Elinkeinoelämän EU-prioriteetit tulevalle hallitukselle – Suomen on puolustettava reilua kilpailua sisämarkkinoilla ja maailmalla
Suomen uuden hallituksen on päästävä ensi töinään vaikuttamaan EU:n uuteen suuntaan, sillä Brysselissä pohjustetaan jo täysillä vuonna 2024 alkavaa Euroopan komission uutta kautta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkaissut omat ehdotuksensa seuraavan hallitusohjelman EU-prioriteeteiksi.
Samaan aikaan kun Suomessa keskitytään eduskuntavaaleihin, EU:ssa puhaltavat vahvat valtiojohtoisuuden tuulet. Riskinä on, että julkisen vallan roolia ollaan kasvattamassa aidon markkinaehtoisuuden kustannuksella. Tämä on heijastunut myös EU:n valtiontukisääntöjä koskevaan valmisteluun.
Euroopan kilpailukykyä ei voida rakentaa valtiontukien varaan, painottaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:
”Valtiontuille on erityistilanteissa oma paikkansa, mutta niiden ylimitoitettu käyttö ei aja Suomen eikä myöskään Euroopan etua. EU:n sisämarkkinoiden tasainen pelikenttä vaarantuu, jos jäsenmaat lähtevät kilpailemaan valtiontuilla. Tämä on vakava kehityssuunta Suomelle, jonka viennistä lähes 60 prosenttia menee EU-maihin.”
Valtiontuet tulisi toteuttaa niin, että ne vääristävät markkinoita mahdollisimman vähän. Niitä koskevien joustojen tulisi olla tarkasti fokusoituja ja vain väliaikaisia. Tähän nähden komissio menee huolestuttavaan suuntaan, kun se viime torstaina päätti höllentää valtiontukisääntöjä nyt jo kolmannen kerran.
”Nyt komissio sallii EU-maiden kasvattaa vihreään talouteen liittyviä valtiontukia vuoden 2025 loppuun asti, mikä on liian pitkä aika. Uhkana on myös se, että valtiontukien joustot jäävät pysyvästi päälle, mikä rapauttaisi selvästi sisämarkkinoiden toimintaa. ”
Olennaista olisi tukien viisas kohdentaminen. Nyt komissio kuitenkin sallii EU-maiden antaa investointitukea esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantomuotoihin, kuten tuulivoimaan, jotka etenevät jo markkinaehtoisestikin, eivätkä tukia tarvitse.
Valtiontuet maailmalla ja Suomessa
Valtiontukien kasvattaminen ja omien kotimarkkinoiden suojaaminen protektionistisilla keinoilla ovat maailmanlaajuinen kehityssuunta muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Tämä on tuplahaaste viennistä elävälle Suomelle. Valopilkkujakin Jyri Häkämies näkee:
”Nyt on toivoa siitä, että EU ja Yhdysvallat voivat löytää ratkaisuja presidentti Bidenin vihreän elvytyksen eli IRA-ohjelman pelisääntöihin. Tavoitteena on, että IRA:n kotimaisuusvaatimukset koskisivat mahdollisimman vähäisessä määrin eurooppalaisyrityksiä.Tämä olisi Suomellekin tärkeää, sillä Yhdysvallat on meille juuri nyt poikkeuksellisten mahdollisuuksien vientimarkkina.”
Suomen itsensä tulee olla pragmaattinen valtiontukien hyödyntämisessä, arvioi Häkämies:
”On syytä huomata, että Suomi on nyt poikkeamassa yhä enemmän valtavirrasta: meillä julkisen keskustelun fokus on yritystukien leikkaamisessa, mutta muualla suunta on päinvastainen. Eurooppalaisen valtiontukihöllennyksen jatkuessa myös kotimaan tukipolitiikassa tarvitaan uudenlaista ajattelua, jotta yrityksillemme ei aiheudu kilpailuhaittaa muihin EU-maihin nähden.”
EK esittää Suomen seuraavalle hallitukselle kuutta kansallisen EU-vaikuttamisen prioriteettia
- EU-maat ottavat vahvempaa vastuuta oman taloutensa kestävyydestä. EU keskittyy asioihin, joita on perusteltua hoitaa unionin tasolla. Finanssisääntelyyn malttia.
- Pidetään EU yhtenäisenä Ukrainan tukemisessa – vahvistetaan Euroopan puolustusta.
- Strateginen autonomia etenee – Suomen päätettävä mitä haluaa ja vaikutettava kokoaan suuremmin.
- Sääntöpohjaista vapaakauppaa puolustetaan sekä ajetaan avointa ja reilua kilpailua maailmanlaajuisesti – EU:n valtiontukien maksamisessa vältetään ylilyönnit.
- Suomen logistinen sijainti, talviolosuhteet ja pitkät sisäiset välimatkat huomioidaan EU-valmistelussa ja -päätöksenteossa.
- Jatketaan EU:n kunnianhimoista energia- ja ilmastopolitiikkaa, kilpailukyky samalla huomioiden.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelupyynnöt EK:n viestinnästä (satu.toivonen@ek.fi, puh. 040 8212 097).
Johtava asiantuntija Päivi Wood, puh. 050 478 3990, etunimi.sukunimi@ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Selvitys: Datakeskukset ovat avain Suomen digitaaliseen kilpailukykyyn – tarjoaa Suomelle miljardiluokan kasvupotentiaalin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Datakeskusten rakentamiseen, ylläpitoon ja infrastruktuuriin liittyvä liiketoiminta tarjoaa Suomelle tällä vuosikymmenellä miljardiluokan mahdollisuudet investointien, verotulojen ja korkean osaamisen työpaikkojen muodossa. Selvityksen mukaan Suomessa on julkisesti ilmoitettuja datakeskustoimijoiden investointisuunnitelmia yhteensä 12 miljardin euron arvosta, kokonaispotentiaalin ollessa yli 30 miljardia. Tämä tekee alasta yhden suurimmista yksityisen sektorin investointikohteista lähivuosina.
EU päättää pian 2040-ilmastotavoitteen – päästövähennyksissä huomioitava myös kansainväliset ilmastotoimet15.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
EK toivoo nopeaa sopua EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040. Suomen puhtaan siirtymän investointien etenemiseksi olisi tärkeää, että EU pitää kiinni ilmastopolitiikan johdonmukaisesta suunnasta. Mitä kustannustehokkaammin päästöjä voidaan vähentää, sitä parempi. Siksi EK kannattaa komission esitystä siitä, että pieni osa tarvittavista päästövähennyksistä voitaisiin tehdä myös Euroopan ulkopuolella. EU:ssa lyödään nyt syksyllä lukkoon vuoden 2040 päästövähennystavoite. Komissio julkisti heinäkuussa oman esityksensä 90 prosentin tavoitteesta (vertailuvuosi 1990), josta jäsenmaat hakevat sopua ilmastoministerien kokouksessa 18.9. Myös parlamentti käsittelee esitystä syys-lokakuussa. Päätöstä tarvitaan myös marraskuussa pidettävää YK:n ilmastokokousta varten. Komission esittämä 90 prosenttia istuu Elinkeinoelämän keskusliiton määrittelemään tavoitehaarukkaan. On Suomen energiasiirtymän edun mukaista, että EU etenee johdonmukaisesti päästövähennyspolullaan, arvioi EK:n
EK:n Vientibarometri: 40 prosenttia vientiyrityksistä uskoo kasvuun, tullit iskevät USA-kauppaan13.9.2025 00:00:00 EEST | Tiedote
Markkinoiden epävarmuudesta huolimatta 40 prosenttia Suomen vientiyrityksistä uskoo ulkomaankaupan kasvuun lähikuukausina. Trumpin tullit haastavat vientiä USA:han, sillä lähes 60 prosenttia pelkää sen vähenevän. Valtaosa yrityksistä aikoo siirtää tullimaksut asiakashintoihin. Viennin vetoapua kaivataan uusilta kasvumarkkinoilta – Etelä-Amerikan EU-Mercosur-sopimuksen pikainen voimaantulo tulisi tarpeeseen. EK:n tuoreen Vientibarometrin mukaan 40 prosenttia yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan seuraavan 6 kuukauden aikana ja 44 prosenttia ennakoi sen säilyvän ennallaan. Vain 15 prosenttia varautuu viennin supistumiseen. Trumpin tullit maksaa amerikkalainen asiakas Presidentti Trumpin asettamat tullit näkyvät tuloksissa: 41 prosenttia yrityksistä arvioi USA-viennin vähenevän hieman ja 15 prosenttia merkittävästi. Vain 2 prosenttia ilmoittaa viennin USA:han loppuvan kokonaan. Peräti 87 prosenttia yrityksistä aikoo siirtää korotetut tullit kokonaan tai osittain amerikkalaisen asiakkaan m
EU:n monivuotinen budjetti: MFF-neuvotteluiden lähtökohdat ovat Suomelle lupaavat – rahoituksen kilpailullisuus varmistettava11.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Komission esitys EU:n monivuotisesta MFF-rahoituskehyksestä vastaa EK:n arvion mukaan hyvin Suomen tarpeisiin. Tärkeitä ovat erityisesti kasvavat panostukset talouden kilpailukykyyn, puolustukseen ja turvallisuuteen, liikenneyhteyksiin sekä Ukrainan tukeen. EK:n tekemä aloite uudesta, merkittävästä EU-tasoisesta investointirahoituksesta on etenemässä, jos kilpailukykyrahasto toteutetaan tarkoituksenmukaisesti. Keskeistä on se, että rahoitusta myönnetään aidon kilpailun perusteella. Lähiviikkoina Brysselissä käynnistyvät jäsenmaiden pitkät neuvottelut, joiden lopputuloksena lyödään lukkoon EU:n tulot ja menot seuraavalle seitsemälle vuodelle (Multiannual Financial Framework 2028 - 2034, MFF). Lähtötilanne on EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan Suomelle parempi kuin aiemmilla neuvottelukierroksilla: ”Komission heinäkuussa esittämät prioriteetit vastaavat hyvin Suomen tavoitteisiin, mutta lopputulos ratkaisee. Suomen etua ajavat mm. ehdotetut panostukset talouden kilpailukyvyn kir
KORJAUS / Tutkimus: Nuorten yrittäjyysasenteet ennätysmyönteisiä – puolet harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä5.9.2025 07:27:30 EEST | Tiedote
Tiedotteeseen on korjattu lause: Yrittäjyys kiinnostaa nuoria enemmän kuin koskaan: 51 prosenttia ilmoitti voivansa toimia yrittäjänä. Määrä on kasvanut viime vuosina, ja kiinnostuneita on nyt 13 prosenttia => PROSENTTIYKSIKKÖÄ enemmän kuin kolme vuotta sitten (2022: 38 prosenttia vastaajista). ============================================================== Elinkeinoelämän keskusliitto EK Nuorten yrittäjyys ja talous NYT Mediatiedote Tutkimus: Nuorten yrittäjyysasenteet ennätysmyönteisiä – puolet harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä Yrittäjän päivän pääjärjestäjänä 5.9. toimiva Elinkeinoelämän keskusliitto EK kääntää huomion tuleviin yrittäjäsukupolviin. Nuorten yrittäjyysasenteet ovat kehittyneet lupaavaan suuntaan Suomessa. Omistajanvaihdosten kannalta on myönteistä, että nuoria kiinnostaa eritoten mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi olemassa olevaan yritykseen. Uuden yrityksen perustaminen kiinnostaa eniten maahanmuuttajaperheiden nuoria. Suomalaisnuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan selviä
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme