SDP:n Johan Kvarnström: Ilmastolaki tarvitsee kumppanikseen luontolain

Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen vuoteen 2030 ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Ilmasto- ja luontotoimet liittyvät kiinteästi yhteen, sillä etenevä ilmastonmuutos heikentää sekä ihmisten hyvinvointia että luonnon monimuotoisuutta. SDP-vetoinen hallitus oli etunenässä ajamassa myös uutta ilmastolakia, joka astui voimaan viime kesänä.

Ympäristöministeriön tuoreen selvityksen mukaan nykylainsäädännöllä luontokatoa ei vielä pysäytetä.

– Tutkimusten mukaan suomalaiset haluavat kokonaisvaltaisia, järjestelmätason ratkaisuja ilmasto- ja luontokysymyksiin. Niinpä seuraavaan hallitusohjelmaan on syytä viedä kirjaus luontolaista, joka velvoittaa päättäjiä yli vaalikausien ja ohjaa pitkäjänteisyyteen, toteaa Kvarnström.

Kvarnströmin näkemyksen mukaan luontolaki voisi ottaa mallia ilmastolaista. Luontolaissa voitaisiin määritellä luontopolitiikan lainsäädännölliset kehykset ja tavoitteet sekä vastuutahot, luoda suunnitelmat tavoitteiden toteuttamiseksi ja kehittää toteutumisen seurantajärjestelmä. Ilmastolain tavoin eduskunnalle annettaisiin luontoa koskevat selonteot ja selvitykset. Asiantuntijaelin Luontopaneelin resursseista olisi huolehdittava.

– Edistymisen säännöllinen seuraaminen mahdollistaisi myös suunnan korjaamisen, jos tavoitteiden saavuttaminen sovituilla keinoilla ei edisty. Luontoa ja ilmastoa koskevat päätökset on erityisen tärkeää perustaa uusimpaan tutkimustietoon ja luontolain keinoin voitaisiin koota myös hajanainen luontotieto yhteen kaikkien toimijoiden käyttöön. Tällaisen keräämisen ja koordinoinnin avulla luonnon monimuotoisuuden tilaa voitaisiin järjestelmällisesti seurata, Kvarnström kuvailee.

Ministeri Ville Skinnari (sd.) totesi tiistaina IPCC:n ilmastoraporttia kommentoidessaan, että Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Kvarnström katsoo, että sama pätee myös luontopoliittisiin tavoitteisiin.

– On ilo huomata, että yritykset ottavat myös luontokadon vakavasti. Yritysmaailma tarvitsee ennakoitavuutta ja vakaata investointiympäristöä. Luontolaki antaisi selkeät suuntaviivat myös luontopolitiikkaan.

Luontokato on noussut suomalaisten huolenaiheena ilmastonmuutoksen rinnalle. Tämänvuotisen Ilmastobarometrin mukaan 64 % vastaajista toivoi hallitukselta aktiivisempia toimia luontokadon pysäyttämiseksi.

– Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yhtä kohtalokas ongelma kuin ilmastonmuutos ja vaatii pikaisia ja tehokkaita, mutta myös reiluja ja oikeudenmukaisia toimia. Tiedämme, millainen kansallisaarre luontomme on, ja tästä syystä haluamme vaalia sitä, Kvarnström uskoo.