Tulevaisuusbarometri: Suomalaisten tulevaisuususko ei horju kriiseissäkään

Sitran teettämä Tulevaisuusbarometri-kysely piirtää toiveikasta kuvaa suomalaisten tulevaisuususkosta: tulevaisuus kiinnostaa kriisienkin keskellä yhä lähes kaikkia (87 %). Tulevaisuudella tarkoitetaan kyselyssä 10–20 vuoden aikana tapahtuvia asioita. Vaikka nuorten pahoinvoinnista puhutaan paljon, Tulevaisuusbarometrissä nuoret erottuvat omana, hyvin tulevaisuususkoisena ryhmänään. Nuorten kiinnostus tulevaisuutta kohtaan (91 %) on jopa vahvistunut verrattuna aiempiin barometreihin vuosilta 2019 ja 2021.

Venäjän hyökkäyssota, inflaatio, energiakriisi ja koronapandemia eivät ole nujertaneet myöskään uskoa vaikutusmahdollisuuksiin, sillä yli 80 prosenttia suomalaisista ajattelee, että tulevaisuuteen on mahdollista vaikuttaa.

”Suomalaisten vahva tulevaisuususko yllätti. Suomalaisilla on selvästi kriisinkestävyyttä ja luottamusta yhteiskuntaan. Voikin ajatella, että vakaa tulevaisuususko on suomalaisen yhteiskunnan voimavara”, Sitran ennakoinnin asiantuntija Jenna Lähdemäki-Pekkinen arvioi.

Venäjän hyökkäyssota synkistänyt näkemyksiä

Vaikka suomalaisten tulevaisuususko on vankkaa, innokkaasti tulevaisuutta odottavien osuus on laskenut. Nyt viidennes sanoo odottavansa innolla tulevaisuutta ja näkevänsä siellä paljon mahdollisuuksia, kun kaksi vuotta sitten näin vastasi joka neljäs. Vastaavasti pelokkaasti tulevaisuuteen suhtautuvien osuus on kasvanut hieman (nyt 15 %, aiemmin 13 %). Innokkaimmin tulevaisuuteen suhtautuvat 15–24-vuotiaat nuoret, joista 34 prosenttia odottaa tulevaisuutta innolla.  Miehet (26 %) ovat naisia (15 %) selvästi innokkaampia tulevaisuutta kohtaan. Yli puolet (52 %) suomalaisista näkee tulevaisuuden välillä pelottavana ja välillä odottaa sitä innolla.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut suomalaisten tulevaisuusnäkemyksiin voimakkaasti, enemmän kuin korona. 36 prosenttia arvioi sodan vaikuttaneen erittäin paljon tai paljon ja 43 prosenttia jonkin verran. Sota on vaikuttanut enemmän naisten kuin miesten näkemyksiin ja eri-ikäisistä suurinta vaikutus on ollut yli 65-vuotiailla.

Toive hyvinvointivaltion säilyttämisestä yhdistää – ympäristökysymyksistä erimielisyyttä

Kun suomalaisilta kysyttiin, mitkä asiat he haluaisivat nähdä toteutuvan 10 vuoden aikana, ykköseksi nousi toive hyvinvointivaltion säilyttämisestä. Kärkitoiveisiin nousivat myös julkisen talouden tasapainottaminen ja velan ottamisen hillitseminen, kansallisen turvallisuuden pitäminen korkealla tasolla sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen. Tulevaisuusbarometrin mukaan samat teemat vaikuttavat myös suomalaisten äänestyspäätökseen kevään vaaleissa.

Ympäristötavoitteiden, kuten ilmaston kuumenemisen hillitsemisen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisen, painoarvo on sen sijaan laskenut suomalaisten tulevaisuuden toiveissa. Nuorten tärkeysjärjestys sekä tulevaisuuden toiveissa että äänestyspäätökseen vaikuttavissa tekijöissä eroaa muista ikäryhmistä: kolmen kärjen muodostavat ilmaston lämpenemisen pitäminen alle 1,5 asteessa, lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen sekä hyvinvointivaltion säilyttäminen.

Tulevaisuutta ei voi laittaa tauolle

Tulevaisuusbarometrissä kysyttiin myös, kuinka hyvin tulevaisuuteen vaikuttavat kehityskulut (luonnon kantokyky murenee, hyvinvoinnin haasteet kasvavat, demokratian kamppailu kovenee, kilpailu digivallasta kiihtyy, talouden perusta rakoilee) vastaavat omaa näkemystä. Eri kehityskulut vastaavat melko hyvin suomalaisten näkemyksiä, mutta vastauksissa on myös hajontaa eri ryhmien välillä.

Reilusti yli puolet (56 %) vastaajista koki luonnon kantokyvyn murenemista kuvaavan kehityskulun vastaavan omaa näkemystään, kun taas kolmannes (31 %) koki, ettei kehityskulku vastaa omaa näkemystä. Kysymys jakoi vastaajia etenkin puoluekannan ja iän mukaan. Nuorista 64 prosenttia sanoi kehityskulun vastaavan omaa näkemystään. He myös kokivat kaikista ikäryhmistä voimakkaimmin, että luonnon kantokyvyn murenemiseen – kuten muihinkin kehityskulkuihin – voi vaikuttaa.

”Vaalikeväänä on muistettava, että tulevaisuutta ei voi laittaa tauolle, eikä megatrendien kuvaamia kehityskulkuja voi ohittaa. Esimerkiksi ekologinen kestävyyskriisi ei odota, että päivänpolttavat asiat ratkaistaan ensin. Suomi tarvitsee poliittisilta päätöksentekijöiltä strategista, vaalikaudet ylittävää otetta. Sen lisäksi puolueiden ja ehdokkaiden olisi tärkeää kertoa suomalaisille vaalikeskusteluissa, millaista tulevaisuutta he Suomelle toivovat”, sanoo Sitran ennakoinnin asiantuntija Sanna Rekola.

Mistä kyse?

Sitra selvitti suomalaisten tulevaisuusnäkemyksiä vaalien alla nyt kolmatta kertaa. Aiemmat barometrit ovat vuosilta 2019 ja 2021.

Kantar TNS:n toteuttamaan Tulevaisuusbarometri-kyselyyn vastasi marraskuussa 2022 yhteensä 2 150 suomalaista. Kerätty aineisto edustaa kattavasti 15–84-vuotiaita mannersuomalaisia. 

Kyselyn tuloksia on analysoitu Tulevaisuusbarometri 2023 – suomalaisten tulevaisuususko yllätysten ajassa -selvityksessä.

Lisätietoja

Anna Solovjew-Wartiovaara, viestinnän johtava asiantuntija, anna.solovjew-wartiovaara@sitra.fi, p. 040 8302825
Jenna Lähdemäki-Pekkinen, ennakoinnin asiantuntija, jenna.lahdemaki-pekkinen@sitra.fi
Sanna Rekola, ennakoinnin asiantuntija, sanna.rekola@sitra.fi
Katri Vataja, ennakointi- ja strategiajohtaja, katri.vataja@sitra.fi