Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n Harjavallassa sijaitsevan nikkelituotannon laajennushankkeen ympäristövaikutukset arvioitu - hanke on toteuttamiskelpoinen (Satakunta, Varsinais-Suomi)
YVA-menettelyssä on tarkasteltu tuotannon laajentamisen toteuttamisen vaihtoehtoja sekä niiden vaikutuksia. Lisäksi tarkastelussa mukana on ollut vertailuna vaihtoehto, jossa hanke jätetään toteuttamatta ja tehtaan toimintaa jatketaan nykyisen ympäristöluvan mukaisesti.
Arvioidut hankevaihtoehdot YVA-menettelyssä olivat:
Vaihtoehto VE0: Nikkelituotantoa ei laajenneta ja toimintaa jatketaan nykyisen ympäristöluvan puitteissa.
Vaihtoehto VE1: Nikkelituotantoa laajennetaan tasolle 100 000–140 000 tonnia nikkeliä vuodessa. Laajennus toteutetaan nestemäisellä lopputuotteella.
Vaihtoehto VE2a: Nikkelituotantoa laajennetaan tasolle 100 000–140 000 tonnia nikkeliä vuodessa. Laajennus toteutetaan nestemäisellä ja kiinteällä lopputuotteella. Ammoniumsulfaattituotantoa lisätään 140 000 tonniin vuodessa. (Tekniikkavaihtoehto 1)
Vaihtoehto VE2b: Nikkelituotantoa laajennetaan tasolle 100 000–140 000 tonnia nikkeliä vuodessa. Laajennus toteutetaan nestemäisellä ja kiinteällä lopputuotteella. Ammoniumsulfaattituotantoa lisätään 170 000 tonniin vuodessa. (Tekniikkavaihtoehto 2)
Vaikutusten arvioinnit vaihtoehdoissa VE1, VE2a ja VE2b on toteutettu huomioiden suurin mahdollinen tuotantokapasiteetti (140 000 t Ni/a). Hanke pitää sisällään tehtaan tuotannon laajentamisen Harjavallan Suurteollisuuspuiston alueella. Nikkelituotannon laajentaminen toteutetaan olemassa olevan tuotannon yhteyteen, sillä uusi prosessilaitteisto integroidaan osaksi olemassa olevaa tuotantoa, eikä se pysty toimimaan itsenäisesti, erillisenä kokonaisuutena.
Ympäristövaikutuksia syntyy mm. vaikutuksista pinta- ja pohjavesiin, luonnonvarojen käyttöön, ilmanlaatuun ja ilmastoon sekä meluun
Yhteysviranomainen katsoo perustellussa päätelmässä, että laajennushankkeen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat toiminnan aikaiset vaikutukset pinta- ja pohjavesiin, luonnonvarojen käyttöön, ilman laatuun ja ilmastoon sekä meluvaikutukset. Lisäksi vaikutuksia väestöön, elinoloihin ja viihtyvyyteen voi syntyä muun muassa meluvaikutuksista, ilmapäästöistä sekä lisääntyneestä liikenteestä.
Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan kaikki tarkastellut laajennushankevaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia, mutta vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus riippuu osittain selostuksessa esitettyjen, ympäristövaikutuksia vähentävien toimenpiteiden toteuttamisesta ja suojausratkaisuissa. Arviointiselostuksen perusteella ympäristövaikutusten näkökulmasta ympäristöllisesti parhaimpana vaihtoehtona voidaan pitää joko vaihtoehtoa VE0 tai vaihtoehtoa VE2b.
Mikäli laajennushanke jätetään kokonaan toteuttamatta (vaihtoehto VE0), niin laajennusvaihtoehtoihin (VE1, VE2a ja VE2b) verrattuna mm. pohjavesiin kohdistuvat riskit jäävät vähäisemmäksi eivätkä meluvaikutukset lähialueelle kasva. Kuitenkin, jos laajennushanketta ei toteuteta, niin välillinen positiivinen vaikutus liikenteen sähköistymiseen jää toteutumatta, samoin kuin vaihtoehdon VE2b toteutuvat vähennykset pintavesipäästöihin.
Vaihtoehdossa VE2b:ssa Kokemäenjokeen kohdistuvat ekologiset riskit ovat kaikista vaihtoehdoista vähäisimmät ja vähentävät nykyisiä päästöjä pintavesiin. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan toteuttamisvaihtoehdoista tulisikin ensisijaisesti suosia vaihtoehtoa VE2b. Vaihtoehtoa voidaan pitää myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena.
Arviointiselostuksessa on esitetty useita vaikutusten lieventämiskeinoja. Yhteysviranomainen toteaa, että niiden toteuttamisen varmistamiseksi mahdollisessa ympäristölupapäätöksessä on tarpeen asettaa määräyksiä ainakin pohjavesisuojauksista, melunhallintatoimenpiteistä sekä pohjaveden, pintaveden, melun ja ilmanlaadun tarkkailusta. Lisäksi selostuksessa esitettyä Natura-esiarviointia tulee lupakäsittelyn yhteydessä tarkentaa uusimpien, vesistöpäästöjä koskevien tutkimustulosten perusteella.
Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä sekä arviointiselostus ovat kokonaisuudessaan nähtävinä ympäristöhallinnon verkkosivuilla osoitteessa: www.ymparisto.fi/nikkelintuotantoHarjavaltaYVA
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Erika Liesegang, puh. 0295 023 051 (poissa 30.3.-13.4.2023)
Yksikönpäällikkö Anu Lillunen, puh. 0295 023 005
sähköposti etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Takajärven Tuulivoima Oy:n Kokemäelle suunnitteleman Takajärven tuulivoimahankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu (Satakunta, Varsinais-Suomi)26.8.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisen perustellun päätelmän Takajärven tuulivoimahankkeesta, joka on suunnitteilla Kokemäelle. Hankkeesta vastaa Takajärven Tuulivoima Oy.
Kankaanpäästä ja Honkajoelta etsitään kunnostettavia puroja, perinnebiotooppeja, soita ja kosteikkoja (Satakunta, Varsinais-Suomi)25.8.2025 08:37:45 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen Metsäkeskus etsivät Kankaanpään ja Honkajoen alueelta kunnostettavia luontokohteita. Kunnostusten tarkoitus on parantaa Karvianjoen ja sen sivupurojen luontotyyppien ja vesien tilaa.
Sinilevätilanne on pysynyt ennallaan Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)21.8.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Sinileviä on tälläkin viikolla havaittu Lounais-Suomen merialueilla, mutta tilanne on kuitenkin maltillinen. Muutamalla sisävesien vakiohavaintopaikalla sinilevät ovat runsastuneet. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Saimaannorpan suojelua ja kalastuksen yhteensovittamista selvitetään21.8.2025 09:11:46 EEST | Tiedote
Suojelun ansiosta saimaannorpan uhanalaisuus on muuttunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Syntyvyys on tuplaantunut 15 vuodessa.
Häxört eftersökes i Egentliga Finland och Satakunta - häxörten är den särskilt skyddade häxörtsbrokmalens värdväxt14.8.2025 13:51:56 EEST | Pressmeddelande
Häxörtsbrokmal (Mompha terminella) är en särskilt skyddad mikrofjärilsart som är beroende av den sällsynta växten dvärghäxört (Circaea alpina) som ibland även kallad för nattens förtrollerska. Dvärghäxörten är en självpollinerande växt som växer vid källor, frodiga kärr och i representativa fuktiga lundar och kärrskogsbäckar. Kalavverkningar och dikningar har förstört många förekomster, vilket också har påverkat häxörtbrokmalens hotstatus (fragmentering av förekomster).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme