Sosiaalialan korkeakoulutusta ja työolosuhteita kehitettävä määrätietoisesti

Työryhmän ehdotukset ovat pääosin linjassa Talentian koulutuspoliittisten tavoitteiden kanssa. Talentian tavoitteena on ollut muun muassa edistää joustavampia opintopolkuja sosiaalialan korkeakoulutetuille.    

– Olemme tyytyväisiä siihen, että työryhmä on ollut ehdotuksista hyvin yksimielinen. On tärkeää, että korkeakoulut vievät eteenpäin hankkeen ehdotuksia. Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa on varmistettava laadukas tutkinto-opetus, jotta opiskelijat saavuttavat opinnoissaan sen osaamisen, mitä laillistetuilta sosiaalihuollon ammattihenkilöiltä edellytetään. Tämä edellyttää myös korkeakoulujen rahoituksen kehittämistä, sanoo Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila. 

Hanketyöryhmä ehdottaa monia toimia, joilla helpotettaisiin sosiaali- ja terveysaloille suuntautuneiden opiskelijoiden liikkuvuutta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Sosiaalialla esimerkiksi yliopistojen tulisi yhtenäistää täydentävien opintojen vaatimuksensa ja käytännöt, joilla aikaisemmin hankittu osaaminen tunnustetaan.  

– Hankkeen ehdotusten mukaisesti yliopistojen on välttämätöntä aloittaa valmistelu sellaisesta mallista, jossa pelkkää maisterin tutkintoa suorittamaan valitulta opiskelijalta edellytettäisiin sosiaalityön kandidaatin tutkintoon sisältyvien opintojen täydentämistä enintään 60 opintopisteen verran ja samalla niin, että sosiaalityön ammattipätevyysvaatimukset täyttyvät, Manssila sanoo.  

Hanketyöryhmän linjauksissa on otettu huomioon voimassa oleva korkeakoululainsäädäntö ja ammattihenkilölainsäädäntö, joiden pohjalta työryhmä on rakentanut ehdotuksensa. Kehittämistyön on tarkoitus jatkua seuraavalla hallituskaudella.

Koulutuksen tuettava urakehitystä

Sosiaali- ja terveysalalla on pitkäkestoinen vaje osaavasta henkilöstöstä koko maassa. Alalla tarvitaan korkeakoulutettua henkilöstöä, jolla on riittävä perusosaaminen, mutta myös erikoistunutta osaamista, raportti osoittaa.  

– Sosiaalialan osaamista tarvitaan suomalaisessa yhteiskunnassa laajasti. Alan pito- ja vetovoima edellyttävät, että sosiaalialan korkeakoulutettujen työolosuhteita kehitetään määrätietoisesti. Tehtävänkuvien, työnjaon ja palkkauksen on vastattava osaamista ja työn vaativuutta, Manssila sanoo.  

Sosiaalialan asiantuntijat päivittävät usein osaamistaan omalla rahalla. Talentia vaatii työnantajilta merkittävämpää panostusta työntekijöiden jatkuvaan oppimiseen. Työnantajan tulisi varata nykyistä suuremmat määrärahat ja mahdollisuudet työntekijöidensä osaamisen kehittämiseen.  

– Laadukas korkeakoulututkinto ja työnantajien tarjoama mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen varmistavat sosiaalihuollon kehittymisen asiakasturvallisesti ja ammattieettisesti, Manssila painottaa. 

Hankkeen ehdotusten mukaan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla käynnistetään ensi hallituskaudella sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten tulevaisuuden osaamistarpeiden ja työnjakojen kehittämisen tarkastelu yhteistyössä hyvinvointialueiden, korkeakoulujen ja keskeisten sidosryhmien kanssa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön välinen hanketyöryhmä käsitteli korkeakoulututkintoa täydentävän koulutuksen nykytilaa ja haasteita 10.5.2021–28.2.2023.  

Tutustu hanketyöryhmän loppuraporttiin >>

Lue opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote (14.3.2023) >>