Sosiaalibarometrissa kartoitettiin työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kuntien työllisyyspalveluiden ajankohtaistilannetta tammi-helmikuussa 2023. Vastaajilla on konkreettisia ehdotuksia työllisyyspalveluiden kehittämiseksi, mutta ansiosidonnaisen työttömyysturvan tai kotihoidon tuen keston lyhentäminen eivät nouse tehokkaimpien työnteon kannusteiden joukkoon. Myöskään määrällistä työnhakuvelvoitetta ei pidetä tehokkaana keinona työllistymisen parantamisessa.

Työnteon kannusteita tulisi vastaajien mukaan ensisijaisesti lisätä tarjoamalla ihmisten tilanteen mukaisia palveluita sekä entistä paremmalla etuuksien ja ansiotulojen yhteensovittamisella. Parhaiten työllistymistä parannetaan tunnistamalla ja ottamalla huomioon palveluissa työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevat ryhmät.

Työllisyysasteen nostaminen vaatii, että tällä hetkellä työttömänä ja työvoiman ulkopuolella olevat saadaan paremmin työelämään. Erityisesti haavoittuvimmassa työmarkkina-asemassa olevien palveluissa on puutteita. Kysyttäessä, mitkä ryhmät jäävät erityisesti vähille palveluille, melkein neljännes mainitsi osatyökykyiset ja tosiasiallisesti työkyvyttömät. Useat mainitsivat myös kokonaisvaltaisia palveluita tarvitsevat, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät asiakkaat sekä pitkäaikaistyöttömät.

Moni vastaaja nosti esille, että työkyvyttömien työttömien tilannetta tulisi parantaa lainsäädännöllisillä uudistuksilla, ja heidät tulisi siirtää työttömyysturvalta jonkin toisen etuuden, kuten eläkkeen, tai jonkin toisen palvelun, esimerkiksi kuntoutuksen, piiriin.

71–85 prosenttia eri ryhmien vastaajista arvioi mielenterveyden ongelmien ja 66–82 prosenttia fyysisen terveyden ongelmien vaikuttavan vähintään melko paljon työllistymiseen vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden kohdalla. Samanaikaisesti yli puolet (55–61 %) TE-toimistoja ja kuntakokeilukuntia edustavista vastaajista raportoi työllisyys- ja terveyspalveluiden yhteensovittamisen sujuvan huonosti tai melko huonosti. Puuttuvista palveluista kysyttäessä, yleisimmin mainittiin terveydenhuollon tai työkykyä kohentavat palvelut. Työnhakijapalveluiden osa-alueista vastaajat arvioivat kriittisimmin palveluketjujen eheyttä, joka oli hyvä tai melko hyvä vain vajaa kolmanneksen (26–29 %) mielestä.

"On todella huolestuttavaa, että palveluketjut eivät vieläkään toimi. Oikea palvelu oikeaan aikaan on avaintekijä työllistymisen kannalta”, tuloksia kommentoi SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen.

Tasapäistävä pohjoismainen työvoimapalvelumalli ei toimi

Lähes kaikki TE-toimisto- ja kuntakokeiluvastaajat arvioivat viime toukokuussa voimaan astuneen pohjoismaisen työvoimapalvelumallin vaikeuttaneen työn tekemistä vähintään melko paljon viimeisen vuoden aikana. Haasteita on erityisesti ollut asiakkaan työnhaun tukemisessa ensitapaamisen jälkeen. Vastaajat toivat esille, että työnhakuvelvoitteen seuraaminen vie kohtuuttomasti työaikaa, eikä mallin kaavamaisuus palvele työnhakijoiden erilaisia tarpeita.

Tasapäistävä palvelumalli ei nykyisessä muodossaan vastaa haavoittuvimmassa asemassa olevien ja eniten tukea tarvitsevien työnhakijoiden tarpeisiin. Mallin parantamiseksi esitettiin esimerkiksi työnhakuhaastatteluiden aikamääreiden väljentämistä, lainsäädännön yksinkertaistamista sekä asiantuntijoiden harkintavallan lisäämistä. Edellä mainitut muutokset mahdollistaisivat asiantuntijoiden resurssien kohdentamisen niihin työnhakijoihin, jotka erityisesti tarvitsevat tukea ja palveluita työllistyäkseen.

Nyt kun työllisyyden kuntakokeilut ovat olleet käynnissä hieman yli kaksi vuotta, aiempaa harvempi TE-toimistoja ja kuntakokeilukuntia edustava vastaaja uskoo työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirtämisen kunta- tai paikallistasolle olevan tehokas tapa työllistymisen parantamiseksi.

”Hallinnolliset uudistukset eivät itsessään ratkaise työllistymiseen liittyviä haasteita, vaan niiden lisäksi tarvitaan resurssien tarkempaa kohdentamista sekä aidosti työttömien yksilöllisiä tarpeita paremmin huomioivaa palvelujärjestelmää”, toteaa erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen.

Sosiaalibarometri 2023 julkaistaan kolmessa osassa huhti-lokakuun aikana. 18.4. ilmestyvä julkaisu perustuu 323 vastaukseen, jotka kerättiin tammi-helmikuun 2023 taitteessa sähköisellä kyselyllä TE-toimistojen johdolta ja kuntien työllisyyspalveluiden vastaavilta ja työntekijöitä.

Sosiaalibarometri 2023