Finnvera Oyj

Finnveran Etelä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022: Yritykset investoivat ja tekivät yrityskauppoja toimintaympäristön myllerryksestä huolimatta – erot maakuntien välillä suuria

Jaa
Vuosi 2022 toi yrityksille jälleen mukanaan lukuisia toimintaympäristön muutoksia. Inflaatio, Ukrainan sota, kulutuskysynnän muutokset, työvoimapula ja energiakriisi haastoivat alueen yrityksiä sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Toisaalta vihreä siirtymä toi myös uusia mahdollisuuksia alueen innovatiivisille yrityksille. Finnvera myönsi Etelä-Suomen alueen yrityksille kotimaan rahoitusta yhteensä 360 miljoonaa euroa (536). Kaikissa alueen maakunnissa Finnveran myöntämän rahoituksen määrä laski odotetusti edelliseen vuoteen verrattuna.

Finnvera myönsi rahoitusta Uudenmaan yrityksille 316 miljoonaa euroa (453), Kymenlaakson yrityksille 20 miljoonaa euroa (53) ja Etelä-Karjalan yrityksille 24 miljoonaa euroa (30).

Etelä-Karjalassa myönnetyn rahoituksen määrä laski 19 prosenttia, Kymenlaaksossa 62 prosenttia ja Uudellamaalla 30 prosenttia edellisvuodesta. Muutos johtuu pääosin siitä, että vuonna 2021 suuryrityksille myönnettiin yksittäisiä suuria rahoituksia, jollaisia ei vuonna 2022 tehty.

”Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa myönnetty rahoitus palautui koronaa edeltävälle tasolle. Uudellamaalla myönnettiin rahoitusta edelleen merkittävästi enemmän kuin ennen koronaa”, kertoo Etelä-Suomen aluejohtaja Anna Karppinen.

Uusimaa ui vastavirtaan investoinneissa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa jarrutettiin

Epävarmassa taloustilanteessa yritysten investointiaikeet usein hidastuvat. Maakunnista Etelä-Karjalassa Finnveran rahoittamien investointien määrä laskikin edellisvuodesta 52 prosenttia ja Kymenlaaksossa 71 prosenttia.

Uudellamaalla Finnveran rahoittamien investointien määrä sen sijaan kasvoi jopa 15 prosenttia edellisvuodesta. Kasvutrendi on jatkunut jo useamman vuoden.

”Epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta yritykset tekivät edelleen investointeja, mikä on erittäin tärkeää tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Energian korkea hinta on voinut houkutella yrityksiä investoimaan esimerkiksi energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Olemme mielellämme mahdollistamassa vihreää siirtymää rahoituksen keinoin”, painottaa Karppinen.

Toimialoista teollisuuden osuus rahoituksesta laski.Uudellamaalla laskua oli jopa 58 prosenttia edellisvuodesta, ja liike-elämän palvelut nousi rahoitetuista toimialoista teollisuuden ohi. Laskua selittää vuonna 2021 yksittäiset suuryrityksille myönnetyt rahoitukset. Kaupan ja kuluttajapalvelujen yritysten rahoitus kasvoi 40 prosenttia edellisvuodesta. Myös Kymenlaaksossa teollisuusyritysten rahoitus palautui normaalitasolle vuoden 2021 kysyntäpiikin jälkeen.

Etelä-Karjalassa toimialojen välillä oli suurta vaihtelua. Kaupan ja kuluttajapalveluiden rahoitus laski jopa 68 prosenttia, kun taas liike-elämän palveluiden rahoitus kasvoi 30 prosenttia.

”Teollisuusyritykset ovat voineet osittain jarruttaa kasvu- ja investointisuunnitelmiaan epävarmassa talousympäristössä. Kauppa ja matkailu erityisesti Etelä-Karjalassa on puolestaan kärsinyt hyökkäyssodan vaikutuksista. Toisaalta alueen rahoituksesta jopa 56 prosenttia kohdentui kansainvälistyviin yrityksiin ja näyttääkin siltä, että eri toimialojen yrityksissä haetaan nyt kansainvälistä kasvua ja jopa uusia markkinoita,” Karppinen sanoo.

