Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan terveys koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Kaikkia alle 18-vuotiaita koskevan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti jokaisella lapsella on oikeus terveyteen, riittävään ravintoon, sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon, terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön, koulutukseen sekä lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan. Lapsen oikeuksien sopimus pyrkii varmistamaan lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset elinolosuhteet sekä hyvän kasvun aikuisuuteen.

Viime vuosina lasten ja nuorten hyvinvointia ovat kuormittaneet peräkkäiset ja päällekkäiset kriisit – ilmastokriisi, koronapandemia ja Ukrainan sota. Lapsen oikeuksien viestinnän teema sekä muistuttaa valtion velvoitteesta turvata lasten suotuisa kasvu että kiinnittää huomion keinoihin, joilla heidän hyvinvointiaan voidaan vahvistaa. Lapsia ja nuoria itseään on tärkeää kannustaa keskustelemaan ja kertomaan, mistä heidän hyvinvointinsa muodostuu.

Erityisesti nuorten mielenterveys on ollut koetuksella. Yksinäisyyden ja ahdistuneisuuden kokemukset sekä mielialaan liittyvät huolet ovat yleistyneet (Kouluterveyskysely; Thl.fi). Kasautuneiden ongelmien ratkomisen lisäksi meidän on pystyttävä puuttumaan pahoinvoinnin juurisyihin (Nuorten hyvinvointiohjelma; Mieli ry). Mielen hyvinvointi onkin lapsen oikeuksien viestinnässä tänä vuonna erityisenä painopisteenä. Uuden eduskunnan ja hallituksen aloittaessa toimintansa lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteita ja tikittävää mielenterveyspommia ei voi enää jättää huomiotta. Huolestuttavan suunnan kääntäminen vaatii päättäjiltä konkreettisia toimia pian.

Mielen hyvinvointi keskiöön

Tiesitkö että:

• 30,1 % tytöistä ja 7,9 % pojista oli kokenut Kouluterveyskyselyn 2021 perusteella kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kyselyä edeltäneen kahden viikon aikana.
• Koulu-uupumus on Kouluterveyskyselyjen perusteella lisääntynyt. 62 % lukiolaisista kokee, että opiskelu on henkisesti raskasta (Lukiolaisbarometri 2022).
• Viime syyskuussa lähes 40 % hoitoa tarvitsevista lapsista ja nuorista joutui odottamaan hoitoa mielenterveyspalveluissa yli kolme kuukautta.
• Vuonna 2022 Mieli ry:n Sekasin-chatissa neljä viidestä yhteydenottajasta jäi jonoon.
• Rasismin kohtaaminen voi vaikuttaa nuoren identiteettiin ja mielenterveyteen vielä vuosia tapahtuneen jälkeen (Nuorten mielenterveysseura Yeesin Muudi-hanke).

Kohti ratkaisuja:

• Kansallinen mielenterveysstrategia (Thl.fi) peräänkuuluttaa haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten oikeuksien turvaamista sekä toimia lapsiperheköyhyyden ja lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi.
• Nuoret itse ehdottavat ratkaisuiksi esimerkiksi mielenterveystarkastuksia, panostuksia oppilas- ja opiskelijahuoltoon sekä koulupaineiden purkamista (Suomen Lukiolaisten Liitto).
• Perheissä kaivataan matalan kynnyksen palveluita ja nopeaa, helposti saavutettavissa olevaa apua, kuten lastenhoitoapua ja kotipalvelua (Perheet keskiöön -toiminta).

#SaanVoidaHyvin – #SaatVoidaHyvin

Lapsen oikeuksien viestinnän teema näkyy järjestöjen, valtion, kuntien, seurakuntien ja vapaa-ajan toimijoiden toiminnassa pitkin vuotta. Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 20.–26.11.2023. Viikko alkaa lapsen oikeuksien päivänä, maanantaina 20.11. Perjantaina 24.11. vietetään kansallista Lapset mukaan töihin -päivää. Lapsen oikeus hyvinvointiin näkyy teemaviikon #SaanVoidaHyvin – #SaatVoidaHyvin -somekampanjassa valtakunnallisesti.

Teemaviikon järjestää Lapsen oikeuksien viestintäverkosto, jota koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto ja ohjaa lapsiasiavaltuutettu. Viestintäverkosto tarjoaa kouluihin, varhaiskasvatukseen ja vapaa-aikaan oppimateriaalia ja keinoja teeman käsittelemiseksi ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi heidän lähiyhteisöissään ja arjessaan. Tänä vuonna kuulemme lapsia ja nuoria myös koulutyöpajoissa ja kutsumme heitä kertomaan omalla äänellään ajatuksistaan liittyen hyvinvointiin.

Ilmoittaudu mukaan Lapsen oikeuksien viikolle!

Koulut, varhaiskasvatusyksiköt, vapaa-ajantoimijat ja tapahtumajärjestäjät voivat ilmoittautua mukaan Lapsen oikeuksien viikolle jo nyt. Osallistuminen on maksutonta, eikä ilmoittautuminen sido mihinkään. Ilmoittautuneille lähetetään lisätietoja uutiskirjeitse. Lapsen oikeuksien teemaviikolla toimintaa voi järjestää kuka tahansa esimerkiksi kerhoissa, harrastuksissa, seurakunnissa, palveluissa tai erilaisissa tempauksissa.

Kutsumme kaikkia lasten parissa työskenteleviä, päättäjiä, vanhempia, median edustajia sekä lapsia itseään pohtimaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja sen vahvistamista!

Lue lisää:

• Lapsen oikeuksien teemaviikko
• Ilmoittaudu Lapsen oikeuksien viikolle
• Lapset mukaan töihin -päivä
• Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätietoja:

Viestinnän asiantuntija Maria Talvitie maria.talvitie@lskl.fi, p. 040 868 0260