Listaamattomien yritysten voitonjako reagoi voimakkaasti muutoksiin osinkoverotuksessa

Suomessa osinkotuloja listaamattomista yrityksistä verotetaan kevyemmin, jos tuloja on alle tietyn euromäärän ja alle tietyn prosenttiosuuden osakkeiden matemaattisesta arvosta, eli niiden osuudesta yrityksen nettovarallisuuteen (varat – velat). Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan 2010-luvulla tehtyjä muutoksia näihin veroasteikon raja-arvoihin ja tutkitaan kuinka yritysten omistajat reagoivat veronmuutoksiin.

”Yritysten omistajat pystyvät optimoimaan yrityksestä nostamiensa osinkotulojen määrän ja nostavat osinkotuloja matalamman verotuksen raja-arvoihin asti. Osinkoverotuksen rajojen kiristämisen myötä suurempi osuus voitoista jätettäisiin yritykseen kerryttämään nettovarallisuutta, ja pienentyneet osingot maksettaisiin omistajille osin palkkana osingon sijaan”, vanhempi tutkija Aliisa Koivisto VATT:sta tiivistää tutkimuksen havainnot.

Yritysten voitonjako reagoi voimakkaasti muutoksiin osinkoverotuksessa

Vuosina 2006–2011 kevyemmän osinkoverotuksen euromääräinen raja oli 90 000 euroa. Vuonna 2012 rajaa laskettiin 60 000 euroon ja vuodesta 2014 raja-arvo on ollut 150 000 euroa. Raja-arvon jälkeen osinkotulot ovat korkeammin verotettua pääomatuloa.

Vuoden 2014 veromuutos kevensi korkean nettovarallisuuden yritysten osinkoverotusta huomattavasti. Tutkimuksessa havaitaan, että nämä varakkaat yritykset kasvattivat omistajille maksettavia osinkoja keskimäärin 8 prosenttia samalla kun omistajan palkka samasta yrityksestä pieneni 8 prosenttia.

”Yrityksestä nostettavien osinkotulojen määrää on helppo optimoida. Yritysten omistajat nostavat osinkotuloja usein matalamman osinkoverotuksen raja-arvoihin asti ja muuttavat voitonjakoa veroasteikon raja-arvojen muuttuessa”, kertoo Aliisa Koivisto.

Nettovarallisuusraja käytännössä määrittää nostettavien osinkotulojen enimmäismäärän

Osinkovero on Suomessa matala listaamattomille yrityksille, joilla on vahva nettovarallisuus, sekä kansainvälisesti verrattuna että verrattuna muihin tuloveroihin. Erityyppisten yritysten omistajat ovatkin hyvin erilaisessa asemassa verotuksellisesti.

Vuosina 2006–2013 matalamman osinkoverotuksen raja oli 9 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Vuodesta 2014 lähtien on ollut voimassa nykyinen 8 prosentin raja-arvo.

Tutkimuksessa havaitaan, että nettovarallisuusrajan madaltaminen vaikutti voimakkaasti maksetun osingon määrään. Yritykset, jotka maksoivat aiemmin osinkoa 9 prosenttia suhteessa nettovarallisuuteen, kiristivät osingon maksua uuden raja-arvon mukaisesti vastaamaan 8 prosenttia nettovarallisuudesta.

”Valtaosa yrittäjistä ei nosta osinkotuloja yli nettovarallisuusrajan, koska raja-arvon ylimeneviä osinkotuloja verotetaan ansiotulona ja heidän olisi lähes sama nostaa yrityksestään palkkaa. Siirtämällä osingonjakoa omistaja voi myös lykätä veronmaksua sekä kasvattaa yrityksen nettovarallisuutta, mikä mahdollistaa kevyemmän osinkoverotuksen tulevaisuudessa”, toteaa Aliisa Koivisto.

Osinkoveron muutoksilla ei havaittu vaikutuksia yritysten liikevaihtoon tai investointeihin.

Tutkimuksessa hyödynnetään laajoja suomalaisia rekisteriaineistoja, jotka kattavat kaikkien suomalaisten yksityisessä omistuksessa olevien yritysten verotiedot vuosilta 2006–2016. Osinkoverotuksessa tapahtuvat muutokset luovat tutkimusasetelman, jonka avulla on mahdollista aidosti tutkia osinkoverotuksen vaikutuksia voitonjakoon ja muihin päätöksiin.

Tutkimus:
Aliisa Koivisto (2023) Tax planning and investment responses to dividend taxation. VATT Working Paper 154

Osinkoverotuksesta:
Suomessa osinkotuloja verotetaan keveämmin, jos tuloja on korkeintaan 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, eli niiden osuudesta yrityksen nettovarallisuuteen. Tällöin alle 150 000 euroa alittavasta osasta 75 % on verotonta tuloa ja loput veronalaista pääomatuloa, tarkoittaen käytännössä 7,5 % pääomatuloveroa osingolle. Ulosmaksetusta osingosta on kuitenkin lisäksi jo maksettu 20 % pääomatulovero, eli kokonaisvero osingolle sisältäen osinko- ja yhteisöveron on 25,5 %.

30 000 euroon verotettavaa tuloa asti pääomatulovero on 30 % ja sen jälkeen 34 %. Koska osinkoverosta iso osa on verovapaata, vaikuttaa pääomatuloveron progressio vasta yli 140 000 euron osinkoihin, kun jätetään huomiotta muut pääomatulot. 150 000 euron ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 %. Efektiivisesti osinkoveroaste on yli 150 000 euron ylittäville osingoille 28,9 % ja 43,1 %, kun yhteisövero lasketaan mukaan.

Jos osinko on yli 8 % osakkeen matemaattisesta arvoista, rajan ylittävistä osinkotuloista 75 % on verotettavaa ansiotuloa. Yhteisövero huomioituna verotus on samantasoista kuin palkkatulolle. Osingoista maksettava vero riippuu myös osakkaan muista ansio- ja pääomatuloista.