Suomen ympäristökeskus

Arandan talviseurantamatka: Tuulet sekoittaneet vesimassoja ja nostaneet fosfaattia pintaveteen itäisellä Suomenlahdella

Jaa
Merentutkimusalus Arandan vuosittaisella talviseurantamatkalla havaittiin, että Itämeren pääaltaan happiongelmat jatkuvat edelleen ja pintakerroksen fosfaattipitoisuudet ovat nousseet. Talviseurannassa kerätyt ravinnehavainnot ovat tärkeitä tietoja Itämeren suojelukomission (HELCOM) rehevöitymisen tilanarvion päivittämisessä. Matkalla tutkittiin Suomen merialueiden fysikaalisen ja kemiallisen tilan lisäksi myös haitallisten aineiden pitoisuuksia.
Pintakerroksen fosfaattipitoisuus talvella 2022 ja talvella 2023.
Pintakerroksen fosfaattipitoisuus talvella 2022 ja talvella 2023.

Avomerialueen pintakerroksessa runsaasti fosforiravinteita

Suomenlahden avomerialueella pintakerroksessa mitattiin korkeita ravinnepitoisuuksia erityisesti Helsingistä itään olevilla alueilla.

”Itäisimmällä havaintoasemalla havaittiin Arandan talvimatkojen ennätyslukemat pohjalla. Itäisellä Suomenlahdella pintakerroksesta mitatut fosfaattipitoisuudet olivat korkeampia kuin koskaan aikaisemmin”, matkanjohtaja Harri Kankaanpää kertoo.

Syynä Suomenlahden korkeisiin pitoisuuksiin ovat ilmeisesti Itämeren pääaltaalta virrannut fosforipitoinen syvävesi ja fosforin paikallinen vapautuminen Suomenlahden pohjalta. Tammikuun voimakkaat myrskyt sekoittivat vesimassoja ja nostivat fosfaattifosforipitoisuuden korkeaksi myös veden pintakerroksessa. Vesimassojen sekoittumisella on myös positiivisia vaikutuksia. Sekoittuminen on parantanut pohjan happitilannetta, ja läntisellä Suomenlahdella happea oli jopa 100 metrin syvyyteen saakka. Alkutalven sateista ja lumien sulamisesta johtuen Suomenlahden jokien ainevirtaamat olivat tammikuussa suuria, mutta maalta tulevilla hetkellisillä isoilla fosforivalumilla ei ole osuutta talviseurannassa avomereltä mitattuihin korkeisiin fosforipitoisuuksiin.

Selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren avomerialueilla pintakerroksen fosfaattipitoisuudet olivat tavanomaista korkeampia. Epäorgaanisen typen pitoisuus oli näillä alueilla lähellä edellisvuosien tasoa. Selkämeren syvänteissä happipitoisuuden todettiin olevan viime talvea alhaisemmalla tasolla. Pohja ei Selkämeren syvänteissä ole kuitenkaan hapeton, mikä johtuu osin vähäisestä hapenkulutuksesta ja osin Ahvenanmeren kynnyksestä, joka rajoittaa hapettoman syvän veden virtaamista varsinaiselta Itämereltä Selkämerelle.

Saaristomerellä koko vesipatsas oli pinnasta pohjaan saakka sekoittunut ja happi- ja ravinnetilanne vuodenaikaan nähden normaalitasolla.

Itämeren pääaltaan pohjanläheisen vesimassan happitilanne on edelleen heikko, ja pohjanläheisen veden fosfaattipitoisuus on siellä muihin Itämeren osa-altaisiin verrattuna hyvin korkea. Pääaltaalta kulkeutuva suolainen, vähähappinen ja ravinteikas vesi kykenee siis edelleen vaikuttamaan haitallisesti Suomenlahden tilanteeseen.

Epäorgaanisen fosfaattiravinteen pitoisuus on lisääntynyt Suomen avomerialueilla

Suomen merenhoitosuunnitelman tavoitteena on saavuttaa meriympäristön hyvä tila koko merialueellamme. Suomi on aktiivinen toimija myös Itämeren suojelukomission (HELCOM) työssä, jonka tavoite hyvästä tilasta koskee koko Itämerta. Meriympäristön nykytilaa suhteessa tavoitteisiin seurataan säännöllisesti indikaattorien avulla. Arandan talviseurantamatkan typpi- ja fosforiravinteiden havaintoja hyödynnetään rehevöitymisen kehitystä kuvaavien ravinneindikaattorien päivittämisessä.

Viimeisimmässä vuonna 2018 julkaistussa tilanarviossa (Suomen meriympäristön tila 2018) todettiin, että ravinteita oli lähes kaikilla avomerialueillamme enemmän kuin meren hyvän tilan raja-arvon mukaan pitäisi. Vain Perämerellä epäorgaanisen fosforin pitoisuudet olivat tavoitteen mukaisia. Koko merialueemme arvioitiin rehevöityneeksi. Tässä arviossa käytetään indikaattoreina ravinnetason lisäksi ravinteiden suorista ja epäsuorista vaikutuksista kertovia levämäärän ja pohjan tilan indikaattoreita.

Tämäntalvisen seurantamatkan havainnot yhdessä aiempien vuosien havaintojen kanssa ennustavat fosfori-indikaattorin tilan heikentymistä edelliseen tilanarviokauteen verrattuna. Typpi-indikaattori ei ilmennä vastaavaa heikkenemistä, vaan sen osalta tilan voidaan arvioida 2000-luvun aikana jopa hiukan parantuneen.

Merialueiden hyvän tilan saavuttamiseen on kuitenkin vielä pitkä matka. Suomen avomerialueet ovat vahvassa vuorovaikutuksessa varsinaiseen Itämereen, ja siellä tapahtuvat vesimassojen liikkeet vaikuttavat lyhyellä tähtäimellä merkittävästi erityisesti Suomenlahden tilanteeseen. Pitkällä aikavälillä maalta ja ilmasta tulevan ravinnekuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat kuitenkin avainasemassa meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Sisempien rannikkovesiemme tilaan omat toimemme vaikuttavat myös lyhyemmällä aikavälillä.

Arandan talviseurantamatka kohdistui Suomenlahdelle, Saaristomerelle, pohjoiselle varsinaiselle Itämerelle, Ahvenanmerelle, Selkämerelle, Merenkurkkuun ja Perämerelle. Matkalla kerättiin tietoja ravinne- ja happitilanteen lisäksi muun muassa haitallisten kemikaalien, mikromuovien ja vedenalaisen melun määristä sekä fysikaalisesta tilanteesta. Seuraavalle seurantamatkalleen Aranda lähtee huhtikuussa, jolloin keskitytään erityisesti kasviplanktonin kevätkukinnan tutkimiseen.

Lisätietoja

Suomenlahden tilanne, haitalliset kemikaalit, vedenalainen melu: Johtava tutkija, matkanjohtaja Harri Kankaanpää, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 258, etunimi.sukunimi@syke.fi

Itämeren sisäiset ravinnevirrat: Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 363, etunimi.sukunimi@syke.fi

Itämeren tilanarviot, indikaattorit, rehevöitymisen pitkäaikaiskehitys: Ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Vivi Fleming, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 363, etunimi.sukunimi@syke.fi

Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Pintakerroksen fosfaattipitoisuus talvella 2022 ja talvella 2023.
Pintakerroksen fosfaattipitoisuus talvella 2022 ja talvella 2023.
Lataa
Pohjakerroksen fosfaattipitoisuus talvella 2022 ja talvella 2023.
Pohjakerroksen fosfaattipitoisuus talvella 2022 ja talvella 2023.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Uusniityt parantavat pölyttäjien elinmahdollisuuksia kaupungeissa ja taajamissa27.5.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Huom! Tiedotteeseen korjattu kuvan copyright-tieto. Tänään julkaistu yhteenveto eri puolille Suomea perustetuista uusniityistä esittelee 51 esimerkkiä siitä, miten pölyttäjille voidaan luoda uusia elinmahdollisuuksia rakennetuille alueille. Uusniityllä tarkoitetaan niittyä, joka on perustettu ainakin osittain niittykasvien siemeniä kylvämällä. Se voi olla myös nurmikosta perustettu niitty.

Baltic Sea protection is strengthened by urban cooperation of coastal cities22.5.2024 08:00:00 EEST | Press release

The protection of the Baltic Sea marine environment was enhanced through the BALTICITIES project. The project strengthened environmental networks within and between coastal cities in Finland, Estonia, Latvia, and Lithuania. In addition to municipal and city officials, marine knowledge was widely shared with various societal actors and the public. Through the Baltic Seashore Stories Video Campaign, the diversity of different coastal areas was introduced to the public. The overwhelming popularity of the Campaign’s website indicates that many people share both joy and concern for the sea.

Itämeren suojelua edistettiin Suomen ja Baltian yhteisvoimin22.5.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Itämeren meriympäristön suojelua edistettiin projektissa, jossa vahvistettiin Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan rannikkokaupunkien yhteistyöverkostoja ja etsittiin merensuojelun synergioita. Kunta- ja kaupunkipäättäjien ohella meritietoa jaettiin laajasti yhteiskunnan eri toimijoille ja suurelle yleisölle. Erilaiset merenrannat tuotiin kansalaisten ulottuville videokampanjan voimin. Kampanjasivuston suosio viestii siitä, että ilon ja huolen merestä jakaa moni kansalainen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye