Saaristomeren tila kiinnosti Turussa – Saaristomeren tilan tulevaisuus -seminaarissa 140 kuulijaa (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Saaristomeren fosforikuormitusta pitäisi nykytiedon valossa pienentää vähintään 100 tonnia vuodessa. Nyt Saaristomereen päätyy fosforia eri arvioiden mukaan noin 500 tonnia vuodessa. Pääosa tästä kuormituksesta on peräisin maataloudesta.
Miten Saaristomeri voi nyt ja tulevaisuudessa?
Hermanni Kaartokallio Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) esitteli loppuvuodesta päättyneen MAAMERI-hankkeen tuloksia. Kolmen tutkimuslaitoksen (SYKE, GTK, Ilmatieteen laitos) ja kolmen yliopiston (Helsingin, Turun ja Åbo Akademin) yhteistyöhanke vahvisti vuosina 2020–2022 tietopohjaa vesien- ja merensuojelusta Saaristomerellä.
Sisäinen kuormitus muodostaa rannikkoalueilla suuren osan kokonaiskuormituksesta, kun pohjasta vapautuu varastoitunutta fosforia veteen. MAAMERI-hankkeessa tuotettiin täydennettyä kartta-ainestoa siitä, millä alueilla sisäinen kuormitus näyttelee suurinta osaa rehevöitymisessä. Hankkeessa selvitettiin myös jokien tuoman ravinnekuorman merkitystä ja kehitettiin sen seurantaan soveltuvaa työkalua.
MAAMERI-hanke osoitti, että yhden ongelman ratkaisuun suunnatulla tutkimusrahoituksella voidaan tehokkaasti tuottaa monitieteistä tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi. Hankkeen loppuraportti julkaistiin 16.3., ja se on saatavissa osoitteessa: https://www.syke.fi/hankkeet/maameri
Saaristomeren tulevaisuutta ratkotaan laajalla rintamalla
Saaristomeren tilan tulevaisuus -seminaarissa kuultiin useiden toimijoiden esityksiä, joissa tarkasteltiin Saaristomerta eri näkökulmista.
SYKE:n Riikka Puntila-Dodd valaisi kuulijoita tulevaisuuden mallinnuksen työkaluista sekä siitä, miten mallinnuksia voidaan hyödyntää meren suojelussa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Elina Laurila ja Maarit Solla taas nostivat esiin maatalouden vesiensuojelun kehityskohtia mm. CAP-strategiasta ja Saaristomeren Hot Spot -tiekartasta.
Merkittävä rooli Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämisessä on myös peltojen kipsikäsittelyllä. KIPSI-hankkeen Minna Kolari ja Kati Ojala korostivat maanparannusaineiden roolia osana maatalouden vesiensuojelua ja kertoivat ajankohtaisia kuulumisia hankkeesta Saaristomeren alueelta.
Maataloustuottajien keskusliiton Airi Kulmala toi esiin viljelijöiden näkökulmaa. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelussa tulee huomioida maanomistajien ja koko yhteiskunnan tarpeet.
Luonnonvarakeskuksen Vivi Fleming avasi Katot-hankkeen toimintaa. Hankkeessa on tuotettu ehdotuksia merialuekohtaisiksi kuormituskatoiksi. Kuormituskatoilla pyritään arvioimaan, paljonko ravinnekuormaa esimerkiksi Saaristomerelle saa Suomesta maksimissaan tulla meriensuojelun näkökulmasta.
John Nurmisen Säätiön Henri Nikkonen toi puheenvuorossaan esiin ratkaisuja lantafosforin yli- ja alijäämäalueiden välisten erojen tasoittamiseen. Esimerkiksi lannan prosessoinnin, tilojen välisen yhteistyön ja lannan siirron edistämisellä voidaan siirtää fosforia alueille, joilla siitä on viljelymaalla pulaa.
Tulevaisuuden ratkaisujen metsästystä
Seminaarin yhteydessä järjestettiin työpajoja, joissa etsittiin keinoja, joilla eri toimijat voivat edistää Saaristomeren suojelun toteuttamista. Lisäksi pohdittiin tulevaisuuden tutkimustarpeita Saaristomerellä ja maatalouden vesiensuojelun käytännön toimenpiteiden toteutusta Saaristomeren alueella.
Työpajoissa ratkottiin Saaristomeren tulevaisuutta reilun 70 osallistujan voimin. Osallistujat nostivat esiin raikkaita ideoita, jotka tukevat tulevaisuudessa niin tutkijoiden kuin virkamiestenkin työtä.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Elina Laurila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 050 312 8577
Erityisasiantuntija Kati Ojala, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 023 030
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Tienkäyttäjien tyytyväisyys parantunut Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maanteillä7.11.2025 12:04:52 EET | Tiedote
Kesän 2025 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus osoittaa, että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella maanteiden kuntoon ollaan aiempaa tyytyväisempiä. Tulokset ovat parantuneet edellisestä kesästä. Merkittävänä tyytyväisyyteen vaikuttaneena tekijänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus näkee hallituksen myöntämän korjausvelkarahoituksen, joka on mahdollistanut runsaammat päällystykset jo toista vuotta peräkkäin.
Tiikkajansalmen siltatyömaa jää talvitauolle (Kainuu)6.11.2025 13:24:18 EET | Tiedote
Maantiellä 891 Hyrynsalmella sijaitsevalle Tiikkajansalmen sillalle tehdään laaja peruskorjaus ja tämän vuoden työt on saatu valmiiksi. Sillan kansirakenne sekä vesieristeet on kunnostettu ja samalla uusittiin tiekaiteet sekä päällysteet. Ensi vuonna liikennehaitta työmaan kohdalla on pienempi, koska korjaustöitä tehdään enimmäkseen sillan alapuolisiin rakenteisiin. Kesällä 2026 korjataan mm. sillan välituet sekä hiekkapuhalletaan ja maalataan kaikki teräsrakenteet.
Varkauden kaupunki sai tunnustusta Kämärin alueen kehittämisestä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivillä (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo)5.11.2025 14:47:09 EET | Tiedote
Perinteisiä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäiviä vietettiin viidennentoista kerran Kuopiossa 4.-5.11.2025. Varkauden Kämärin sillat ja Kämärin alueen kehittäminen palkittiin Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivien yhteydessä tunnustuksena seudullisesta teoista liikennejärjestelmän kehittämiseksi.
Valkoposkihanhien syysmuutto lopuillaan5.11.2025 10:30:06 EET | Tiedote
Kuluneen viikon aikana suurin osa Suomessa olleista valkoposkihanhista jatkoi muuttoaan kohti talvehtimisalueitaan. Ennätysmyöhäiseksi venyneen syksyn viimeisenä muuttoaaltona Barentsinmereltä tuli kuun vaihteessa vielä lisää joitakin tuhansia valkoposkihanhia, joista osa laskeutui Itä- ja Etelä-Suomen pelloille. Ensi viikonlopun jälkeen jäljelle jää meille todennäköisesti enää hyvin vähän valkoposkihanhia.
Valkoposkihanhien syysmuuton loppu pitkittyy29.10.2025 10:40:24 EET | Tiedote
Kulunut viikko ei tuonut juuri uutta valkoposkihanhitilanteeseen. Vesisateet, vastaiset tuulet ja lämpö eivät saaneet loppuja valkoposkihanhia jatkamaan matkaansa. Kauempana tundralla puhaltavat kohta myötätuulet ja ainakin sieltä poistuvat kaikki siivelle kykenevät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme