Europarlamentaarikko Alametsä: EU:n siviilikriisinhallinta kaipaa vahvempaa sitoutumista jäsenmailta

Ulkoasiainvaliokunnan keskiviikkona hyväksymä mietintö määrittää parlamentin kannat siviilikriisinhallinnan kompaktiin, eli EU:n siviilikriisihallinnan kehittämiseen tähtäävään sopimukseen, jonka jäsenmaat tulevat hyväksymään toukokuussa. Mepit kehottavat jäsenvaltioita lisäämään kriisinhallinnan kunnianhimoa, osoittavan sille riittävät resurssit, ja sitoutumaan aidosti siviilikriisinhallinnan kehittämiseen.

“Ukrainan sota on muuttanut Euroopan, ja koko maailman, turvallisuustilannetta. Se on johtanut aikaisempaa isompiin sotilaallisiin panostuksiin. Samalla olisi kuitenkin tärkeää lisätä myös ei-sotilaallista tukea kriisialueiden avuksi. EU:n pitää vahvistaa kokonaisvaltaista varautumistaan tuleviin kriiseihin”, Alviina Alametsä toteaa.

EU:lla on tällä hetkellä 12 siviilikriisinhallintaoperaatiota Afrikassa, Balkanilla, Itä-Euroopassa ja Lähi-Idässä. “Siviilikriisinhallinta on tärkeä osa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämistä. Perinteiset siviilikriisinhallinnan tehtävät, kuten poliisitoiminta, oikeusvaltion vahvistaminen, turvallisuussektorin uudistaminen, aseistariisunta ja rauhansopimusten valvonta ovat edelleen tärkeitä toimia kriisialueiden vakauttamiseksi. Silti niitäkin on mukautettava uusiin haasteisiin sopiviksi”, Alametsä kertoo.

Parlamentin mietinnössä korostuu muun muassa siviilikriisihallinnan vaikuttavuuden vahvistaminen, naisten osuuden lisääminen EU:n kansainvälissä operaatioissa ja kyberturvallisuuden tehostaminen. 

Mietinnössä nostetaan esille myös siviilikriisinhallinnan rajalliset resurssit. Siihen suunnattu rahoitus on pysynyt vuosia lähes ennallaan, ja jäsenmaiden lähettämästä henkilökunnasta 78 prosenttia tulee vain kymmenestä jäsenmaasta. Samaan aikaan siviilikriisinhallinnalta vaaditaan jatkuvasti enemmän, ja toiminnan kustannukset ovat nousseet.

“Valitettavasti suuri yleisö ei tunne siviilikriisinhallintaa kovin hyvin. Ilman kansalaisten painetta, ei myöskään poliitikoilla ole tarvetta sitoutua vahvemmin siviilikriisinhallinnan kehittämiseen”, Alametsä sanoo.

“EU:lla ja monella jäsenmaalla on paljon opittavaa Suomelta, joka on siviilikriisinhallinnan mallioppilas. Suomi on yksi väkilukuun suhteutettuna eniten asiantuntijoita siviilikriisinhallintaoperaatioihin lähettävistä EU-maista”, Alametsä muistuttaa.

“Maailman epävakaus ja tulevaisuuden epävarmuudet tarvitsevat ehdottomasti lisää siviilikriisinhallintaa. Oli iso kunnia edistää asiaa Euroopan parlamentin kautta - varsinkin, kun EU juuri juhlii 20-vuotista siviilikriisinhallinnan taivaltaan”, Alametsä toteaa.