Saaristomeren tila kiinnosti Turussa – Saaristomeren tilan tulevaisuus -seminaarissa 140 kuulijaa (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Saaristomeren fosforikuormitusta pitäisi nykytiedon valossa pienentää vähintään 100 tonnia vuodessa. Nyt Saaristomereen päätyy fosforia eri arvioiden mukaan noin 500 tonnia vuodessa. Pääosa tästä kuormituksesta on peräisin maataloudesta.

Miten Saaristomeri voi nyt ja tulevaisuudessa?

Hermanni Kaartokallio Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) esitteli loppuvuodesta päättyneen MAAMERI-hankkeen tuloksia. Kolmen tutkimuslaitoksen (SYKE, GTK, Ilmatieteen laitos) ja kolmen yliopiston (Helsingin, Turun ja Åbo Akademin) yhteistyöhanke vahvisti vuosina 2020–2022 tietopohjaa vesien- ja merensuojelusta Saaristomerellä.

Sisäinen kuormitus muodostaa rannikkoalueilla suuren osan kokonaiskuormituksesta, kun pohjasta vapautuu varastoitunutta fosforia veteen. MAAMERI-hankkeessa tuotettiin täydennettyä kartta-ainestoa siitä, millä alueilla sisäinen kuormitus näyttelee suurinta osaa rehevöitymisessä. Hankkeessa selvitettiin myös jokien tuoman ravinnekuorman merkitystä ja kehitettiin sen seurantaan soveltuvaa työkalua.

MAAMERI-hanke osoitti, että yhden ongelman ratkaisuun suunnatulla tutkimusrahoituksella voidaan tehokkaasti tuottaa monitieteistä tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi. Hankkeen loppuraportti julkaistiin 16.3., ja se on saatavissa osoitteessa: https://www.syke.fi/hankkeet/maameri

Saaristomeren tulevaisuutta ratkotaan laajalla rintamalla

Saaristomeren tilan tulevaisuus -seminaarissa kuultiin useiden toimijoiden esityksiä, joissa tarkasteltiin Saaristomerta eri näkökulmista.

SYKE:n Riikka Puntila-Dodd valaisi kuulijoita tulevaisuuden mallinnuksen työkaluista sekä siitä, miten mallinnuksia voidaan hyödyntää meren suojelussa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Elina Laurila ja Maarit Solla taas nostivat esiin maatalouden vesiensuojelun kehityskohtia mm. CAP-strategiasta ja Saaristomeren Hot Spot -tiekartasta.

Merkittävä rooli Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämisessä on myös peltojen kipsikäsittelyllä. KIPSI-hankkeen Minna Kolari ja Kati Ojala korostivat maanparannusaineiden roolia osana maatalouden vesiensuojelua ja kertoivat ajankohtaisia kuulumisia hankkeesta Saaristomeren alueelta.

Maataloustuottajien keskusliiton Airi Kulmala toi esiin viljelijöiden näkökulmaa. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelussa tulee huomioida maanomistajien ja koko yhteiskunnan tarpeet.

Luonnonvarakeskuksen Vivi Fleming avasi Katot-hankkeen toimintaa. Hankkeessa on tuotettu ehdotuksia merialuekohtaisiksi kuormituskatoiksi. Kuormituskatoilla pyritään arvioimaan, paljonko ravinnekuormaa esimerkiksi Saaristomerelle saa Suomesta maksimissaan tulla meriensuojelun näkökulmasta.

John Nurmisen Säätiön Henri Nikkonen toi puheenvuorossaan esiin ratkaisuja lantafosforin yli- ja alijäämäalueiden välisten erojen tasoittamiseen. Esimerkiksi lannan prosessoinnin, tilojen välisen yhteistyön ja lannan siirron edistämisellä voidaan siirtää fosforia alueille, joilla siitä on viljelymaalla pulaa.

Tulevaisuuden ratkaisujen metsästystä

Seminaarin yhteydessä järjestettiin työpajoja, joissa etsittiin keinoja, joilla eri toimijat voivat edistää Saaristomeren suojelun toteuttamista. Lisäksi pohdittiin tulevaisuuden tutkimustarpeita Saaristomerellä ja maatalouden vesiensuojelun käytännön toimenpiteiden toteutusta Saaristomeren alueella.

Työpajoissa ratkottiin Saaristomeren tulevaisuutta reilun 70 osallistujan voimin. Osallistujat nostivat esiin raikkaita ideoita, jotka tukevat tulevaisuudessa niin tutkijoiden kuin virkamiestenkin työtä.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Elina Laurila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 050 312 8577

Erityisasiantuntija Kati Ojala, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 023 030