Etelä-Suomessa tehtiin edelleen vilkkaasti yrityskauppoja

Vaikka Finnveran rahoitus yritysten omistajanvaihdoksiin laski valtakunnallisesti, Uudellamaalla yrityskauppoja tehtiin edelleen vilkkaasti. Finnvera myönsi Uudellamaalla omistusjärjestelyihin rahoitusta 49 miljoonaa euroa (50). Finnveran rahoittamien yrityskauppojen lukumäärä nousi Uudellamaalla 9 prosenttia edellisvuodesta. Rahoituksen avulla mahdollistettiin yli kahdensadan yrityksen omistusjärjestely ja neljänsadan uuden työpaikan syntyminen.

Myös Kymenlaaksossa jatkui vahva kasvusuuntaus. Omistajanvaihdosten euromääräinen rahoitus nousi 13 prosenttia 5,3 miljoonaan euroon, ja rahoitettujen yritysten lukumäärä nousi yli neljänneksellä edellisvuodesta. Prosentuaalinen kasvu on valtakunnallisestikin kärkitasoa. Yrityskauppoja tehtiin erityisesti teollisuuden ja vähittäiskaupan toimialoilla.

Etelä-Karjalassa aktiivinen työ omistajanvaihdoksissa jatkui, ja Finnveran mahdollistamien yrityskauppojen lukumäärä nousi 6 prosenttia. Euromääräinen rahoitus puolestaan laski ennätysvuoden 2021 jälkeen 48 prosenttia 2,4 miljoonaan euroon. Yrityskauppoja tehtiin pääasiassa teollisuusyrityksissä.

”Omistajanvaihdokset ovat tärkeitä yritysrakenteen uudistumisen ja yrityskentän elinvoimaisuuden näkökulmasta. Onkin ilahduttavaa, että Etelä-Suomessa on edelleen tehty vilkkaasti omistajanvaihdoksia. Erityisesti majoitus- ja ravitsemusalan sekä kaupan alan yhtiöt hakivat kasvua yrityskauppojen kautta”, arvioi omistajanvaihdoksiin erikoistunut aluepäällikkö Anna-Mari Palo.

Viennin rahoitus väheni – uusia rahoitusmahdollisuuksia vuodelle 2023

Vientihankkeita rahoitettiin edelleen vilkkaasti, vaikka Etelä-Suomen alueella myönnetyn viennin rahoituksen määrä hieman väheni vuonna 2022. Vientiin myönnetyn rahoituksen määrä oli 93 miljoonaa euroa, mikä on noin 13 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Laskua euromäärissä oli eniten Etelä-Karjalassa, kun taas Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa rahoituksen määrä pysyi lähes ennallaan.

Finnvera lanseerasi uuden keinon vauhdittaa pk-yritysten vientikauppoja, kun suorat vientiluotot tulivat lakimuutoksen myötä mahdolliseksi 10.2.2023 alkaen. Jatkossa Finnvera voi rahoittaa suomalaisviejän ulkomaista ostajaa myöntämällä luoton kauppaa varten.

”Vientiyritysten kilpailukyvyn parantaminen on meille erittäin tärkeää. Suora vientiluotto parantaa suomalaisten viejien asemaa, kun rahoitustarjous voidaan liittää mukaan kauppaan jo neuvotteluvaiheessa. Järjestely ei rasita viejän tasetta ja mahdollistaa täysin uuden keinon rahoittaa ostajia Suomesta käsin”, sanoo aluepäällikkö Marjo Seppälä.

Lisää aiheesta:

Finnveran Etelä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022 (PDF)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anna Karppinen, aluejohtaja, puh. 029 460 2671


Anna-Mari Palo, aluepäällikkö, omistajanvaihdokset, puh. 029 460 2637


Marjo Seppälä, aluepäällikkö, puh. 029 460 2811

Kuvat

Finnveran aluejohtaja Anna Karppinen.
Finnveran aluejohtaja Anna Karppinen.
Lataa
Investoinnit Etelä-Suomen alueella 2019-2022.
Investoinnit Etelä-Suomen alueella 2019-2022.
Lataa
Finnveran rahoittamat investoinnit toimialoittain Etelä-Suomessa.
Finnveran rahoittamat investoinnit toimialoittain Etelä-Suomessa.
Lataa
Omistajanvaihdosten rahoitus Etelä-Suomessa 2019-2022.
Omistajanvaihdosten rahoitus Etelä-Suomessa 2019-2022.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Finnveran Pauli Heikkilä toivoo rahoitusmarkkinoiden sääntelyn uudelleenarviointia ja Suomen talouden kurssin korjaamista vaalikaudet ylittävällä yhteistyöllä19.6.2024 09:15:05 EEST | Tiedote

− Tämä on ollut aivan huikea ajanjakso. Olen kiitollinen kokemuksista, joita eteen on tullut, ja ihmisistä, joiden kanssa olen saanut asioita hoitaa, sanoo Finnveran entinen toimitusjohtaja Pauli Heikkilä. Hän siirtyi 1.6.2024 lähes 20 vuoden toimitusjohtajuuden jälkeen Finnveran hallituksen neuvonantajaksi, jona hän toimii marraskuun 2024 loppuun saakka. Heikkilä on nähnyt globaalisti rahoitusmarkkinoiden heilahtavan kriisien myötä markkinarahoituksesta julkisen rahoituksen ääripäähän eikä pidä nykytilannetta hyvänä. Taustalla on sääntely, jonka toimivuutta on syytä arvioida uudelleen. Myös Suomen talouden kehitys vaatii muutosta, jotta yritykset, työllisyys ja tuottavuus saadaan kasvuun.

Finnveran Mauri Kotamäki: Koronlaskut alkoivat, mutta riittääkö signaali suomalaisyrityksille? – ”Kannattaisi investoida etupainotteisesti mieluummin kuin jäädä odottelemaan”17.6.2024 11:57:59 EEST | Tiedote

Suhdanteen pohjakosketus on koettu ja talouden suunta on pääosin ylöspäin – olettaen, ettei vaikeasti ennustettavia shokkeja ilmaannu, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kotamäki ei vielä julistaisi taantumaa loppuneeksi, mutta kasvu alkanee jo tämän vuoden aikana. Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskoron lasku on odotettu positiivinen signaali sekä yrityksille että kuluttajille. Koronlaskujen jatkumista ei kuitenkaan pitäisi jäädä odottamaan, vaan yritysten kannattaisi etupainotteisesti valmistautua kasvavaan kysyntään.

Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä: Suomella kestää 30 vuotta ottaa kiinni 15 vuoden menetetty kasvu3.6.2024 09:20:58 EEST | Tiedote

On hyvä, että Suomen talouden kasvun haasteet on tunnistettu, mutta on tosiasia, että ongelmien korjaaminen vie aikaa ja työ on aloitettava välittömästi, sanoo Finnveran toimitusjohtajana 1.6.2024 aloittanut Juuso Heinilä. ”Suomi on menettänyt yli 15 vuotta kasvua. Valitettavasti kestää luultavasti 30 vuotta kiriä kiinni etumatka, jonka esimerkiksi Ruotsi on tänä aikana saavuttanut”, Heinilä sanoo. Nuorten koulutusasteen lasku on saatava kääntymään ylöspäin, samoin yritysten investoinnit ja tuotekehityspanostukset. On varmistettava, että rahoitusympäristö mahdollistaa kaikenkokoisten yritysten kasvun ja vientiyritysten kilpailukyvyn. Kasvun, kansainvälistymisen ja viennin vahvistaminen ovat ainoa tapa saada panostukset takaisin yhteiskunnan hyödyksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye