Keskieläke 1 845 euroa kuukaudessa

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 1 800 euroon. Keskieläke oli 1 845 euroa kuukaudessa, kun se edellisvuonna oli 1 784 euroa. Mediaanieläke oli viime vuonna 1 614 euroa kuukaudessa. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan tuoreesta tilastosta.
— Lähes 70 prosentilla suomalaisista kokonaiseläke oli alle 2 000 euroa kuukaudessa. Heistä selkeä enemmistö oli naisia. Yli 3 000 euron eläkettä sai viime vuonna noin 10 prosenttia eläkkeensaajista. Heistä valtaosa oli miehiä, tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki kertoo.
Vuonna 2022 miesten keskieläke oli 2 070 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 658 euroa eli viidenneksen vähemmän.
— Sukupuolten välinen ero keskimääräisen eläkkeen tasossa muuttuu hitaasti. Ero on kymmenessä vuodessa kaventunut kaksi prosenttiyksikköä, tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino toteaa.
Eläke-ero heijastaa tehtyä työuraa, sen pituutta ja palkkatasoa.
Suurimmat eläkkeet Uudenmaan kunnissa
Keskimäärin suurimmat eläkkeet maksettiin edellisvuosien tapaan Uudellamaalla, jossa keskieläke oli 2 177 euroa. Pienimmät eläkkeet maksettiin Etelä-Pohjanmaalla, jossa keskieläke oli 1 607 euroa.
Kuntatasolla Kauniainen erottui edelleen muista 3 311 euron keskieläkkeellä. Espoossa keskieläke oli 2 466 euroa, Helsingissä 2 288 euroa. Myös monissa muissa maakunnissa oli kuntia, joissa keskieläke oli koko maan keskiarvoa suurempi. Suomen pienin keskieläke oli Soinin kunnassa, 1 366 euroa.
Miesten ja naisten eläke-erot olivat suurimmat Uudenmaan kunnissa. Kauniaisissa naisten keskimääräinen kuukausieläke oli 2 085 euroa pienempi kuin miehillä. Espoossa sukupuolten ero oli 942 euroa.
Joka kolmas suomalainen on eläkkeellä
Suomessa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa. Eläkkeensaajien osuus koko maan väestöstä oli 34 prosenttia, kun tilastointiperusteena käytetään yli 16-vuotiaita.
Suhteellisesti eniten eläkkeensaajia asui Etelä-Savossa, jossa eläkkeensaajien osuus oli 45 prosenttia väestöstä. Toiseksi eniten eläkkeensaajia asui Kainuussa, lähes 44 prosenttia väestöstä. Kolmanneksi eniten asui Kymenlaaksossa, jossa eläkkeensaajia oli lähes 42 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläkettä sai Suomessa viime vuonna 181 000 henkilöä, yli viisi prosenttia työikäisestä väestöstä (16–64-vuotiaat). Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus oli suurin Kainuussa, yli kahdeksan prosenttia. Pienimmät osuudet olivat Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla, molemmissa reilut kolme prosenttia.
Kokonaiseläkemenot 35 miljardia
Suomessa maksettiin vuonna 2022 eläkkeitä ja niihin rinnastettavia etuuksia 34,9 miljardia euroa. Eläkkeistä 31,4 miljardia euroa maksettiin työeläkkeinä. Kela maksoi kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä yhteensä 2,5 miljardia euroa.
Valtaosa eläkkeistä maksettiin vanhuuseläkkeinä. Vanhuuseläkkeiden summa oli 29,3 miljardia euroa.
Mitä keskieläke kuvaa?
- Keskieläke kuvaa Suomessa asuvien keskimääräistä kokonaiseläkettä. Kokonaiseläke sisältää henkilön saaman työeläkkeen, kansaneläkkeen, näihin eläkkeisiin rinnastettavat erityisturvan mukaiset eläkkeet sekä takuueläkkeen.
- Tietoihin eivät sisälly osa-aikaeläkettä, osittaista vanhuuseläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.
- Tiedotteessa mainitut eläketulot ovat bruttosummia.
- Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.
Aiheesta lisää
- Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu)
- Kokonaiseläkemenot (Etk.fi-tilastosivu)
- ETK:n eläkelaskuri — arvioi tuleva eläkkeesi (Työeläke.fi)
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki, puh. 029 411 2295, etunimi.sukunimi@etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, etunimi.sukunimi@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Mer än hälften av finländarna i arbetsför ålder sparar för pensionstiden – sparandet har ökat speciellt bland yngre28.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Privat sparande för pensionstiden har blivit klart vanligare under de senaste tio åren. Över hälften av 25–67-åringarna sparade eller hade sparat för pensionärstiden år 2024, framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande enkätundersökning.
Yli puolet työikäisistä säästää eläkeaikaa varten – etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Finländarna i spetsen23.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var överraskande bra för pensionsfondernas placeringar på olika håll i världen. I en internationell avkastningsjämförelse gjord av Pensionsskyddscentralen (PSC) översteg den genomsnittliga realavkastningen långtidssiffrorna. De finländska pensionsfonderna placerade sig bland de bästa i sin serie.
Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Suomalaiset kipusivat kärkipaikoille23.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2024 oli yllättävän hyvä eri puolilla maailmaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä kansainvälisessä tuottovertailussa keskimääräinen reaalituotto nousi yli pitkän aikavälin lukemien. Suomalaiset eläkerahastot sijoittuivat omassa sarjassaan parhaimpien joukkoon.
Upp till 40 procent av årskullen tar ut partiell ålderspension före pensionsåldern3.4.2025 07:30:00 EEST | Pressmeddelande
Partiell förtida ålderspension har ökat avsevärt i popularitet de senaste åren. Cirka 20 procent av dem som är födda 1956 tog ut pension före pensionsåldern, medan motsvarande andel av dem som är födda 1959 redan var 40 procent, visar Pensionsskyddscentralens nya undersökning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme