Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Elinkeinoelämän EU-prioriteetit tulevalle hallitukselle – Suomen on puolustettava reilua kilpailua sisämarkkinoilla ja maailmalla

Jaa
Suomen elinkeinoelämä kantaa huolta reilun markkinatalouden tulevaisuudesta, kun EU on etenemässä yhä valtiovetoisempaan suuntaan muun muassa valtiontukien muodossa. On tärkeää vahvistaa Euroopan omavaraisuutta keskeisillä talouden ja tuotannon sektoreilla, mutta se ei saa ajaa EU:ta protektionismiin. Ensi vuonna alkavalla uudella lainsäädäntökaudella tarvitaan vahvat panostukset yritysten aitoon kilpailukykyyn sekä EU:n investointiympäristön vetovoimaan.

Suomen uuden hallituksen on päästävä ensi töinään vaikuttamaan EU:n uuteen suuntaan, sillä Brysselissä pohjustetaan jo täysillä vuonna 2024 alkavaa Euroopan komission uutta kautta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkaissut omat ehdotuksensa seuraavan hallitusohjelman EU-prioriteeteiksi.

Samaan aikaan kun Suomessa keskitytään eduskuntavaaleihin, EU:ssa puhaltavat vahvat valtiojohtoisuuden tuulet. Riskinä on, että julkisen vallan roolia ollaan kasvattamassa aidon markkinaehtoisuuden kustannuksella. Tämä on heijastunut myös EU:n valtiontukisääntöjä koskevaan valmisteluun.

Euroopan kilpailukykyä ei voida rakentaa valtiontukien varaan, painottaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:

”Valtiontuille on erityistilanteissa oma paikkansa, mutta niiden ylimitoitettu käyttö ei aja Suomen eikä myöskään Euroopan etua. EU:n sisämarkkinoiden tasainen pelikenttä vaarantuu, jos jäsenmaat lähtevät kilpailemaan valtiontuilla. Tämä on vakava kehityssuunta Suomelle, jonka viennistä lähes 60 prosenttia menee EU-maihin.”

Valtiontuet tulisi toteuttaa niin, että ne vääristävät markkinoita mahdollisimman vähän. Niitä koskevien joustojen tulisi olla tarkasti fokusoituja ja vain väliaikaisia. Tähän nähden komissio menee huolestuttavaan suuntaan, kun se viime torstaina päätti höllentää valtiontukisääntöjä nyt jo kolmannen kerran.   

”Nyt komissio sallii EU-maiden kasvattaa vihreään talouteen liittyviä valtiontukia vuoden 2025 loppuun asti, mikä on liian pitkä aika. Uhkana on myös se, että valtiontukien joustot jäävät pysyvästi päälle, mikä rapauttaisi selvästi sisämarkkinoiden toimintaa. ”

Olennaista olisi tukien viisas kohdentaminen. Nyt komissio kuitenkin sallii EU-maiden antaa investointitukea esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantomuotoihin, kuten tuulivoimaan, jotka etenevät jo markkinaehtoisestikin, eivätkä tukia tarvitse.

Valtiontuet maailmalla ja Suomessa

Valtiontukien kasvattaminen ja omien kotimarkkinoiden suojaaminen protektionistisilla keinoilla ovat maailmanlaajuinen kehityssuunta muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Tämä on tuplahaaste viennistä elävälle Suomelle. Valopilkkujakin Jyri Häkämies näkee:

”Nyt on toivoa siitä, että EU ja Yhdysvallat voivat löytää ratkaisuja presidentti Bidenin vihreän elvytyksen eli IRA-ohjelman pelisääntöihin. Tavoitteena on, että IRA:n kotimaisuusvaatimukset koskisivat mahdollisimman vähäisessä määrin eurooppalaisyrityksiä.Tämä olisi Suomellekin tärkeää, sillä Yhdysvallat on meille juuri nyt poikkeuksellisten mahdollisuuksien vientimarkkina.” 

Suomen itsensä tulee olla pragmaattinen valtiontukien hyödyntämisessä, arvioi Häkämies:

”On syytä huomata, että Suomi on nyt poikkeamassa yhä enemmän valtavirrasta: meillä julkisen keskustelun fokus on yritystukien leikkaamisessa, mutta muualla suunta on päinvastainen. Eurooppalaisen valtiontukihöllennyksen jatkuessa myös kotimaan tukipolitiikassa tarvitaan uudenlaista ajattelua, jotta yrityksillemme ei aiheudu kilpailuhaittaa muihin EU-maihin nähden.”

EK esittää Suomen seuraavalle hallitukselle kuutta kansallisen EU-vaikuttamisen prioriteettia

  1. EU-maat ottavat vahvempaa vastuuta oman taloutensa kestävyydestä. EU keskittyy asioihin, joita on perusteltua hoitaa unionin tasolla. Finanssisääntelyyn malttia.
  2. Pidetään EU yhtenäisenä Ukrainan tukemisessa – vahvistetaan Euroopan puolustusta.
  3. Strateginen autonomia etenee – Suomen päätettävä mitä haluaa ja vaikutettava kokoaan suuremmin.
  4. Sääntöpohjaista vapaakauppaa puolustetaan sekä ajetaan avointa ja reilua kilpailua maailmanlaajuisesti – EU:n valtiontukien maksamisessa vältetään ylilyönnit.
  5. Suomen logistinen sijainti, talviolosuhteet ja pitkät sisäiset välimatkat huomioidaan EU-valmistelussa ja -päätöksenteossa.
  6. Jatketaan EU:n kunnianhimoista energia- ja ilmastopolitiikkaa, kilpailukyky samalla huomioiden.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelupyynnöt EK:n viestinnästä (satu.toivonen@ek.fi, puh. 040 8212 097).
Johtava asiantuntija Päivi Wood, puh. 050 478 3990, etunimi.sukunimi@ek.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Satu ToivonenTiedottaja

Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen

Puh:040 821 2097satu.toivonen@ek.fi

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Eteläranta 10
00130 Helsinki

09 420 20https://ek.fi/

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK:n yrityskysely: Kasvuyritysten määrä puolittunut vuodessa19.6.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Yritykset ovat joutuneet sopeuttamaan kasvutavoitteitaan vaikeassa taloustilanteessa, ja kasvuyrityksiä on Suomen työnantajakentässä enää 11 000. Samaan aikaan vientiyritysten määrä on palautunut viime vuoden notkahduksesta 23 000:n tasolle. Tiedot käyvät ilmi EK:n yrityskyselystä, johon vastasi yhteensä yli 900 työnantajayritystä. Suomen työnantajakentässä on nyt noin 11 000 kasvuyritystä, kun niitä vuotta aikaisemmin oli arviolta 19 500. Kasvuyritysten osuus kaikista työnantajista on laskenut vuoden aikana 27 prosentista 14 prosenttiin, mikä alittaa koronaa ja Ukrainan sotaa edeltäneen vuoden 2019 tason (21 %). Kasvuyrityksiksi lasketaan EK:n selvityksessä yritykset, jotka vastaustensa perusteella tavoittelevat vähintään 10 prosentin vuosikasvua ja jotka ovat saavuttaneet vähintään 10 prosentin kasvun edellisen vuoden aikana. Vientiyrityksiä on nyt hieman enemmän kuin vuosi sitten, arviolta noin 23 000 (22 000 vuonna 2023). Teollisuusyrityksistä vientiä tekee 64 prosenttia ja palvelu

Suomalaisyritysten odotukset uudelle EU-kaudelle: panostetaan parempaan sääntelyyn, rahoituksen saatavuuteen ja sisämarkkinoihin17.6.2024 11:43:50 EEST | Tiedote

Selvitimme suomalaisilta työnantajayrityksiltä niiden arvioita EU-politiikan tavoitteista vaalikaudelle 2024–2029. Kolmesta kysytystä teemasta eniten sai kannatusta parempi sääntely. Eritoten pk-yritykset korostivat tarvetta helpottaa rahoituksen saatavuutta. Vientiyritykset liputtavat sisämarkkinoiden kehittämisen puolesta. Suomalainen työnantajakenttä seisoo vankasti Euroopan unionin takana. Haluamme antaa aktiivisen panoksen unionin tulevaan kehittämiseen. Yli 900 työnantajayritystä vastasi kyselyymme EU:n tärkeimmistä kehittämiskohteista tulevalla lainsäädäntökaudella. Listan kärkeen nousi parempi sääntely. 90 prosenttia yrityksistä arvioi, että yrityksiin kohdistuvan sääntelyn ja byrokratian vähentäminen on EU:ssa erittäin tärkeää (60 %) tai melko tärkeää (30 %). Myös EU-rahoituksen saatavuus nähdään tärkeänä. 82 prosenttia yrityksistä arvioi, että rahoituksen saatavuuden parantaminen on erittäin tärkeää (43 %) tai melko tärkeää (39 %). 55 prosenttia piti EU:n sisämarkkinoiden kau

EK:lla huoli pk-yritysten vientipalveluista – Team Finlandin fokus siirrettävä nopeasti palveluiden konkreettiseen kehittämiseen14.6.2024 18:18:13 EEST | Tiedote

Suomen talous lähestyy kasvukäännettä. Siksi Team Finlandin fokus on saatava nopeasti siirrettyä hallinnon uudistuksista kaikkein tärkeimpään eli yritysten vientipalveluiden konkreettiseen kehittämiseen. Siirtymävaiheessakin on varmistettava palveluiden ensiluokkainen, häiriötön toiminta. Se on erityisen tärkeää Suomen pk-sektorille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye