Finnvera Oyj

Finnveran Etelä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022: Yritykset investoivat ja tekivät yrityskauppoja toimintaympäristön myllerryksestä huolimatta – erot maakuntien välillä suuria

Jaa
Vuosi 2022 toi yrityksille jälleen mukanaan lukuisia toimintaympäristön muutoksia. Inflaatio, Ukrainan sota, kulutuskysynnän muutokset, työvoimapula ja energiakriisi haastoivat alueen yrityksiä sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Toisaalta vihreä siirtymä toi myös uusia mahdollisuuksia alueen innovatiivisille yrityksille. Finnvera myönsi Etelä-Suomen alueen yrityksille kotimaan rahoitusta yhteensä 360 miljoonaa euroa (536). Kaikissa alueen maakunnissa Finnveran myöntämän rahoituksen määrä laski odotetusti edelliseen vuoteen verrattuna.

Finnvera myönsi rahoitusta Uudenmaan yrityksille 316 miljoonaa euroa (453), Kymenlaakson yrityksille 20 miljoonaa euroa (53) ja Etelä-Karjalan yrityksille 24 miljoonaa euroa (30).

Etelä-Karjalassa myönnetyn rahoituksen määrä laski 19 prosenttia, Kymenlaaksossa 62 prosenttia ja Uudellamaalla 30 prosenttia edellisvuodesta. Muutos johtuu pääosin siitä, että vuonna 2021 suuryrityksille myönnettiin yksittäisiä suuria rahoituksia, jollaisia ei vuonna 2022 tehty.

”Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa myönnetty rahoitus palautui koronaa edeltävälle tasolle. Uudellamaalla myönnettiin rahoitusta edelleen merkittävästi enemmän kuin ennen koronaa”, kertoo Etelä-Suomen aluejohtaja Anna Karppinen.

Uusimaa ui vastavirtaan investoinneissa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa jarrutettiin

Epävarmassa taloustilanteessa yritysten investointiaikeet usein hidastuvat. Maakunnista Etelä-Karjalassa Finnveran rahoittamien investointien määrä laskikin edellisvuodesta 52 prosenttia ja Kymenlaaksossa 71 prosenttia.

Uudellamaalla Finnveran rahoittamien investointien määrä sen sijaan kasvoi jopa 15 prosenttia edellisvuodesta. Kasvutrendi on jatkunut jo useamman vuoden.

”Epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta yritykset tekivät edelleen investointeja, mikä on erittäin tärkeää tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Energian korkea hinta on voinut houkutella yrityksiä investoimaan esimerkiksi energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Olemme mielellämme mahdollistamassa vihreää siirtymää rahoituksen keinoin”, painottaa Karppinen.

Toimialoista teollisuuden osuus rahoituksesta laski.Uudellamaalla laskua oli jopa 58 prosenttia edellisvuodesta, ja liike-elämän palvelut nousi rahoitetuista toimialoista teollisuuden ohi. Laskua selittää vuonna 2021 yksittäiset suuryrityksille myönnetyt rahoitukset. Kaupan ja kuluttajapalvelujen yritysten rahoitus kasvoi 40 prosenttia edellisvuodesta. Myös Kymenlaaksossa teollisuusyritysten rahoitus palautui normaalitasolle vuoden 2021 kysyntäpiikin jälkeen.

Etelä-Karjalassa toimialojen välillä oli suurta vaihtelua. Kaupan ja kuluttajapalveluiden rahoitus laski jopa 68 prosenttia, kun taas liike-elämän palveluiden rahoitus kasvoi 30 prosenttia.

”Teollisuusyritykset ovat voineet osittain jarruttaa kasvu- ja investointisuunnitelmiaan epävarmassa talousympäristössä. Kauppa ja matkailu erityisesti Etelä-Karjalassa on puolestaan kärsinyt hyökkäyssodan vaikutuksista. Toisaalta alueen rahoituksesta jopa 56 prosenttia kohdentui kansainvälistyviin yrityksiin ja näyttääkin siltä, että eri toimialojen yrityksissä haetaan nyt kansainvälistä kasvua ja jopa uusia markkinoita,” Karppinen sanoo.

Etelä-Suomessa tehtiin edelleen vilkkaasti yrityskauppoja

Vaikka Finnveran rahoitus yritysten omistajanvaihdoksiin laski valtakunnallisesti, Uudellamaalla yrityskauppoja tehtiin edelleen vilkkaasti. Finnvera myönsi Uudellamaalla omistusjärjestelyihin rahoitusta 49 miljoonaa euroa (50). Finnveran rahoittamien yrityskauppojen lukumäärä nousi Uudellamaalla 9 prosenttia edellisvuodesta. Rahoituksen avulla mahdollistettiin yli kahdensadan yrityksen omistusjärjestely ja neljänsadan uuden työpaikan syntyminen.

Myös Kymenlaaksossa jatkui vahva kasvusuuntaus. Omistajanvaihdosten euromääräinen rahoitus nousi 13 prosenttia 5,3 miljoonaan euroon, ja rahoitettujen yritysten lukumäärä nousi yli neljänneksellä edellisvuodesta. Prosentuaalinen kasvu on valtakunnallisestikin kärkitasoa. Yrityskauppoja tehtiin erityisesti teollisuuden ja vähittäiskaupan toimialoilla.

Etelä-Karjalassa aktiivinen työ omistajanvaihdoksissa jatkui, ja Finnveran mahdollistamien yrityskauppojen lukumäärä nousi 6 prosenttia. Euromääräinen rahoitus puolestaan laski ennätysvuoden 2021 jälkeen 48 prosenttia 2,4 miljoonaan euroon. Yrityskauppoja tehtiin pääasiassa teollisuusyrityksissä.

”Omistajanvaihdokset ovat tärkeitä yritysrakenteen uudistumisen ja yrityskentän elinvoimaisuuden näkökulmasta. Onkin ilahduttavaa, että Etelä-Suomessa on edelleen tehty vilkkaasti omistajanvaihdoksia. Erityisesti majoitus- ja ravitsemusalan sekä kaupan alan yhtiöt hakivat kasvua yrityskauppojen kautta”, arvioi omistajanvaihdoksiin erikoistunut aluepäällikkö Anna-Mari Palo.

Viennin rahoitus väheni – uusia rahoitusmahdollisuuksia vuodelle 2023

Vientihankkeita rahoitettiin edelleen vilkkaasti, vaikka Etelä-Suomen alueella myönnetyn viennin rahoituksen määrä hieman väheni vuonna 2022. Vientiin myönnetyn rahoituksen määrä oli 93 miljoonaa euroa, mikä on noin 13 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Laskua euromäärissä oli eniten Etelä-Karjalassa, kun taas Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa rahoituksen määrä pysyi lähes ennallaan.

Finnvera lanseerasi uuden keinon vauhdittaa pk-yritysten vientikauppoja, kun suorat vientiluotot tulivat lakimuutoksen myötä mahdolliseksi 10.2.2023 alkaen. Jatkossa Finnvera voi rahoittaa suomalaisviejän ulkomaista ostajaa myöntämällä luoton kauppaa varten.

”Vientiyritysten kilpailukyvyn parantaminen on meille erittäin tärkeää. Suora vientiluotto parantaa suomalaisten viejien asemaa, kun rahoitustarjous voidaan liittää mukaan kauppaan jo neuvotteluvaiheessa. Järjestely ei rasita viejän tasetta ja mahdollistaa täysin uuden keinon rahoittaa ostajia Suomesta käsin”, sanoo aluepäällikkö Marjo Seppälä.

Lisää aiheesta:

Finnveran Etelä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022 (PDF)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anna Karppinen, aluejohtaja, puh. 029 460 2671


Anna-Mari Palo, aluepäällikkö, omistajanvaihdokset, puh. 029 460 2637


Marjo Seppälä, aluepäällikkö, puh. 029 460 2811

Kuvat

Finnveran aluejohtaja Anna Karppinen.
Finnveran aluejohtaja Anna Karppinen.
Lataa
Investoinnit Etelä-Suomen alueella 2019-2022.
Investoinnit Etelä-Suomen alueella 2019-2022.
Lataa
Finnveran rahoittamat investoinnit toimialoittain Etelä-Suomessa.
Finnveran rahoittamat investoinnit toimialoittain Etelä-Suomessa.
Lataa
Omistajanvaihdosten rahoitus Etelä-Suomessa 2019-2022.
Omistajanvaihdosten rahoitus Etelä-Suomessa 2019-2022.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Finnvera kannustaa rahoituksen keinoin yrityksiä olemaan osa ilmastonmuutoksen ratkaisua26.4.2024 11:00:00 EEST | Tiedote

Siirtymä vähäpäästöisempiin ratkaisuihin kasvattaa investointeja ja avaa yrityksille liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia. Esimerkiksi Suomeen on suunnitteilla jopa yli 200 miljardilla eurolla vähäpäästöisiä investointeja. Finnvera on määritellyt toiminnalleen ilmastotavoitteen ja tuonut rahoitusvalikoimaan ilmastokannustimia, joilla halutaan madaltaa yritysten kynnystä tarttua kasvuun. Vuonna 2022 Finnveran rahoittamien kotimaan ja viennin hankkeiden CO2-päästöt olivat yhteensä 5,8 megatonnia. Finnveran viennin rahoituksen energiasektoriin liittyvät vastuut olivat 1,3 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa. Niistä 38 prosenttia liittyi uusiutuvaan energiaan.

Finnvera takaa Nokian 5G-toimituksia Intian johtavan teleoperaattorin suurtilaukseen – Telesektorilla rahoitusjärjestely on Finnveran historian suurin25.4.2024 09:16:37 EEST | Tiedote

Finnvera on myöntänyt Nokian 1,5 miljardin dollarin arvoisille 5G-toimituksille ostajaluottotakuun, joka on Finnveran historian suurimpia yksittäisiä rahoitusjärjestelyjä ja vientitakuita ja telesektorilla suurin. Nokian teknologiaa on mukana Intian 5G-vallankumouksessa, kun maailman kolmanneksi suurin teleoperaattori, Intian johtava operaattori Reliance Jio Infocomm Limited on viemässä Intiaa kattavaan 5G-verkkoon. Nokia uutisoi osuudestaan hankkeessa lokakuussa 2022. Rahoitusjärjestely oli keskeisessä roolissa mahdollistamassa vientikaupan syntymistä.

Mikroyritysten investointien rahoituksessa ennätysvuosi, vaikka yleisesti investoinnit odottavat talouden käännettä23.4.2024 14:12:27 EEST | Tiedote

Epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta vuonna 2023 Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat mikroyritysten investoinnit kasvoivat euromääräisesti 17 prosenttia edellisvuodesta. Noin puolet rahoitetuista investoinneista kohdistui koneisiin ja kalustoon. Rahoitusta saaneiden aloittavien yritysten lukumäärä laski valtakunnallisesti kaikilla toimialoilla. Euromääräisesti matkailualan rahoitus kasvoi, kun se muilla toimialoilla laski.

Rahoitus ja kasvu -katsaus: Teollisuuspolitiikka nosti päätään koronapandemian aikana, mutta vaihde jäi päälle – Valtiontukikilpailu on Suomelle myrkkyä18.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomen viennin laskusuhdanne syveni vuoden 2023 aikana, ja tällä hetkellä viennin odotukset lähitulevaisuudesta ovat yhtä pessimistiset kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Vientitaantumalla on merkittävät vaikutukset kansantalouteen, sillä vientisektori työllistää suoraan ja välillisesti merkittävän määrän ihmisiä. Lisäksi vientiin päätyvät hyödykkeet ovat yleensä korkeamman arvonlisän tuotteita, joten viennin vähenemisestä seuraa myös kansantalouden tuottavuuden lasku. Samaan aikaan suurten talousmahtien protektionistinen teollisuuspolitiikka rapauttaa kansainvälistä kauppaa ja lisää valtiontukipolitiikkaa. Koronapandemian aikana nousut teollisuuspolitiikka on jäänyt päälle ja vahvistunut.

Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaus 1/2024: ”Investoinnit odottavat EKP:n ensimmäistä koronlaskua” – Investointien lykkääminen osoittaa, ettei hyviä projekteja ole, arvioi pääekonomisti16.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Pk-yritysten rahoituskysynnän odotetaan pysyvän vaimeana seuraavien kuuden kuukauden aikana, ja investointeja on lykätty tai peruttu odottamaan korkotason laskua. Myös Suomen viennin odotus lähitulevaisuudesta on yhtä pessimistinen kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Erityisen ongelmallista tämän hetken tilanteessa on se, että syyt eivät ole pelkästään Suomen omissa käsissä vaan taustalla ovat globaali talouskehitys ja korkotaso. Taustalla on myös Suomen talouden syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka heijastuvat investointien kannattavuuteen, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye