Kymin ammattikoulun sisätiloja suojeltiin, suurjännitepylväitä ja mattolaitureita ei

Kymin entisen ammattikoulun juhlasali ja lämpiö kiinteine kalusteineen suojeltiin

Rakennuksen ja taideteosten omistajat esittivät yhdessä 28.5.2020 juhlasalin ja lämpiön kokonaisuuden suojelemista rakennusperintölailla. Esitystään he perustelivat, että vuonna 1933 valmistunut juhlasali ja sen lämpiötila ovat kokonaistaideteos, joka on voitava suojella sellaisenaan tuleville polville

Kymin entinen ammattikoulu rakentui kolmessa vaiheessa vuosien 1921 ja 1933 välisenä aikana. Nyt suojellut tilat sijaitsevat viimeisimpänä valmistuneessa osassa. Rakennuksen suunnittelusta vastasi arkkitehti Selim A. Lindqvist apunaan viimeisessä osassa arkkitehti Sigurd Frosterus. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri on kauttaaltaan jugendtyyliä. Rakennus toimi Kymin Osakeyhtiön ammattikouluna aina vuoteen 1976 saakka. Juhlasali oli enemmänkin yhtiön tilaisuuksissa käytetty juhlatila kuin koulutapahtumien paikka. Tällä hetkellä rakennuksessa toimii päiväkoti ja steinerkoulu.

Juhlasali ja lämpiö taideteoksineen muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kokonaistaideteoksen, jonka suojeleminen asemakaavan suojelumääräyksin ei ole riittävää. Siksi on perusteltua suojella edellä mainitut sisätilat kiinteine sisustuksineen rakennusperintölain nojalla. Rakennus muutoin voidaan suojella asemakaavalla. Päätöksen valitusaika on edelleen käynnissä.

Kuusankosken rantapuiston suurjännitejohtopylväitä ei suojeltu

Kuusankoski Seura ry esitti aloitteessaan 26.8.2022, että Kouvolan Kuusankoskella Kymin Osakeyhtiön rakentamat suurjännitejohtopylväät nro 8, 9 ja 10 tulisi suojella rakennusperintölain nojalla. Kuusankoski-Seura ry:n näkemyksen mukaan voimajohtolinjalla on merkittävää teollisuushistoriallista, rakennusteknistä sekä kaupunkikuvallista arvoa. Vastaavanlaisia betonipylväitä ei ole missään muualla
Suomessa. Edellisen kerran suurjännitepylväiden lakisuojelua käsiteltiin 2000-luvun alussa, jolloin ympäristöministeriö ei vahvistanut silloisen ympäristökeskuksen myönteistä päätöstä.

Vuonna 1948 valmistuneesta 16 pylvään kannattelemasta voimalinjasta Mäkikylän ja Kymin Osakeyhtiön Kuusankosken tehtaiden välillä on jäljellä kyseiset 3 pylvästä Kuusaan sillan länsipuolella sekä 4 pylvästä tehtaan päässä. Museovirasto on asiantuntijalausunnossaan todennut, että pylväät ovat paikallisesti merkittäviä ja ne ovat säilyttämisen ja kunnostamisen arvoisia myös yksittäisinä.

Koska pylväät eivät ole valtakunnallisesti arvokkaita eikä niissä ole sisätiloja ja lisäksi ne sijaitsevat runsas vuosi sitten lainvoiman saaneen asemakaavan alueella, pylväiden suojelemiseen rakennusperintölain nojalla ei ole edellytyksiä. Päätöksen valitusaika on edelleen käynnissä.

Lappeenrannan Halkosaaren mattolaitureita ei suojeltu

Lappeenrannan Kilta ry teki suojeluesityksen Halkosaaren mattolaitureiden suojelemisesta. Ensisijaisesti hakemuksessa esitettiin mattolaiturien suojelua, jotta ne saadaan kunnostettua alkuperäiseen, kulttuuriperinteen mukaiseen käyttöönsä. Toissijaisesti esitetään suojelua laiturien kunnostamiseksi muuhun virkistyskäyttöön.
Halkosaaren mattolaiturit ovat sijainneet nykyisellä paikallaan 1950-luvun keskivaiheilta. Mattolaiturit ovat puisia ja niitä on uusittu ja korjattu ajansaatossa moneen kertaan. Nykymuotoiset mattolaiturit ovat vuosituhannen taitteesta eli noin 20 vuotta vanhat.

Museovirasto on asiantuntijalausunnossaan todennut, että Halkosaaren mattolaitureilla ei ole rakennusperintölain tarkoittamaa valtakunnallista, maakunnallista tai paikallista merkitystä. Niiden ei myöskään katsota täyttävän rakennussuojelulain suojelukohteelle asettamia vaatimuksia. Päätöksen valitusaika on edelleen käynnissä.