Kela ja Vaasan yliopisto selvittävät palveluiden yhteiskehittämistä ja arvoa käyttäjille

– Suomalaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on parhaillaan käynnissä historiallinen murrosvaihe. Uudet hyvinvointialueet ottavat alkuaskeliaan samalla, kun yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyy suuria kysymyksiä ja haasteita. Uudistus onkin kompleksinen kokonaisuus, jossa myös palveluorganisaatioiden yhteistyötä muotoillaan uusiksi, sanoo hanketta Vaasan yliopistossa johtava professori Petri Virtanen.

Hankkeen tutkijoiden mukaan organisatoristen ja yhteiskunnallisten haasteiden lisäksi muutos tuo kuitenkin mahdollisuuksia palvelukonseptien sekä yhteistyön ja osallistumisen toimintatapojen kehittämiseen. Eri toimijoilla on mahdollisuus tuottaa yhteistyössä palveluita laadukkaammin ja kohdennetummin vastaten samalla moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Palvelun käyttäjien kokema arvo tärkeää

Yliopiston ja Kelan tutkimushanke paneutuu erityisesti Kelan ja hyvinvointialueiden väliseen yhteistyöhön ja sen käytänteisiin mutta myös kansalaisten rooliin palvelunkäyttäjinä, asiakkaina sekä kehittämiseen vaikuttavina osallistujina. Lisäksi tutkimuksessa keskeinen kiinnostuksen kohde on käyttäjien palveluista saama käyttöarvo. Tätä lähestytään tarkastelemalla palveluiden sujuvuutta sekä Kelan että hyvinvointialueiden näkökulmista.

– Hanke ammentaa palveluperustaisen toimintalogiikan ajatuksesta, jossa keskeistä ovat palvelun käyttäjien tarpeet. Palveluperustaisuuden avulla hankkeessa pyritään paitsi tukemaan käytännön kehittämistyötä myös kasvattamaan aiheeseen liittyvää tutkimuksellista ymmärrystä, sanovat hankkeessa tutkijoina toimivat Kaisa Kurkela ja Salla Maijala Vaasan yliopistosta.

Hankkeen tutkijoiden mukaan palveluperustaisuudessa palvelujen arvon nähdään syntyvän niitä käytettäessä.  Näin ollen kansalaisella palvelun käyttäjänä on keskeinen rooli palveluita suunniteltaessa ja niiden arvoa tarkasteltaessa. 

Tutkijat sanovat, että palvelun arvoa ei voida vangita sen ominaisuuksiin, sillä palvelun koettuun arvoon vaikuttavat käyttäjien yksilölliset tilanteet sekä esimerkiksi henkilökohtaiset arvot, uskomukset ja tavat. Yksilölliset erot saattavat aiheuttaa myös jännitteitä, jolloin ne vaikeuttavat kokonaisvaltaisen, tarpeisiin vastaavan ja tarvelähtöisen palvelun tuottamista.

Yhteistyötä tehdään osana palveluiden ekosysteemiä

Erilaisista lähtökohdista tulevien toimijoiden välinen yhteistoiminta kiinnittyy vahvasti palveluperustaisuuden ajatukseen. Tällöin palvelunkäyttäjille pyritään luomaan arvoa eri toimijoiden yhteistyönä. Samalla kuitenkin sekä hyvinvointialueiden että Kelan voidaan nähdä toimivan osana palveluiden ja organisaatioiden ekosysteemiä.

– Kelan ja hyvinvointialueiden välisen yhteistyön tarkastelu tuottaa myös lisää ymmärrystä palveluiden ja organisaatioiden ekosysteemistä, toisin sanoen sekä palveluiden kokonaisuudesta että palveluorganisaatioiden välisistä suhteista, sanoo professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta.

Yhteistyöhanke ja sen painotus palveluperustaisuuteen täydentää Kelan omaa sosiaaliturvan tutkimusta ja tarjoaa uudenlaista tieteellistä tukea palveluiden kehittämiseen. Kelan ja hyvinvointialueiden asiakkaat ovat suurelta osin yhteisiä, ja Kela on aktiivisesti alkanut rakentaa yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa. 

Kelan ja Vaasan yliopiston yhteistyöhanke

Kaksivuotista Kelan ja Vaasan yliopiston tutkimusyhteistyötä johtaa professori Petri Virtanen, ja hankkeen tutkijoina toimivat professori Harri Jalonen, tutkijatohtori Kaisa Kurkela ja väitöskirjatutkija Salla Maijala Vaasan yliopistosta. Tutkimusstrategiana hankkeessa hyödynnetään tapaustutkimusta, ja kohteena on Kelan ohella myös hyvinvointialueita. Aineistoa tullaan keräämään hankkeen aikana eri tavoin, esimerkiksi kyselynä, haastatteluina ja eDelphi-asiantuntijapaneelin kautta.

Lisätiedot

Petri Virtanen, professori, puh. 050 3187068, petri.virtanen@uwasa.fi