Tutkimuksen mukaan kotien sisäympäristössä on tapahtunut myönteisiä muutoksia – Tupakansavulle, radonille ja hajusteille altistutaan entistä vähemmän

Vastaava kyselytutkimus on aikaisemmin toteutettu vuosina 2007 ja 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta. ”Eri vuosien ALTTI-kyselyiden tuloksia vertailemalla voidaan arvioida asumisterveys- ja tuvallisuustekijöiden ajallista vaihtelua” kertoo kyselyn kehityksestä ja myös sen aikaisemmista toteutuksista vastannut professori Ulla Haverinen-Shaughnessy.

Vuonna 2020 julkaistun suomalaisen tautitaakka -arvioinnin mukaan haitallisimpia ympäristöaltistuksia ovat pienhiukkaset, ympäristömelu, radon sekä altistuminen tupakansavulle sekä kotien kosteusvaurioille.

Vuoteen 2007 verrattuna suurempi osa ALTTI-kyselyyn vastanneista ilmoitti asuvansa kaupunkialueella, mikä saattaa maaseutua enemmän altistaa liikenteen ja teollisuuden päästöille, kuten kemikaaleille ja polttoperäisille hiukkasille. Haverinen-Shaughnessyn mukaan altistusta ulkoilman epäpuhtauksille voidaan pienentää hallitun ilmanvaihdon ja korvausilman suodattamisen avulla, yhdistettynä rakennusvaipan tiiviyttä parantaviin toimenpiteisiin.

Kosteuden tiivistymistä ikkunoihin talvella raportoitiin merkitsevästi vähemmän kuin 15 vuotta sitten, mikä voi ainakin osittain johtua parannuksista asuntojen ilmanvaihdossa. Kosteuden tiivistyminen ikkunoihin voi johtua puutteellisen ilmanvaihdon lisäksi myös vanhojen ikkunoiden huonosta lämmöneristävyydestä tai korkeasta, sisältä tulevasta kosteuskuormasta. ”Sisäilman korkea kosteuspitoisuus voi altistaa rakenteita liialliselle kosteudelle” toteaa projektitutkija Minna Kempe Oulun yliopistosta.

”Myös sisäpintojen materiaalit voivat vaikuttaa sisäympäristöön materiaalipäästöjen kautta tai vaikuttamalla esimerkiksi pinnan siivottavuuteen”, Kempe muistuttaa. Kyselyn tulosten mukaan seinien sisäverhoustyypeistä suosiotaan on kasvattanut maalatut pinnat, kuten maalattu puu, betoni ja rakennuslevy, ja samalla tapetoitujen pintojen ja lakatun puun osuudet ovat laskeneet. Lattioiden pintamateriaaleista laminaatti ja laatta, klinkkeri tai luonnonkivi ovat kasvattaneet suosiotaan, kun taas muovimaton tai -laatan jopa noin 50 % osuus lattian pintamateriaaleista vuonna 2007 oli vuonna 2022 vain noin 25 %.

Myös parfyymien, hajustettujen puhdistusaineiden ja ilmanraikastamien käyttöä raportoidaan entistä vähemmän. Lievä herkkyys hajuille ja tuoksuille on tavallista, mutta merkittävää haittaa niistä aiheutuu vajaalle prosentille väestöstä.

ALTTI 2022-kysely lähetettiin kesäkuussa postitse Digi- ja väestötietoviraston satunnaisotoksella valikoituneelle ryhmälle, johon kuului 3000 manner-Suomen alueella asuvaa suomenkielistä 18–75-vuotiasta henkilöä. Tutkimus on osa isompaa yhteistyöhanketta Ympäristöä säästävät ja terveyttä edistävät rakennukset muuttuvassa ilmastossa: kustannusten ja hyötyjen vertailu (BALANCE), jota rahoittaa Suomen Akatemia.