Pellervon taloustutkimus PTT

Miten raha jakautuu ja arvo muodostuu suomalaisessa ruokaketjussa? Tutkijat alkavat selvittää ketjun toimintaa laajan tilastoaineiston avulla  

Jaa
Ruuan hinta ja rahan jakautuminen ruokaketjun toimijoiden kesken on kuuma kestoaihe julkisessa keskustelussa. Maatalouden kannattavuus on heikkoa, kriisit koettelevat markkinoiden kestävyyttä ja kuluttajahinnat ovat viime kuukausina nousseet rajusti. Tuoretta tutkimustietoa ruokaketjun kokonaisvaltaisesta arvonmuodostuksesta ja vaikkapa markkinahäiriöiden vaikutuksista ei kuitenkaan ole. Tätä vajetta ryhtyy täyttämään tänä keväänä alkanut PTT:n, Luken ja REINU econin tutkimushanke.

”Ruuasta ja sen hinnasta keskustellaan todella paljon, mutta samalla keskustelu osoittaa, että ruokaketjun arvonmuodostuksesta, elintarvikkeiden hinnanmuodostuksesta ja markkinoiden toiminnasta ei ole kokonaisvaltaista ymmärrystä. Asiaa tarkastellaan usein irrallaan laajemmasta talouden kuvasta, eikä esimerkiksi ole syvällistä tietoa siitä, millä tavoin käynnissä oleva energiamurros muuttaa ruokamarkkinoita”, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Yhtä lailla tietoa uupuu siitä, millä tavoin markkinashokit ja -häiriöt kuten pandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi vaikuttavat. Tiedonpuutteen vuoksi on vaikeaa tuottaa ratkaisuja, joilla parannettaisiin ruokamarkkinoiden toimintaa: esimerkiksi miten kohentaa maatalouden kannattavuutta, lisätä kysyntälähtöisyyttä koko ruokaketjussa ja varmistaa huoltovarmuus sekä kansallinen ruokaturva?

”On ollut suurta huolta erityisesti maataloustuottajien heikosta neuvotteluasemasta ruokaketjussa. Keskeinen kysymys on, miten oikeudenmukainen tulonjako toteutuisi ruokaketjussa”, kertoo tutkimusprofessori Jyrki Niemi.

Pellervon taloustutkimus PTT, Luonnonvarakeskus Luke ja REINU econ ovat aloittaneet maaliskuussa 2023 tutkimushankkeen, jossa analysoidaan laajasti ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä sekä tuotetaan ratkaisuja markkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Hanke valmistuu loppuvuodesta 2025, ja aiheesta julkaistaan tutkimustietoa säännöllisesti myös sen edetessä.

Tutkimus perustuu laajaan tilastoaineistoon, ja tutkijoiden käytössä on myös ei-julkista tilastotietoa ruokaketjun sisältä.

”Tavoitteena on muun muassa tuottaa kokonaiskuva ruokaketjun arvonmuodostuksesta ja selvittää ruokaketjun rahavirtoja sekä hinta- ja kustannuskehitystä eri ruokaketjun toimijoiden osalta”, sanoo toimitusjohtaja Kyösti Arovuori.

Hankkeen vastuullinen johtaja on PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg. Luken vastuuhenkilö on tutkimusprofessori Jyrki Niemi, ja REINU econin vastuuhenkilö toimitusjohtaja Kyösti Arovuori.

Hankkeen päärahoittajana on Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera, lisäksi rahoittajina toimivat Elintarviketeollisuusliitto ETL, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Päivittäistavarakauppa PTY ry.

Lisätietoja

Sari Forsman-Hugg, tutkimusjohtaja, Pellervon taloustutkimus PTT, puh. 0400 639 450, sari.forsman-hugg@ptt.fi

Jyrki Niemi, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 6390, jyrki.niemi@luke.fi

Kyösti Arovuori, toimitusjohtaja, Reinu econ, puh. 040 515 8953, kyosti.arovuori@reinuecon.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Pellervon taloustutkimus PTT
Pellervon taloustutkimus PTT
Eerikinkatu 28 A
00180 HELSINKI

https://www.ptt.fi

Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT

EU:n metsäkatoasetuksesta suurimmat kustannukset puuta käyttäville yrityksille ja suurille kaupan alan toimijoille30.4.2025 09:02:02 EEST | Tiedote

EU:n metsäkatoasetus voi aiheuttaa jopa satojen miljoonien eurojen kustannukset suomalaisille yrityksille, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Suurimmat kustannukset koituisivat puuta käyttäville yrityksille ja suurille kaupan alan yrityksille. Yritykset kaipaavat asetuksen toimeenpanoon käytännönläheistä koulutusta ja neuvontapalveluja sekä vastuullisuusvelvoitteiden tehokasta koordinointia.

Markus Lahtisen kommentti kehysriihestä: Suomi tarvitsisi vastuullista ja vakaata finanssipolitiikkaa – nyt päätöksenteko on liian poukkoilevaa24.4.2025 11:01:01 EEST | Tiedote

Hallitus julkisti myöhään keskiviikkoiltana puoliväliriihen keskeiset toimenpiteet. Tiedotustilaisuuden otsikko oli lupaava ”Suomi saadaan kasvuun vain työllä ja yrittämisellä -hallitus tukee kasvupaketilla”. Kasvun nostaminen talouspolitiikan keskiöön on perusteltua sekä ihmisten taloudellisen hyvinvoinnin ja sitä tukevan hyvinvointiyhteiskunnan riittävän rahoituksen kannalta. Vaikka julkisen talouden sopeutustoimet ovat välttämättömiä, julkisen talouden kestävyyttä on mahdotonta turvata ilman riittävän nopeaa talouskasvua. Riihipäätösten keskiössä ovat työnteon kannustavuuden parantaminen ja yritysten verotuksen keventäminen. Tätä hallituksen linjausta voi pitää pääosin onnistuneena. Valitut toimenpiteet muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, joka antaa aihetta kritiikkiin sekä talouskasvun että ennen kaikkea vastuullisen finanssipolitiikan näkökulmasta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye