370 vuotta muinaismuistohallintoa – Museoviraston historiasta kertova kirjasarja valmistunut

Sarjan uusin osa Kulttuuriperintöala yhteiskunnan muutoksessa kertoo, kuinka vuonna 1917 perustetusta muinaistieteellisestä toimikunnasta tuli Museovirasto vuonna 1972.
Teos kattaa kahden ensimmäisen pääjohtajan, C. J. Gardbergin ja Henrik Liliuksen, pääjohtajakaudet. Heidän aikanaan virastona ja tutkimuslaitoksena aloittaneesta Museovirastosta tuli viranomainen, jonka tehtävänä oli toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön asiantuntijana, palvelujen tuottajana ja toimialansa kehittäjänä.
Yhteistyötä ja haastatteluja
Teoksen pohjana on dosentti Allan Tiitan käsikirjoitus, jonka on viimeistellyt Museoviraston nykyistä edeltävä pääjohtaja Juhani Kostet. Käsikirjoitusta varten Tiitta ja Kostet haastattelivat useita Museovirastossa sen alkuvuosina 1970-luvulla työskennelleitä henkilöitä.
Historiasarja on esillä olevien kirjoittajien lisäksi suuren taustajoukon yhteistyön tulos. Monet vuosikymmenten varrella kulttuuriperintöalalla toimineet ovat ottaneet Museoviraston historian toteuttamisen omakseen ja auttaneet kirjoittajia muodostamaan kuvan viraston roolista ja toiminnasta kulttuuriperintöalalla.
”Kiitokset kaikille tavalla tai toisella mukana olleille ja tietojaan tutkijoille luovuttaneille. Erikoiskiitoksen pyyteettömästä tuesta ansaitsee entinen osastonjohtaja, nyt jo edesmennyt Torsten Edgren, joka luki käsikirjoitusta väsymättömästi, nosti sivuille monia huomiota vaille jääneitä ilmiöitä ja kaivoi arkistoistaan piilossa olleita aineistoja. ” kertoo Juhani Kostet.
Muinaismuistohallinnon vaiheet
Nyt julkaistu teos täydentää Muinaistieteellisen toimikunnan ja Museoviraston historiaa käsittelevän kirjasarjan, joka edelliset osat on julkaistu vuosina 2016 ja 2020. Sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet
- 1 / Kuninkaallinen ja keisarillinen muinaismuistohallinto – Suomen muinaismuistohallinto 1630–1917, Mikko Härö – Juhani Kostet 2020
- 2 / Tutkimuksen ja hallinnon ristiaallokossa – Muinaistieteellinen toimikunta 1917–1972, Visa Immonen 2016
- 4 / Suomen kansallismuseo – Ikkuna menneeseen ja tulevaan, Tuukka Talvio 2016
Muinaismuistohallinnon historia on nyt käsitelty vuodesta 1630 vuoteen 2003 asti. Historian kirjoittajan, pääjohtaja emeritus Juhani Kostetin ja hänen edeltäjänsä Paula Purhosen kaudet (2004–2019) jäävät odottamaan seuraavan historioitsijapolven katsetta ja käsittelyä.
”Kun aloitin Museoviraston pääjohtajana vuoden 2010 alussa, otin yhdeksi tavoitteekseni Museoviraston historiateoksen toteuttamisen. Silloin en tullut ajatelleeksi, että tutkimus ja kirjoittaminen kestäisi vuosikymmenen. Vuosien työ on nyt kuitenkin maalissa”, iloitsee Kostet.
Kulttuuriperintöala yhteiskunnan muutoksessa – Museovirasto 1972–2003
Allan Tiitta – Juhani Kostet
2023, 452 s., sid. ISBN 978-951-616-270-9
Museoviraston julkaisuja 4
Julkaisujen myynti
Yksittäisen kirjan hinta on 39 euroa (sis. alv). Koko sarjan voi ostaa pakettihintaan 120 euroa (sis. alv). Kirjaa myy Suomen kansallismuseon museokauppa sekä verkkokauppa. Verkkokaupassa hintaan lisätään postikulut.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juhani Kostet
pääjohtaja emeritus
juhani.kostet@gmail.com, p. 050 546 0518
Arvostelukappaleita voi tilata osoitteesta anna.lantee@museovirasto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Museovirasto
Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Museovirasto
Museovirasto avusti paikallismuseoiden hankkeita 430 000 eurolla17.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Avustusta myönnettiin vuodelle 2025 kaikkiaan 67 hankkeelle yhteensä 430 000 euroa. Valtaosa haetuista ja myönnetyistä avustuksista kohdentui paikallismuseoiden kokoelmatyöhön ja museorakennusten korjauksiin.
//KORRIGERAT MEDDELANDE // BILDEN MÅSTE BYTAS UT // Vasaskeppets lillasyster Falken hittad i Finska viken13.6.2025 09:16:47 EEST | Pressmeddelande
Vi ber er korrigera den bild av 3D-mallen som används i Falken-nyheterna och som medföljer detta meddelande. Det finns ett upphovsrättsproblem med den tidigare bilden. Forskare inom programmet Forskningsprogrammet Forgotten Fleet Glömda flottan har fastställtidentifierat ett skeppsvrak att vraket utanför Porkala i Finska viken är pinasssom krigsfartyget Falken, sjönk hösten 1651,. Falken byggdes åt som tillhördekung Gustav II Adolf användes och ssenare under Drottning Kristina och . Falken spelade en central roll i den svenska flottan – både i strid och som transportfartyg för åt högt uppsatta personer.
// KORJATTU TIEDOTE // Kuva vaihdettava // Vasa-laivan pikkusisko Falken löytynyt Suomenlahdelta13.6.2025 09:16:47 EEST | Tiedote
Pyydämme korjaamaan Falken-uutisissa käytetyn 3D-mallin kuvan ja kuvaajatiedon tämän tiedotteen mukana olevaan. Aiemmassa kuvassa on tekijänoikeusongelma. Unohdettu laivasto -tutkimusohjelmassa on tunnistettu Suomenlahdelle Porkkalan edustalle uponnut hylky pinassi Falkeniksi, joka kuului kuningas Kustaa Aadolfille ja myöhemmin kuningatar Kristiinalle. Vuonna 1651 uponnut Falken oli tärkeä osa Ruotsin laivastoa niin sotatoimissa kuin merkkihenkilöiden kuljettajana.
Antin talo Seurasaaressa on taas avoinna mittavan restauroinnin jälkeen10.6.2025 12:26:06 EEST | Tiedote
Säkyläläisen umpipihatalon, Antin talon, restaurointi on valmistumassa. Vuonna 2019 alkanut restaurointihanke on yksi Seurasaaren museorakennusten suurimmista. Antin talo on Seurasaaren ulkomuseon suurin rakennuskokonaisuus ja yksi suosituimmista vierailukohteista.
Vasaskeppets lillasyster Falken hittad i Finska viken9.6.2025 16:29:32 EEST | Pressmeddelande
Forskare inom programmet Forskningsprogrammet Forgotten Fleet Glömda flottan har fastställtidentifierat ett skeppsvrak att vraket utanför Porkala i Finska viken är pinasssom krigsfartyget Falken, sjönk hösten 1651,. Falken byggdes åt som tillhördekung Gustav II Adolf användes och ssenare under Drottning Kristina och . Falken spelade en central roll i den svenska flottan – både i strid och som transportfartyg för åt högt uppsatta personer.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme