Finnvera Oyj

Finnveran Etelä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022: Yritykset investoivat ja tekivät yrityskauppoja toimintaympäristön myllerryksestä huolimatta – erot maakuntien välillä suuria

10.3.2023 08:59:50 EET | Finnvera Oyj | Tiedote

Jaa
Vuosi 2022 toi yrityksille jälleen mukanaan lukuisia toimintaympäristön muutoksia. Inflaatio, Ukrainan sota, kulutuskysynnän muutokset, työvoimapula ja energiakriisi haastoivat alueen yrityksiä sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Toisaalta vihreä siirtymä toi myös uusia mahdollisuuksia alueen innovatiivisille yrityksille. Finnvera myönsi Etelä-Suomen alueen yrityksille kotimaan rahoitusta yhteensä 360 miljoonaa euroa (536). Kaikissa alueen maakunnissa Finnveran myöntämän rahoituksen määrä laski odotetusti edelliseen vuoteen verrattuna.

Finnvera myönsi rahoitusta Uudenmaan yrityksille 316 miljoonaa euroa (453), Kymenlaakson yrityksille 20 miljoonaa euroa (53) ja Etelä-Karjalan yrityksille 24 miljoonaa euroa (30).

Etelä-Karjalassa myönnetyn rahoituksen määrä laski 19 prosenttia, Kymenlaaksossa 62 prosenttia ja Uudellamaalla 30 prosenttia edellisvuodesta. Muutos johtuu pääosin siitä, että vuonna 2021 suuryrityksille myönnettiin yksittäisiä suuria rahoituksia, jollaisia ei vuonna 2022 tehty.

”Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa myönnetty rahoitus palautui koronaa edeltävälle tasolle. Uudellamaalla myönnettiin rahoitusta edelleen merkittävästi enemmän kuin ennen koronaa”, kertoo Etelä-Suomen aluejohtaja Anna Karppinen.

Uusimaa ui vastavirtaan investoinneissa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa jarrutettiin

Epävarmassa taloustilanteessa yritysten investointiaikeet usein hidastuvat. Maakunnista Etelä-Karjalassa Finnveran rahoittamien investointien määrä laskikin edellisvuodesta 52 prosenttia ja Kymenlaaksossa 71 prosenttia.

Uudellamaalla Finnveran rahoittamien investointien määrä sen sijaan kasvoi jopa 15 prosenttia edellisvuodesta. Kasvutrendi on jatkunut jo useamman vuoden.

”Epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta yritykset tekivät edelleen investointeja, mikä on erittäin tärkeää tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Energian korkea hinta on voinut houkutella yrityksiä investoimaan esimerkiksi energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Olemme mielellämme mahdollistamassa vihreää siirtymää rahoituksen keinoin”, painottaa Karppinen.

Toimialoista teollisuuden osuus rahoituksesta laski.Uudellamaalla laskua oli jopa 58 prosenttia edellisvuodesta, ja liike-elämän palvelut nousi rahoitetuista toimialoista teollisuuden ohi. Laskua selittää vuonna 2021 yksittäiset suuryrityksille myönnetyt rahoitukset. Kaupan ja kuluttajapalvelujen yritysten rahoitus kasvoi 40 prosenttia edellisvuodesta. Myös Kymenlaaksossa teollisuusyritysten rahoitus palautui normaalitasolle vuoden 2021 kysyntäpiikin jälkeen.

Etelä-Karjalassa toimialojen välillä oli suurta vaihtelua. Kaupan ja kuluttajapalveluiden rahoitus laski jopa 68 prosenttia, kun taas liike-elämän palveluiden rahoitus kasvoi 30 prosenttia.

”Teollisuusyritykset ovat voineet osittain jarruttaa kasvu- ja investointisuunnitelmiaan epävarmassa talousympäristössä. Kauppa ja matkailu erityisesti Etelä-Karjalassa on puolestaan kärsinyt hyökkäyssodan vaikutuksista. Toisaalta alueen rahoituksesta jopa 56 prosenttia kohdentui kansainvälistyviin yrityksiin ja näyttääkin siltä, että eri toimialojen yrityksissä haetaan nyt kansainvälistä kasvua ja jopa uusia markkinoita,” Karppinen sanoo.

Etelä-Suomessa tehtiin edelleen vilkkaasti yrityskauppoja

Vaikka Finnveran rahoitus yritysten omistajanvaihdoksiin laski valtakunnallisesti, Uudellamaalla yrityskauppoja tehtiin edelleen vilkkaasti. Finnvera myönsi Uudellamaalla omistusjärjestelyihin rahoitusta 49 miljoonaa euroa (50). Finnveran rahoittamien yrityskauppojen lukumäärä nousi Uudellamaalla 9 prosenttia edellisvuodesta. Rahoituksen avulla mahdollistettiin yli kahdensadan yrityksen omistusjärjestely ja neljänsadan uuden työpaikan syntyminen.

Myös Kymenlaaksossa jatkui vahva kasvusuuntaus. Omistajanvaihdosten euromääräinen rahoitus nousi 13 prosenttia 5,3 miljoonaan euroon, ja rahoitettujen yritysten lukumäärä nousi yli neljänneksellä edellisvuodesta. Prosentuaalinen kasvu on valtakunnallisestikin kärkitasoa. Yrityskauppoja tehtiin erityisesti teollisuuden ja vähittäiskaupan toimialoilla.

Etelä-Karjalassa aktiivinen työ omistajanvaihdoksissa jatkui, ja Finnveran mahdollistamien yrityskauppojen lukumäärä nousi 6 prosenttia. Euromääräinen rahoitus puolestaan laski ennätysvuoden 2021 jälkeen 48 prosenttia 2,4 miljoonaan euroon. Yrityskauppoja tehtiin pääasiassa teollisuusyrityksissä.

”Omistajanvaihdokset ovat tärkeitä yritysrakenteen uudistumisen ja yrityskentän elinvoimaisuuden näkökulmasta. Onkin ilahduttavaa, että Etelä-Suomessa on edelleen tehty vilkkaasti omistajanvaihdoksia. Erityisesti majoitus- ja ravitsemusalan sekä kaupan alan yhtiöt hakivat kasvua yrityskauppojen kautta”, arvioi omistajanvaihdoksiin erikoistunut aluepäällikkö Anna-Mari Palo.

Viennin rahoitus väheni – uusia rahoitusmahdollisuuksia vuodelle 2023

Vientihankkeita rahoitettiin edelleen vilkkaasti, vaikka Etelä-Suomen alueella myönnetyn viennin rahoituksen määrä hieman väheni vuonna 2022. Vientiin myönnetyn rahoituksen määrä oli 93 miljoonaa euroa, mikä on noin 13 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Laskua euromäärissä oli eniten Etelä-Karjalassa, kun taas Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa rahoituksen määrä pysyi lähes ennallaan.

Finnvera lanseerasi uuden keinon vauhdittaa pk-yritysten vientikauppoja, kun suorat vientiluotot tulivat lakimuutoksen myötä mahdolliseksi 10.2.2023 alkaen. Jatkossa Finnvera voi rahoittaa suomalaisviejän ulkomaista ostajaa myöntämällä luoton kauppaa varten.

”Vientiyritysten kilpailukyvyn parantaminen on meille erittäin tärkeää. Suora vientiluotto parantaa suomalaisten viejien asemaa, kun rahoitustarjous voidaan liittää mukaan kauppaan jo neuvotteluvaiheessa. Järjestely ei rasita viejän tasetta ja mahdollistaa täysin uuden keinon rahoittaa ostajia Suomesta käsin”, sanoo aluepäällikkö Marjo Seppälä.

Lisää aiheesta:

Finnveran Etelä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022 (PDF)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anna Karppinen, aluejohtaja, puh. 029 460 2671


Anna-Mari Palo, aluepäällikkö, omistajanvaihdokset, puh. 029 460 2637


Marjo Seppälä, aluepäällikkö, puh. 029 460 2811

Kuvat

Finnveran aluejohtaja Anna Karppinen.
Finnveran aluejohtaja Anna Karppinen.
Lataa
Investoinnit Etelä-Suomen alueella 2019-2022.
Investoinnit Etelä-Suomen alueella 2019-2022.
Lataa
Finnveran rahoittamat investoinnit toimialoittain Etelä-Suomessa.
Finnveran rahoittamat investoinnit toimialoittain Etelä-Suomessa.
Lataa
Omistajanvaihdosten rahoitus Etelä-Suomessa 2019-2022.
Omistajanvaihdosten rahoitus Etelä-Suomessa 2019-2022.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Kutsu: Finnveran aluekatsaus Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan talouteen ja rahoitukseen perjantaina 20.2.2026 klo 9.3016.2.2026 16:32:37 EET | Kutsu

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan aluekatsausta perjantaina 20.2. kello 9.30 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluepäällikkö Johanna Reinikainen vuoden 2025 rahoituksen jakautumisesta alueen yrityksille, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä. Tilaisuus kestää noin 45 minuuttia. Ilmoitathan osallistumisestasi Johanna Norrenalle Finnveran viestintään sähköpostitse johanna.norrena@finnvera.fi tai puhelimitse 040 8372 511 keskiviikkoon 18.2. kello 14 mennessä. Lähetämme osallistujille Teams-linkin ennen tilaisuuden alkua. Lämpimästi tervetuloa!

Finnveran Juha Ketola: Investointien lykkääminen syö tulevaa kasvua ja tulee kalliiksi – ”Rahoitus on työkalu, jolla tehdään kasvua”13.2.2026 09:39:23 EET | Tiedote

Maailmantalouden muuttuvat epävarmuustekijät ovat uusi normaali. Pk- ja midcap-yritysten on otettava voimakkaan kasvun rakentaminen omaksi tavoitteekseen. Kasvuhakuiset yritykset kykenevät myös reagoimaan paremmin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Vaikka pk-yritysten rahoituksen saanti on heikentynyt viime vuosina, kehitys näyttää tasaantuneen eikä esimerkiksi voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten rahoitus ole enää vaikeutunut, osoittaa Finnveran, Suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinoministeriön tuore Pk-yritysbarometri. Täysin velattomien yritysten määrä on samaan aikaan kasvanut entisestään. Tämä kertoo, että kasvun vaatimia investointeja ei ole tehty, sillä kasvu edellyttää useimmiten ulkopuolista rahoitusta. Rahoitukseen pitäisi suhtautua kuin työkaluun, sanoo liiketoimintajohtaja Juha Ketola.

Trump kiihdyttää tullisotaa: Vaikutukset Suomen vientiin näkyviin viiveellä, yritysten kannattavuus voi olla paljastava mittari – Mercosur-vapaakauppasopimuksen merkitys korostuu19.1.2026 12:39:58 EET | Tiedote

Viimeisimmät käänteet Donald Trumpin tulliuhkauksissa Suomelle ja seitsemälle muulle Grönlannin tueksi asettuneelle EU-maalle sekä EU:n suunnittelemat vastatullit veivät pohjan ajatukselta, että Suomen vienti olisi selvinnyt säikähdyksellä tuontitulleista. Vaikka tullien selkeitä vaikutuksia viennin luvuissa ei vielä näy, jo nykyisillä 15 prosentin tulleilla on negatiivisia vaikutuksia vientiyrityksiin, puhumattakaan Trumpin väläyttämistä lisätulleista. Vaikutukset tulevat näkyviin viiveellä ja osuvat pahiten pieniin vientiyrityksiin. Olennainen mittari tulee olemaan Yhdysvaltoihin vievien yritysten kannattavuuden kehitys. Merkittävä vaikutus vientiin tulee myös kasvavasta taloustilanteen epävarmuudesta, jota tullikiista jälleen lietsoo. Tuontitullien vastapainona vapaakauppa ja Mercosur-sopimus EU:n ja Etelä-Amerikan välillä nousee uuteen arvoon. Euroopalla ei ole varaa epäröintiin, kun kyse on kilpailukyvystä, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.

Finnveraa ohjaava lainsäädäntö uudistui – Uusi laki mahdollistaa joustavan ja nopean reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin30.12.2025 14:46:35 EET | Tiedote

Uusi laki valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä, eli Finnvera-laki tulee voimaan vuoden 2026 alusta. Uusi puitemainen laki kumoaa kymmenen Finnveran toimintaa sääntelevää lakia ja mahdollistaa joustavan reagoinnin Finnveran toimintaympäristön muutoksiin, jolloin rahoitustoimintaa voidaan jatkossa kehittää nopeasti vastaamaan yritysten rahoitustilanteita. Finnveran tämänhetkiset tuotteet, palvelut ja mahdollisuudet vauhdittaa pk- ja midcap-yritysten sekä vientiyritysten kasvua säilyvät ja vahvistuvat entisestään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye