Kevään eduskuntavaaleissa nämä aiheet ovat pinnalla, mutta on syytä myös pohtia Suomen rakenteellisia haasteita ja mihin suuntaan haluamme asumistamme kehittää. Suomalaisten keskeisintä ja suurinta omaisuutta ovat asuinkiinteistöt, asunto-osakkeet sekä loma-asunnot. Yli miljoona suomalaista perhettä asuu omassa omakoti- tai paritalossa sekä yli 250 000 taloutta asuu omassa rivitaloasunnossa. Kerrostaloasujien määrä omassa omistusasunnossa on noin 500 000 asuinkuntaa. Loput noin 28 % väestöstä asuu vuokra-asunnoissa.

Asuminen on kaikille välttämätöntä ja erityisesti työn perässä muuttaminen tulisi olla huomattavasti nykyistä helpompaa. Näemme erityisen tärkeänä, että muuttamisen ja asunnonvaihdon esteet tulisi saada mahdollisimman mataliksi. Moni haluaa tehdä etätyötä omasta kodista käsin ympäri Suomea ja toisaalta monet haluavat muuttaa kasvukeskuksiin. Asuntojen hinnoissa on sijainnin mukaan suuria eroja täysin samanlaisissa asunnoissa. Energian hinnan nousu käynnisti suuren tarpeen saada taloista energiatehokkaampia. Viimeisin haaste EU:n suunnalta tuli, kun energiatehokkuusdirektiivi hyväksyttiin Euroopan parlamentissa. Vielä ei tiedetä varmuudella millä laajuudella tämä vaikuttaa vanhojen talojen energiatehokkuusvaatimuksiin, mutta uusien talojen osalta on melko selvää, että vaatimukset kiristyvät varsin nopeastikin niin sanotun nollaenergian suuntaan.

Nämä asiat yhdessä on koottu muun muassa seuraaviin keskeisimpiin tavoitteisiin, joita pyydämme päättäjien huomioivan, kun asumista ja asunnonvaihtoa viedään suomalaisia hyödyttävään suuntaan seuraavalla hallituskaudella:

• 4 % varainsiirtoveron laskeminen kiinteistökaupoissa samalle 2 % tasolle kuin asunto-osakekaupoissa.
• Kiinteistöjen peruskorjaamisen ja erityisesti energiaremonttien tukien säilyttäminen, lisääminen ja remonttien rahoituksen mahdollistaminen esimerkiksi valtion takauksilla.
• EU:n energiatehokkuusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano järkevästi siten, että se ei liikaa vaikuta kiinteistöjen arvoihin.
• Vastuukysymysten tarkennukset ja järkevöittäminen maakaaressa erityisesti kiinteistökauppojen pitkän 5 vuoden vastuuajan osalta.
• Asuntoon kohdistuvien työsuoritusten ja perusparannusten nykyistä laajempi kotitalousvähennysoikeus, sisältäen energiatodistukset, kuntotarkastukset ja muut asunnon vaihtoon liittyvät kustannukset.
• Asuntolainojen korkovähennysten palauttaminen, mikäli korkotaso säilyy nykytasolla.
• Asuntoihin ja kiinteistöihin liittyvien viranomaisrekisterien kustannustehokkuus ja toteutus sekä tiedon saatavuus pitää saada nykyistä huomattavasti nopeammaksi ja tehokkaammaksi.

Välitysliikelain, välityslain sekä hyvän välitystavan noudattaminen tulee olla paremmin ja tasapuolisemmin valvottua ja erityisesti uusien verkossa toimivien palvelujen osalta lain noudattaminen pitää olla samalla tasolla kuin muunkin välitystoiminnan, jotta kuluttaja ei joudu huonompaan asemaan.