Vatsalihasten vaikeaa erkaumaa voidaan hoitaa leikkauksella

Raskauden aikana suorat vatsalihakset erkaantuvat toisistaan, kun kasvava kohtu ja lapsi venyttävät vatsanpeitteitä. Synnytyksen jälkeen vatsan muutokset palautuvat tavallisesti noin vuodessa. Osalla suorat vatsalihakset eivät palaudu ennalleen, ja laaja erkauma voi aiheuttaa selkäoireita tai tyrän. Erkaumaa on tavattu hoitaa fysioterapialla, mutta kaikille se ei riitä helpottamaan oireita.
Plastiikkakirurgi Reetta Tuominen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten vatsanpeitteet toipuvat raskaudesta ja mikä on tavallinen suorien vatsalihasten väli synnyttäneillä ja synnyttämättömillä naisilla. Lähes 1000 naisen suorien vatsalihasten väli mitattiin raskausajan ultraäänitutkimuksen yhteydessä, ja seurantaa täydennettiin kyselytutkimuksella. Tuominen tarkasteli myös erkaumaleikkausten vaikutusta naisten elämänlaatuun ja toimintakykyyn.
– Erkaumasta on alettu puhua aiempaa enemmän, ja korjaaviin leikkauksiin hakeudutaan aiempaa aktiivisemmin. Tietoa erkauman vaikutuksista sekä leikkaushoidon hyödyistä ja haitoista on kuitenkin ollut niukasti saatavissa, Tuominen kertoo.
Tutkimuksessa selvisi, että jo yhden raskauden jälkeen keskimääräinen suorien vatsalihasten väli oli noin 2,5 senttimetriä, jolloin voidaan puhua erkaumasta. Kahdesta kolmeen senttiä leveällä erkaumalla ei kuitenkaan näyttänyt olevan vaikutusta naisen elämänlaatuun tai selkäoireisiin.
– Tällainen pieni vatsalihasten välin leventyminen raskauksien myötä on tavallista, eikä odottavien äitien tarvitse huolestua asiasta. Tällaisia erkaumia ei yleensä tarvitse korjata leikkauksella, Tuominen sanoo.
Vaikean erkauman leikkaus kohensi elämänlaatua
Erkauma luokitellaan vaikeaksi, jos se on yli 5 senttimetrin levyinen. Tällainen erkauma on harvinainen: Tuomisen tutkimuksessa sellainen todettiin 1,5 prosentilla naisista.Tuominen tutki kahta erkaumaleikkauksen menetelmää, PSUM-verkkotekniikkaa sekä HELP-abdominoplastiaa. Molemmissa leikkaustavoissa haittavaikutukset olivat vähäiset. HELP-leikkauspotilaat raportoivat elämänlaatunsa kohentuneen ja selkäkivun vähentyneen merkittävästi.
Tuominen selvitti myös naisten vatsalihasten toimintakykyä, jota mitattiin istumaannousutestillä. Ennen erkauman korjausleikkausta istumaannousutesti onnistui vain muutamalla potilaalla 46:sta, vaikka potilaat olivat harrastaneet liikuntaa useita kertoja viikossa ja saaneet fysioterapiaa. Vuosi leikkauksen jälkeen istumaannousutestin keskimääräinen tulos oli 11 toistoa 30 sekunnissa.
Tuomisen mukaan leikkaushoidosta hyötyvät etenkin ne naiset, joilla erkauma on vaikea.
– Kun toimintakyky palautuu, se mahdollistaa paluun harrastuksiin ja helpottaa arkisia asioita, kuten pitkään seisomista, kävelemistä ja kivutonta elämää, Tuominen kertoo.
LL Reetta Tuominen väittelee 17.3.2023 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Rectus diastasis: epidemiology and operative treatment" (Suorien vatsalihasten erkauma: esiintyvyys ja kirurginen hoito). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Puistosairaala, Niilo Hallman sali, Stenbäckinkatu 11. Vastaväittäjänä toimii dosentti Agneta Montgomery, Lundin Yliopisto, ja kustoksena on Virve Koljonen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta Tuominen, plastiikkakirurgian erikoislääkäri
Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
reetta.tuominen@hus.fi
puh. 050 427 0956
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Avohakkuut ja jaksollinen metsänkasvatus voivat olla riski maaperän hiilivarastoille17.11.2025 11:23:29 EET | Tiedote
Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan jatkuva metsänkasvatus häiritsee maaperän hiilivarastojen muodostumista vähemmän kuin perinteinen jaksollinen kasvatus. Avohakkuut vähentävät myös maaperän mykorritsasieniä, jotka ovat tärkeitä pysyvien hiilivarantojen muodostumiselle.
Korvaushoito auttaa raskaana olevia opioidiriippuvaisia naisia14.11.2025 08:46:14 EET | Uutinen
Raskaana olevien naisten päihdeongelmat tulee tunnistaa ajoissa. On tärkeää, että äideille ja lapsille tarjotaan tukea sekä raskauden aikana että lapsen syntymän jälkeen.
Vuoteen 2026 mahtuu yhdeksän arkivapaapäivää – maksimimäärä kymmenen14.11.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 suomalaisessa kalenterissa on yhdeksän arkipäivälle osuvaa vapaapäivää. Vuosittain arkivapaita on kalenterissamme 7–10. Tulevan vuoden viikonloppuun osuvat arkipyhät ovat molemmat joulukuussa, kun itsenäisyyspäivää vietetään vuonna 2026 sunnuntaina ja tapaninpäivää lauantaina.
Talousselvitys: Nuorten ihanteena itsenäinen ja omatoiminen talousosaaja13.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Nuoret rakentavat puheessaan hyvin moninaisesti suhdetta vaurastumiseen, taloushaaveisiin sekä omaan taloudenhoitoon. Taloushaaveiden osalta nuoret kuvailivat haaveilevansa tavallisista asioista, mutta tavallisen elämän rima oli korkealla. Epävarmuus tulevaisuudesta lisää painetta vaurastua jo varhain.
Lapsen etu adoptiossa on tarkoittanut eri aikoina eri asioita12.11.2025 14:27:19 EET | Tiedote
Lapsen etu on keskeisin lapsia koskeviin oikeusasioihin vaikuttava periaate. Käsitteen historian tarkastelu auttaa ymmärtämään sen luonnetta ja voi johtaa nykyistä selkeämpään lapsen etuun liittyvään lainsäädäntöön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme