Suomen Pankin väliennuste: talous talvihorroksessa
Suomi ajautui syksyllä 2022 taantumaan Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin vuoksi. Suomen Pankin tänään julkaiseman väliennusteen mukaan talouskasvu jatkuu hyvin heikkona vuonna 2023. Poikkeuksellisen nopean inflaation ja voimakkaasti nousseiden korkojen vaikutukset välittyvät talouteen viipeellä. Taantuman odotetaan kuitenkin jäävän lyhyeksi ja lieväksi. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden turbulenssi lisää taloudellista epävarmuutta ja voi johtaa ennustettua heikompaan talouskasvuun Suomessa.
"Suomen talous on toistaiseksi pitänyt pintansa vaikeuksista huolimatta, mutta kaikkia nopean inflaation ja korkojen nousun vaikutuksia ei ole vielä nähty. Lisäksi kansainvälisen talouden riskit ovat aivan viime aikoina jälleen kasvaneet", sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Vuonna 2022 Suomen talous kasvoi 2,1 % vahvan alkuvuoden ansiosta, mutta sota ja energiakriisi käänsivät suhdanteen suunnan. Talous supistuu ennusteen mukaan 0,2 % vuonna 2023. Koska korkojen oletetaan ennusteessa jäävän aiempaa korkeammiksi eikä Suomen vientikysynnässä ole odotettavissa nopeaa elpymistä, talouskasvu jää lähivuosina kituliaaksi. Talous kasvaa ennusteen mukaan 0,9 % vuonna 2024 ja 1,5 % vuonna 2025.
Inflaation odotetaan palautuvan alle 2 prosenttiin vuonna 2024
Kuluttajahinnat nousivat vuonna 2022 poikkeuksellisen nopeasti. Loppuvuodesta energian hinnat laskivat nopeasti, ja kuluttajahintojen nousupaineet helpottavat kuluvan vuoden aikana. Vuonna 2023 inflaatio on ennusteen mukaan 4,6 %. Myös palveluiden ja kulutustavaroiden hintojen nousu hidastuu vähitellen, ja inflaatio palautuu alle 2 prosenttiin vuonna 2024.
Työllisyys vahvistui merkittävästi vuonna 2022. Suhdanteen heikkeneminen pysäyttää työmarkkinoiden suotuisan kehityksen. Talouskasvun pysähtyminen jää kuitenkin niin lyhytkestoiseksi, että työllisyys säilyy hyvänä myös lähivuosina.
Ennusteen suurimmat riskit liittyvät rahoitusoloihin, energiamarkkinoihin ja nopean inflaation pitkittymiseen ja voivat toteutuessaan johtaa ennakoitua heikompaan talouskehitykseen.
Suomen talouden väliennuste, maaliskuu 2023
Lisätiedot:
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum
+35891832363
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme