ja eri alueilla asuvien ihmisten osallistumisen mahdollisuuksien ja vuorovaikutuksen kehittämisen tulisi olla oleellinen osa ilmastopolitiikan valmistelua”, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, apulaisprofessori Annukka Vainio.

Kansalaiskyselyyn osallistui 1 487 vastaajaa Helsingistä, Pohjois-Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta, mikä on edustava otos alueiden aikuisväestöstä iän, sukupuolen ja asuinseudun suhteen. Aineisto kerättiin 1.–22.6.2022 välisenä aikana. Kyselyn toteutti Aistila Oy.

Lisätietoja

• Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus -hankkeessa on Ilmastopaneelin jäsenten lisäksi mukana joukko suomalaisia asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Helsingin yliopistosta, Turun yliopistosta, Oulun yliopistosta ja Aalto-yliopistosta. Aiempiin julkaisuihin voi tutustua hankkeen sivulla.
• Ilmastopaneelin raportti 1/2023: Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointi
• Ilmastopaneelin raportti 2/2023: Kansalaisten kokemukset Suomen ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta
• Paula Kivimaa, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori, puh. 029 525 1283, paula.kivimaa@syke.fi
• Annukka Vainio, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori, puh. 050 471 9843, annukka.vainio@helsinki.fi
• Jukka Käyhkö, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Turun yliopiston professori, puh. 029 450 2402, jukka.kayhko@utu.fi
• Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Suomen ilmastopaneeli, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi