Audiomedia Oy

Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Kari T Korhonen: Metsien monimuotoisuus on monella tapaa parantunut

Jaa
Puheet metsien hiilinielujen romahtamisesta ovat liioittelua.

Valtakunnan metsien inventointiin liittyvän osatutkimuksen mukaan Suomen metsien monimuotoisuus on kehittynyt myönteisesti. - Olennaista on se, että kaikkien seurattavien asioiden suhteen olemme parempaan suuntaan menossa. Keskeisenä mittarina käytettyjen lehtipuiden ja lahopuiden määrä on lisääntynyt, sanoo tutkimusta johtanut Luken tutkimuspäällikkö Kari T Korhonen.

-Puheet hiilinielun romahtamisesta ovat liioittelua. Vaikka metsien kasvu on hidastanut, meillä metsät kasvavat edelleen enemmän kuin sieltä hakataan. Kun puusto vanhenee, kasvu ei jatku entisenkaltaisena. Jos hiilinielujen kasvattamiseksi ruvetaan rajoittamaan hakkuita, puitten kasvu hiipuu, puuston luontainen kuoleminen kasvaa ja ennen pitkää nielu supistuu sen myötä.

Puuston hehtaarikohtaisen määrän merkittävä lisäys on Korhosen mukaan seurausta siitä, että sodan jälkeisten runsaiden hakkuiden jälkeen on metsät kyetty tehokkaasti uudistamaan. –Hehtaarikohtainen kuutiometrimäärä on noussut uskomattoman paljon vuosikymmenien aikana. Kasvu koskee kaikkia puulajeja, metsiin on tullut lisää lehtipuustoa ja puut ovat järeytyneet.

Hakkuiden rajoittaminen järjetöntä

Metsien hiilivarasto on viimeisen 50 - 60 vuoden aikana kasvanut rajusti ja se on Korhosen mukaan seurausta siitä, että hyvällä hoidolla on saatu Suomen metsät kuntoon. - Nyt kun metsät ovat melkein täyspuustoisia, hiilivarastoa ei kyetä paljoakaan lisäämään. Ennusteiden mukaan puumäärää voidaan edelleen jonkun verran kasvattaa, vaikka metsiä hyödynnettäisiinkin tehokkaasti.

–Tuntuisi järjettömältä, jos Suomessa lähdettäisiin hakkuukielloilla rassaamaan metsäalaa, joka on pystynyt vuosikymmenien aikana lisäämään nieluvarastojaan. Ilmastopolitiikassa pitäisi tarttua ensin uusiutumattomia käyttävien sektoreiden päästöihin. Mikään muu ala kuin metsäala ei voi sanoa, ettei muutu päästölähteeksi koskaan. Ilmastopolitiikassa on paljon etupolitiikkaa, jossa joillekin maille sopii, että muut saavat hoitaakseen nielutaakan.

Korhonen muistuttaa, että puhuttaessa nieluista ja luontokadosta, pitäisi puhua koko maankäyttösektorista kuten kaupunkirakentamisesta ja maataloudesta. - Kun kaupunkialueiden puustoisuuden lisääminen on yksi EU:n tavoitteita, tulisi meidänkin suurimmissa kaupungeissamme lisätä puustoa. Kun Suomessa rakennetaan, aina kaatuu metsää. Tulevaisuuden kaupungistumisen ja maahanmuuton seurauksena rakentaminen kasvaa ja aiheuttaa varmasti metsäkatoa.

Avohakkuita ei tule kieltää – jatkuva kasvatus vähentää puuston määrää

Jos avohakkuut kiellettäisiin, Korhosen mukaan nykyisiä puumääriä ei saataisi liikkeelle muutoin kuin tekemällä hakkuita isoilla alueilla. – Avohakkuualat eivät ole Suomessa kasvaneet, vaan puuta tulee hehtaaria kohden aiempaa enemmän puuston keskitilavuuden kasvun ansiosta. Harvennushakkuualat ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet.

–Laajamittaisempi siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen merkitsisi puun korjuun hankaloittamista. Puuston tulisi jatkuvassa kasvatuksessa olla uusiutumisen takia huomattavasti harvempaa, mikä merkitsee puuston pääoman laskua. Luontaisen uudistamisen hakkuiden väheneminen viime vuosikymmeninä puoleen selittyy sillä, että se on epävarma uudistamismenetelmä samaan aikaan kun viljelyketju on kehittynyt valtavasti tuottaen hyviä tuloksia.

Korhosen mukaan monimuotoisuuden kannalta on metsissä menty hyvään suuntaan. – Me tarvitsemme tasapainon suojelun ja talouskäytön välillä. Olemme vähentäneet metsänhoidon kovia menetelmiä ja lisänneet luonnonhaittoja vähentäviä, metsille tyypillisiä menetelmiä. Esimerkiksi avohakkuualueilla kuhisee toisenlaista elämää, mikä myös lisää monimuotoisuutta. Avohakkuualoilla suojellaan metsiä myös metsäpaloilta.

–Puulajien suhteen huolestuttavaa on, että ennen mäntyvaltaiset Etelä-Suomen nuoret metsät ovat nyt kuusivaltaisia. Kun kuusta kasvaa nyt väärilläkin karuilla paikoilla, sinä piilee kuivumisen ja kirjanpainajan leviämisen riski.

EU:n komissio luottaa enemmän ympäristöjärjestöihin kuin hallituksiin

Eurooppalaista metsäkeskustelua hallitsevat Korhosen mukaan ilmastoasiat ja EU:n aloitteiden myötä monimuotoisuus- ja suojeluteemat. –Ongelmana on se, että komission tiedot Pohjois-Euroopan metsäasioista eivät ole kummoisia, eivätkä EU:n virkamiehet luota suomalaisiin virkamiehiin.

-Komissio kuuntelee enemmän ympäristöjärjestöjä ja pitävät niitä enemmän toden puhujina kuin virkavastuullaan toimivia ministeriöiden virkamiehiä, mikä on erittäin huolestuttavaa. Kun Suomessa on ollut aina vahva luottamus virkakuntaan, on meidän historiastamme vaikea ymmärtää, mistä se johtuu.

Vaikka valtakunnan metsien inventointia tehdään lähes jokaisessa EU maassa, Korhonen muistuttaa, että yhtä pitkää seurannan aikasarjaa kuin Suomessa, ei ole muualla kuin pohjoismaissa. –Monet maat ovat aloittaneet metsävaroihin ja monimuotoisuuteen liittyvän seurannan vasta 2000 - luvulla.

Tutkimuspäällikkö Kari T Korhosen haastattelu perustuu valtakunnan metsien inventointiin liittyvään osatutkimukseen, minkä tarkoituksena on tuottaa tietoa metsien monimuotoisuudelle merkittävien rakennepiirteiden kehityksestä viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Tutkimuksen tarkastelussa ovat olleet vanhat metsät, puulajit, hakkuut ja maanmuokkaustavat, säästöpuut sekä kuollut puu ja sekametsät.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi



Lisätietoja: Kari Korhonen, kari.t.korhonen@luke.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Luken tutkimusprofessorit: Ilmastotavoitteita ei pidä laskea metsien nielujen varaan16.7.2025 08:22:28 EEST | Artikkeli

Hakkuiden vähentämisellä saavutettava ilmastohyöty vähäinen 17 vuotta Britanniassa työskennelleen Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mukaan Suomen ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Kun hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä, tarvitaan tehokkaampia toimia. Tutkimusprofessori MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suur

Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli

Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee

MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli

Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol

Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli

Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi

Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli

Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye