Kokoomus esittää tiukkoja toimia jengi- ja katuväkivallan kitkemiseksi

Kokoomus esittää tiukkoja toimia jengi- ja katuväkivallan kitkemiseksi

Kokoomus esittää 15 keinoa nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi. Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ja varapuheenjohtajan Antti Häkkäsen mukaan Suomen täytyy herätä nopeasti todellisuuteen, jossa alaikäisten nuorten ja jopa lasten tekemä väkivalta on kasvussa ja raaistunut.

[Artikkelikuva]

Kokoomus esittää nuoriso- ja jengirikollisuuden kitkemiseksi rikoksista annettavien rangaistusten koventamista, turvallisuusviranomaisten resurssien ja toimivaltuuksien kasvattamista sekä nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemistä. Puolue haluaa laittaa kuntoon myös Suomen kotouttamispolitiikan. 

“Katujengi-ilmiö nostaa vaarallisella tavalla päätään Suomessa. Katujengien ja niissä vaikuttavien henkilöiden määrä on kasvussa ja niiden toiminta raaistuu. Vaarassa on ollut myös sivullisia. Samaan aikaan perinteinen järjestäytynyt rikollisuus kansainvälistyy ja kovenee entisestään”, puolueen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen sanoo. 

“Kokoomus on varoittanut jengirikollisuuden noususta jo pitkään. Hallitus ei ole letkauttanut huolille kuulevaa korvaansa, vaan on antanut tilanteen eskaloitua. Syrjäytymisen ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyn lisäksi tarvitsemme kovia toimia. Nyt on viimeinen hetki ottaa ongelma vakavasti ja ryhtyä töihin. Emme hyväksy kasvavaa jengirikollisuutta Suomeen”, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo.

Kokoomus on esittänyt vuosina 2021 ja 2022 useita jengirikollisuutta torjuvia toimenpiteitä mm. sisäisen turvallisuuden strategiaan.

“Poliisien määrä on nostettava tulevien vuosien aikana 8000 poliisiin. Rikoshyödyn poisottamista on tehostettava ja ampuma-aserikoksista tuomittavia rangaistuksia on kovennettava. Jengirikollisuuteen liittyvistä rikoksista tuomittavia rangaistuksia on kovennettava. Nyt tarvitaan koko yhteiskunnan vastuunkantoa, eikä vapaamatkustajia voi olla. Suomessa kunnioitetaan lakeja, piste”, Orpo sanoo.

”Suomen kotoutumispolitiikan punaiseksi langaksi on otettava työnteko, kielen oppiminen ja koulutus, jotka ovat tärkeimmät avaimet suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen. On myös selvää, että ei-työperäistä maahanmuuttoa on kiristettävä. Samalla ennaltaehkäisyyn on panostettava esimerkiksi nuorisotyössä ja lastensuojelussa. Lastensuojelun ongelmat on laitettava kuntoon lisäämällä sekä resursseja että toimivaltuuksia”, Häkkänen sanoo.

“Kyse on myös arvomaailman muutoksesta. Työnteolla pärjäämisen ja menestymisen sijaan rikollista elämäntapaa ihaillaan ja väkivallan käyttö nähdään hyvänä keinona edetä elämässä. Ryhtiliikkeeseen tarvitaan mukaan koko yhteiskunta, lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuusta. Kaiken perustana on myös tiukka maahanmuuttopolitiikka ja velvollisuudet työntekoon, kielikoulutukseen ja lakien noudattamiseen", Häkkänen sanoo. 

Kovennetaan jengirikollisuuden rangaistuksia:

1. Kovennetaan katujengien väliseen välienselvittelyyn liittyvien rikosten rangaistuksia. Laajennetaan nykyinen järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva rikoksen koventamisperuste (RL 6:5.1 §:n 2 kohta) koskemaan myös jengien välienselvittelyä.

2. Kovennetaan ampuma-aserikoksista annettavia rangaistuksia. Nostetaan esimerkiksi törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta, jotta varmistetaan niistä tuomittavien vankeusrangaistusten pääsääntöinen ehdottomuus.

3. Puututaan jengirikollisten saamaan rikoshyötyyn nykyistä tehokkaammin, sillä esimerkiksi huumekaupasta saadulla rikoshyödyllä hankituilla hyödykkeillä, kuten hienoilla autoilla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka houkuttelevana nuoret näkevät mahdollisuuden liittyä katujengeihin. Helpotetaan rikoshyödyn pois ottamista esimerkiksi alentamalla vaadittavaa todistelun kynnystä.

Kasvatetaan poliisien määrää ja laajennetaan viranomaisten toimivaltuuksia:

4. Nostetaan poliisin määrä yli 8000 poliisiin.

5. Turvataan rikosprosessiketjun (poliisi, syyttäjälaitos, tuomioistuimet, rikosseuraamuslaitos) rahoitus ja toimivuus.

6. Annetaan viranomaisille mahdollisuudet rajatuissa tilanteissa ja oikeuden päätöksellä käyttää salaisia pakkokeinoja rikollisjengissä aktiivisesti toimivan henkilön kohdalla myös tilanteessa, jossa konkreettista rikosepäilyä ei vielä ole.

Ennaltaehkäistään syrjäytymistä:

7. Laajennetaan turvallisen irtautuminen rikollisesta ympäristöstä ja vaikutuspiiristä mahdollistava JR-exit toiminta katujengeihin.

8. Toteutetaan harrastus- ja terapiatakuu. Lisätään resursseja Ankkuri-toimintaan ja yhden luukun mallia on kehitettävä.

9. Panostetaan kouluissa tehokkaaseen, yksilölliseen ja varhaiseen tukeen. Puututaan häiriökäyttäytymiseen heti, kun sitä esiintyy.

10. Lisätään viranomaisten ja nuorten kanssa työtä tekevien järjestöjen yhteistyötä

11. Lisätään lastensuojeluviranomaisten mahdollisuuksia puuttua toistuvasti oireilevan nuoren käytökseen muun muassa lisäämällä nuoren liikkumiseen liittyviä rajoituksia.

Laitetaan kotoutuminen kuntoon:

12. Kotoutumispolitiikkaan on tehtävä korjausliike, jossa punaiseksi langaksi otetaan työnteon ja kielen oppimisen velvoittavuus. Sosiaaliturvan pitää kannustaa työntekoon ja kielenoppimiseen, ne ovat avaimet integraatioon. Työnhakua ja työn vastaanottamista koskevien velvoitteiden on tultava voimaan heti oleskeluluvan saamisen jälkeen. Työikäisiltä on vaadittava pysyvän oleskeluluvan edellytyksenä usean vuoden opiskelu- tai työhistoriaa Suomessa oleskelun ajalta ja riittävää kielitaitoa. Parannamme kielikoulutuksen laatua ja kielitaidon oppimista sekä velvoittavilla että palkitsevilla elementeillä.

13. Kansainvälistä suojelua saavan henkilön suojeluaseman poistaminen on mahdollistettava henkilöltä, joka syyllistyy Suomessa törkeään rikokseen. Palautuksia on tehostettava ja uusintahakemusten käyttö viivytystarkoituksessa on minimoitava.

14. Henkilön säilöönotto yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella ja säilöönoton jatkaminen 12 kuukauden ajan nykyisen 6 kuukauden sijaan on mahdollistettava.

15. Pysyvä oleskelulupa tulee myöntää vain sellaisille henkilöille, jotka eivät uhkaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta, eivätkä ole syyllistyneet törkeisiin rikoksiin. Kansalaisuuden saamisen edellytyksiä on kiristettävä ottamalla käyttöön suomalaisen yhteiskunnan peruskurssin ja kurssikokeen hyväksytty suorittaminen sekä pidentämällä asumisaikavaatimusta.