Kesän päällystysohjelma lyhin vuosikymmeniin

Korkean kustannustason vuoksi päällystysmäärä jää ennätysalhaiseksi ja päällystysohjelma on lyhin vuosikymmeniin. Esimerkiksi asfaltin sideaineena käytettävän bitumin, avotulikuumennuksessa käytettävän nestekaasun ja liikennepolttoaineiden hinnat ovat korkealla. Maantieverkolla on jo entuudestaan huomattavasti korjausvelkaa, joten tilanne heikkenee nyt nopeasti erityisesti keskivilkkailla ja vähäliikenteisillä maanteillä.
Päällystysmäärän jäädessä alhaiseksi, kohteet painottuvat kaikkein vilkkaimmille pääteille. Vilkkailla pääteillä on korkeammat kuntovaatimukset, siksi niiden päällystyskierto on lyhyempi. Yksittäinen lyhyt päällystysohjelma ei vielä heikennä pääteiden kuntoa, sillä ne ovat tällä hetkellä kohtuullisen hyvässä kunnossa. Sen sijaan keskivilkkailla ja vähäliikenteisillä teillä on jo entuudestaan merkittävässä määrin korjausvelkaa ja tänä vuonna keskivilkkailla teillä kohteita pystytään toteuttamaan vain vähän. Vähäliikenteisimmän tieverkon ylläpidossa joudutaan joustamaan rahoituksen mukaisesti. Näin lyhyellä päällystysohjelmalla kohteita ei pystytä toteuttamaan juuri lainkaan. Keskivilkkaiden ja vähäliikenteisten teiden kunto tuleekin heikkenemään entisestään.
Päällystysohjelman kohteet on valittu kuntomittausten ja asiakastarpeiden perusteella. Vilkkaimpia pääteitä, joiden liikennemäärä on yli 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, päällystetään tänä vuonna yhteensä n. 110 km. Keskivilkkaita teitä, joiden liikennemäärä on n. 1 500–3 000 ajoneuvoa, päällystetään tänä vuonna vain n. 20 km. Vähäliikenteisempiä teitä, joiden liikennemäärä on alle 1 500 ajoneuvoa, pystytään päällystämään ainoastaan n. 10 km. Lisäksi täsmäpäällystetään jonkin verran lyhyitä pistemäisiä kohtia, kuten esim. liittymäalueita. Kävely- ja pyöräilyväyliä päällystetään tänä vuonna noin 10 km. Sekin on viime vuotta vähemmän. Kävely- ja pyöräilyväylien päällystyskohteet on valittu havaittujen päällystevaurioiden ja saatujen asiakaspalautteiden perusteella.
Liikenteellisesti merkittävimmät päällystyskohteet vuonna 2023:
- Vt 1 Vistan etl – Valkoja, Paimio, 4 km
- Vt 2 Raijala – Peipohja, Huittinen ja Kokemäki, 16 km
- Vt 2 Järilä – Merstola, Kokemäki ja Harjavalta, 5 km
- Vt 2 Ulasoori – Yyteri, Pori, 9 km
- Vt 8 Huhko – Kuloinen, Raisio, 2 km
- Vt 8 Hyvelä – Söörmarkku, Pori, 3 km
- Vt 9 Mellilä – Karhula, Loimaa, 6 km
- Vt 10 Paimionjoki – maakuntaraja 37 km
- Vt 12 Souppaa – Tuiskulan th, Eura, 4 km
- Vt 23 Söörmarkku – Noormarkku, Pori, 3 km
- Kt 40 Raisionjoki – Kuninkoja, Raisio, 3 km
- Kt 43 Kalanti – Kodjala, Uusikaupunki ja Laitila, 7 km
- Mt 183 Strömma, Salo ja Kemiönsaari, 2 km
- Mt 189 Luonnonmaa, Naantali, 4 km
- Mt 204 Yläne – maakuntaraja, Pöytyä, 5 km
Lounais-Suomen alkuvuoden 2023 vaihtelevat lämpötilat vaurioittivat päällysteitä vakiintunutta pakkastalvea enemmän. Talvella paikataan vain sellaiset reiät, jotka ovat liikenneturvallisuuden kannalta pakko paikata, sillä talviaikaan paikkaus tapahtuu pääsääntöisesti kylmämassalla, joka ei kestä kunnolla kulutusta. Talvella syntyneet reiät päästäänkin paikkaamaan kunnolla vasta kesällä. Talvikauden jälkeen korjataan päällysteiden vaurioita erillisen paikkausohjelman avulla. Paikkausohjelmassa tehdään kuumamassalla kestävämpiä paikkauksia erityisesti vilkkaille ja keskivilkkaille teille. Vähäliikenteisellä tieverkolla päällystevaurioita on paikoitellen niin paljon, että teitä joudutaan pitämään liikennöitävässä kunnossa täsmäpaikkauksilla.
Vanhat ja kuluneet päällysteet reikiintyvät helpommin. Rahoitussyistä päällystyskierto on monesti liian pitkä ja päällyste ehtii vaurioitumaan monin tavoin ennen tien uudelleen päällystämistä. Esimerkiksi valtatiellä 10 on huomattavia päällystevaurioita 38 kilometrin matkalla. Samoin maantiellä 189 Naantalissa ja maantien 192 alkupäässä on runsaasti kuoppia. Vt 10 ja mt 189 ovat ensi kesän päällystysohjelmassa, mutta mt 192 päällystevauriot hoidetaan paikkaamalla.
Päällystystöissä käytettävien raaka- ja polttoaineiden hinnat ovat yhä korkealla. Kustannusten muutoksiin pitää edelleen varautua. Esimerkiksi öljytuotteiden hintatason heittelyt päällystyskauden aikana voivat vaikuttaa toteutettavien kohteiden määrään. Tienpidon suunnittelussa tarkkaillaan muutoksia ja varaudutaan ohjelman päivittämiseen kauden aikana.
Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, tienpidon asiantuntija Veli-Pekka Pelttari, p. 040 705 0902 ja päällysteinsinööri Tero Ahokas, p. 040 503 8843
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Varsinais-Suomen ELY-keskusItsenäisyydenaukio 2
20800 Turku
0295 022 500 (vaihde)http://www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ersättningarna för avtal om skötsel av traditionslandskap stiger 202617.12.2025 09:04:52 EET | Pressmeddelande
Ersättningarna för skötseln av traditionslandskap höjs i början av 2026.
Perinnemaisemien hoitosopimusten korvaukset nousevat vuonna 202617.12.2025 09:04:52 EET | Tiedote
Perinnemaisemien hoidosta maksettavia korvauksia nostetaan vuoden 2026 alusta.
Vartsalan lauttaliikenteessä liikennöidään päälossin telakoinnin ajan jatkossa kantavuudeltaan 130 tonnin lossilla – liikennehäiriöiden pitäisi poistua16.12.2025 15:42:21 EET | Tiedote
Vartsalan lauttapaikan liikenne jatkuu sujuvammin, kun kantavuudeltaan 130 tonnin lossi L198 on otettu käyttöön telakoitavana olevan hybridilossi L317:n sijaan. Ratkaisu tehtiin ELY-keskuksen ja Suomen Lauttaliikenne Oy:n yhteistyönä vastauksena viime viikolla saatuun palautteeseen, ja sen odotetaan turvaavan raskaiden ajoneuvojen kulun sekä aikataulujen pitävyyden telakoinnin ajan.
Stödnivån för skyddszonsvall höjs till nästan samma nivå som tidigare16.12.2025 12:25:00 EET | Pressmeddelande
Skyddszoner som anläggs mellan åkrar och vattendrag förebygger erosion, ökar mångfalden och minskar näringsbelastningen i vattendragen. Stödet för skyddszoner höjs vid ingången av 2026.
Suojavyöhykenurmien tukitaso nousee lähes vanhalle tasolle16.12.2025 12:25:00 EET | Tiedote
Peltojen ja vesistöjen väliin perustettavat suojavyöhykkeet ehkäisevät eroosiota, parantavat monimuotoisuutta ja vähentävät vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta. Niistä maksettava tuki nousee vuoden 2026 alusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
