Datahuone: Kierretäänkö Venäjä-pakotteita suomalaisyritysten viennissä Keski-Aasiaan ja Kaukasukselle?
3.3.2023 07:00:00 EET | Datahuone | Tiedote

Datahuoneen tutkimusryhmä on selvittänyt Tullin yritystason ulkomaankauppa-aineistoa ja Tilastokeskuksen yritysrekisteriä käyttäen, miten suomalaisyritysten vienti eräisiin Venäjän lähimaihin on kehittynyt tammikuun 2019 ja marraskuun 2022 välisenä aikana. Yritykset-tutkimusryhmää on vetänyt professori Otto Toivanen (Aalto-yliopisto, Helsinki GSE). Toivasen lisäksi raporttia ovat olleet tekemässä tutkija Max Toikka (VATT, Helsinki GSE), Datahuoneen johtaja Henna Laasonen (VATT), data-analyytikko Meeri Seppä (VATT) sekä projektipäällikkö Antti Valkonen (VATT, Helsinki GSE).
”Sellaiset yritykset, jotka veivät ennen sodan alkua tuotteitaan Venäjälle, ovat lisänneet vientiään Armeniaan, Georgiaan, Kazakstaniin ja Kirgisiaan voimakkaasti Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen. Ne vastaavat lähes kaikesta suomalaisyritysten viennin kasvusta näihin maihin”, kertoo tutkijaryhmän vetäjä, professori Otto Toivanen.
Maaliskuun ja marraskuun 2022 välisenä aikana aiemmin Venäjälle vieneet yritykset veivät näihin neljään maahan tuotteita yhteensä 175 miljoonan euron arvosta. Tämä vastaa noin 95 prosenttia kaikesta suomalaisyritysten tavaraviennistä näihin maihin.
Muutoksen suuruutta kuvaa se, että vuonna 2021 suomalaisyritysten kuukausitason tavaravienti tutkittuihin Venäjän lähimaihin oli vielä yhteensä noin kymmenen miljoonan euron luokkaa. Vuoden 2022 loppua kohti vienti on kolminkertaistunut noin kolmeenkymmeneen miljoonaan euroon kuukaudessa.
Yli sata yritystä on aloittanut viennin näihin Venäjän lähimaihin vasta sodan alkamisen jälkeen. Uusista vientiyrityksistä suurin osa on sellaisia, joilla on aiemmin ollut vientiä Venäjälle.
”Aiemmin Venäjälle vieneet yritykset ovat vieneet tarkasteltuihin neljään maahan etenkin koneita, laitteita ja kulkuneuvoja. Osa tuotteista on Venäjän vastaisten pakotteiden piirissä. Tämä Venäjän lähimaihin suuntautuvan viennin kasvu herättää huolia siitä, että suomalaisyritysten näihin maihin vietäväksi kirjattuja pakotteiden alaisia tuotteita päätyy tosiasiassa Venäjälle, ja kyseessä voi olla pakotteiden kiertäminen”, summaa tutkija Max Toikka.
Ingressiä täydennetty klo 9.17: toinen testikappale lisätty.
Tekstiä täydennetty klo 9.17: leipätekstin kolmas kappale lisätty.
Lisätietoja:
Tutkija Max Toikka (VATT Datahuone): max.toikka@vatt.fi, +358 295 519 454
Professori Otto Toivanen (Aalto-yliopisto, Helsinki GSE): otto.toivanen@aalto.fi, +358 50 462 2125
Datahuone
Datahuone on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tietopohjaista päätöksentekoa edistävä yksikkö. Kolmivuotisen rahoituksen saanut Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuoneen tavoitteena on tuottaa ajantasaisia rekisteritietoja hyödyntävää aikaisempaa tarkempaa ja nopeatempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista.
Yhteyshenkilöt
Max ToikkaTutkijaVATT/Datahuone
Puh:+358 295 519 454max.toikka@vatt.fiOtto ToivanenProfessoriAalto-yliopisto, Helsinki GSE
Puh:+358 50 462 2125otto.toivanen@aalto.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Datahuone
Datahuone on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tietopohjaista päätöksentekoa edistävä yksikkö. Kolmivuotisen rahoituksen saanut Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuoneen tavoitteena on tuottaa ajantasaisia rekisteritietoja hyödyntävää aikaisempaa tarkempaa ja nopeatempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista.
Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta http://datahuonepilotti.fi/
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Datahuone
Vastavalmistuneiden työllistyminen onkin lähes ennallaan22.4.2026 07:59:26 EEST | Tiedote
Vastavalmistuneiden työllistyminen on pysynyt varsin vakaana vuodesta 2019 vuoteen 2025, kertoo uusi seuranta. Korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 83 % työllistyi vuonna 2025 kuuden kuukauden sisällä valmistumisesta. Suppeammasta ammatillisesta peruskoulutuksestakin valmistuneista työllistyi samassa ajassa noin kaksi kolmesta. Luvut perustuvat kattavista rekisteritiedoista tehtyyn seurantaan.
Ulkomaalaistaustaisten nettotulonsiirrot suuremmat kuin suomalaistaustaisilla – Kuva muuttuu, kun huomioidaan väestöryhmien ikärakenne25.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset maksoivat vuonna 2023 keskimäärin enemmän suoria tulonsiirtoja kuin saivat, eli heidän nettotulonsiirtonsa olivat positiiviset. Suomalaistaustaisilla ne olivat sen sijaan negatiiviset, eli he saivat enemmän tulonsiirtoja kuin maksoivat. Suomalaistaustaisten nettotulonsiirrot olivat ulkomaalaistaustaisia suuremmat, kun verrataan vain keskenään samanikäisiä.
Opintotuen tulorajan korotus ei heijastunut opiskelutahtiin14.10.2025 07:08:00 EEST | Tiedote
Opintotuen tulorajoja korotettiin vuosina 2022 ja 2023. Tulorajojen korotusten pelättiin hidastavan opintojen etenemistä, kun opiskelijat voisivat tienata aiempaa enemmän menettämättä opintotukeaan. Tuoreen VATT Datahuoneen raportin mukaan opintojen eteneminen ei kuitenkaan muuttunut.
VATT Datahuone: Häätöjen määrä selkeässä kasvussa – Häädetty on yleensä nuori ja matalasti kouluttautunut mies17.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosentilla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Erityisen paljon häätömäärä on kasvanut pääkaupunkiseudulla. Helsingissä häätöjen määrä kasvoi 188 prosenttia, Vantaalla 180 prosenttia ja Espoossa 71 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2024. Tämä käy ilmi VATT Datahuoneen tuoreesta raportista.
VATT Datahuone: Itäisen ja pohjoisen Suomen talouskehityksessä ei merkittävää eroa muuhun maahan Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen20.12.2024 15:06:31 EET | Tiedote
Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa on jo pitkään mennyt taloudellisesti muuta maata heikommin. Työttömyys on yleisempää, tulot ovat matalammat ja työpaikkoja asukasta kohti on vähemmän kuin muualla Suomessa. Erot eivät näytä merkittävästi kasvaneen Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuoneen raportti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

