Lähes tuhat eduskuntaan pyrkivistä vaikuttaa oman kuntansa valtuustossa
- Eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit. Kansanedustajan tehtävät kiinnostavat kuntien luottamushenkilöitä, ja kuntakokemuksesta on varmasti hyötyä kansanedustajan työssä. Eduskunnan päätöksistä valtaosa vaikuttaa suoraan kuntalaisten elämään, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Ehdokkaina olevien kunnanvaltuutettujen osuus on hieman pienempi kuin neljä vuotta sitten, jolloin kunnanvaltuutettuehdokkaita oli 40 prosenttia kaikista ehdokkaista.
Ehdokkaista 170 on istuvia kansanedustajia, 3 europarlamentaarikkoa ja 904 kunnanvaltuutettua. Istuvista kunnanvaltuutetuista joka kymmenes ja aluevaltuutetuista joka kolmas on ehdolla myös eduskuntavaaleissa.
Kaikkiaan 82 eduskuntavaaliehdokkaalla on tällä hetkellä ns. kolmoisrooli eli ovat istuvia kansanedustajia, aluevaltuutettuja ja kunnanvaltuutettuja.
Eduskuntavaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 261 kunnasta
Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yhteensä 203 kuntaa. Viime vaaleissa kunnanvaltuutettuehdokkaita oli 220 kunnasta.
Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 52 eli 61 prosenttia kaikista valtuutetuista.
Vantaalla runsaat puolet (52 %) kunnanvaltuutetuista on ehdolla eduskuntavaaleissa, ja Tampereella ja Espoossakin lähes puolet kunnanvaltuutetuista. Näiden lisäksi Oulussa, Rovaniemellä, Turussa, Porissa ja Vaasassa ehdolle eduskuntavaaleihin on lähtenyt yli 30 prosenttia kaikista kunnanvaltuutetuista.
Ehdolla olevista 170 kansanedustajasta 150 toimii myös kunnanvaltuutettuna. Ehdolla olevista europarlamentaarikoista yksi on myös kunnanvaltuutettu.
- Todennäköisesti myös tulevassa eduskunnassa suurin ryhmä tulee olemaan ”kuntapuolue” edellisten vaalikausien tapaan, jolloin useampi kuin 150 kansanedustajaa on istunut samanaikaisesti oman kuntansa valtuutettuna, Pekola-Sjöblom arvioi. Viime eduskuntavaaleissa 2019 valituista kansanedustajista ennätyksellisen suuri määrä eli peräti 171 toimi myös kotikuntansa kunnanvaltuutettuna.
Kansanedustajaksi ehdolla olevat kunnanvaltuutetut edustavat yleisimmin perussuomalaisia (158), SDP:tä (148), Kokoomusta (135) ja keskustaa (114).
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, 050 337 5634
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme